Muualta Lapista

Psykologi Emma Karppinen: ”Makaroonilaatikkoarki ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat avaimia lasten ja nuorten hyvinvointiin, tylsyys tuulettaa aivoja”

– Kukaan ei ole huvikseen tai tarkoituksellisesti hankala, sanoo Sodankylän kasvatus- ja perheneuvolan psykologi Emma Karppinen.

Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää yrittää ymmärtää toisen mieltä. Kuunnella.

– Älä tiedä toisen puolesta, vaan yritä ymmärtää, mitä toisen mielessä on käytöksen takana: miksi hän toimii kuin toimii. Yritys ymmärtää toisen mieltä on parantava kokemus.

Psykologi Emma Karppinen käyttää lasten ja nuorten hyvinvointifoormuissa 19. marraskuuta puheenvuoron, jonka teema on tunteista puhuminen.

Perheneuvolan asiakastyössä korostuvat tällä hetkellä keskittymiseen liittyvät pulmat sekä ahdistuneisuus ja muut mielialaoireet.

Aikuisen ja lapsen tai nuoren välisessä vuorovaikutustilanteessa aikuisen ihmisen vastuu on pysyä aikuisena.

– Lapsilla ja nuorilla on kehityksellinen oikeus esimerkiksi kiukutella.

Psykologin mukaan perheissä vuorovaikutustilanteet yleensä kärjistyvät helpommin.

– Tunteet ovat yleensä aivan eri sfääreissä kuin esimerkiksi koulussa.

Perheneuvolan asiakastyössä korostuvat tällä hetkellä keskittymiseen liittyvät pulmat sekä ahdistuneisuus ja muut mielialaoireet.

– Koronan jälkeen lasten ja nuorten ahdistuneisuus on ollut korostunutta, sillä pitkään elettiin tilanteessa, jossa nuoret eivät voineet olla kasvokkain yhtä usein tekemisissä kuin normaalitilanteessa.

Psykologin mukaan nykyään osataan sanottaa tunteita huomattavasti paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä.

– Jo varhaiskasvatuksessa aletaan opetella aihetta.

Kyky sanottaa tunteita voi olla yksi syy siihen, että mielenterveyteen liittyvät syyt nousevat korostuneesti esille lasten ja nuorten hyvinvointikyselyissä.

Perheneuvolassa ollaan tietoisia Sodankylän osalta kyselyssä viime vuonna esille tullut muuta Lappia ja maata runsaampi päihteiden käyttö.

– Keinoja päihteiden käytön vähentämiseen on mietitty. Yksi hyväksi havaittu keino on ollut yhteisöllisyyden lisääminen eli se, että lasten ja nuorten hyvinvointi olisi useamman tahon yhteinen asia, ei vain perheiden.

Julkisuudessa esillä olleeseen mahdollisuuteen rajoittaa kännyköiden käyttöä koulussa psykologi ei ota suoraa kantaa

– Jos ruutuaika on pois joltain muulta, silloin ruutuaikaa tulisi rajoittaa. Tärkeää on tunnistaa se, että on olemassa heitä, joille verkkoyhteisöt ovat tärkeitä.

Ruutuaikakeskustelussa olisi hyvä nostaa esiin se, kuinka tietoisia vanhemmat ovat siitä, mitä heidän lapsensa verkossa tekevät.

– Ruudun voi valjastaa myös hyödyksi.

Keskittymisongelmiin psykologi tarjoaa lääkkeeksi tavallista tylsää arkea, jossa nukutaan ja syödään hyvin.

– Se tylsä makaroonilaatikkoarki on terveellistä aikuisillekin.

Tylsyyden puuttuminen elämästä ei ole hyvästä.

– Tylsyys tuulettaa aivoja.