Paikallisuutiset
Väylän lohisaalis romahti
Luonnonvarakeskuksen mukaan Väylään nousi Kattilakosken luotainten ohitse alle 20 000 kalaa, kun määrä viime vuonna oli yli 50 000 ja kaksi vuotta sitten 93 000.
Viime kesästä tuli useimmille Väylän lohenkalastajille suuri pettymys: Saalistilaston lukema ylitti nipin napin tuhannen kalan rajan, mikä ei ole puoltakaan viime kesän määrästä ja vain neljäsosa toissakesän saaliista.
Lohestuskauden ensimmäiset viikot lupailivat hyvää ja erityisesti kesäkuun toinen viikko antoi keskijuoksulla silloin vielä harvoille soutajille kookkaita kaloja. Kesäkuun tilastoon kertyikin merkinnät yhteensä yli 400 kalasta.
Samaa mukaa kuin huippukorkeudella käynyt tulvavesi laski vauhdilla, putosivat myös saalismäärät. Heinäkuun lukema jäi alle 300 kalan ja tavallisesti antoisa elokuukin antoi tänä vuonna vain reilut 300 kalaa.
Alajuoksun mörssärit
Kolarin alueelta koukattiin jälleen eniten lohia, Pellon ja Muonion seuratessa perässä. Tornionjen alajuoksulta, Tornion ja Ylitornion alueelta sekä aivan pohjoisesta, Enontekiöltä, tilastoon merkittiin yhteensä noin 200 lohta. Todennäköisesti tilasto on alajuoksun osalta puutteellinen, sillä sieltä saaliita on perinteisesti ilmoitettu tilastoon nihkeästi.
Kesän suurimmat mörssärit iskivätkin uistimeen joen alajuoksulla, sillä neljän suurimman lohen pyyntipaikaksi on merkitty joko Kukkolankoski tai Matkakoski. Kookkain näistä on Kukkolankoskelta 11. kesäkuuta saatu peräti 23 kiloa painava kala. Kolmen suurimman kalan osalta ei pyytäjän nimen eikä viehesarakkeen kohdalle ole merkitty mitään.
Lohikadon syy hakusessa
Syy pieneen saalismäärään löytyy luonnollisesti kesän vähäisestä nousukalamäärästä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Väylään nousi Kattilakosken luotainten ohitse alle 20 000 kalaa, kun määrä viime vuonna oli yli 50 000 ja kaksi vuotta sitten 93 000.
Syitä heikkoon kalannousuun on esitetty monenlaisia. Väylästä mereen laskeutuu runsaasti poikasia, mutta jostakin syystä lohien ensimmäisen merivuoden kuolleisuus on tutkijoiden mukaan hälyttävän suuri. Yhtenä syynä tähän on epäilty silakkakannan laskua Itämeressä. Silakka on lohen tärkeä ravintokala.
Myöskään petojen, kuten hylkeiden osuutta ei pitemmällä aikavälillä voi unohtaa.
Toki saalistilastoa tutkittaessa on aina muistettava, että saaliin ilmoittaminen perustuu vieläkin vapaaehtoisuuteen. Iso osa saaliista jää syystä tai toisesta ilmoittamatta, joten tilaston lukemat ovat vain suuntaa-antavia.