Paikallisuutiset

Koulupuutarha houkuttelee Muonion koululaiset ulos oppimaan

Koulun viereen syntyi yhdessä iltapäivässä elävä luokkahuone, jossa maata ei käännetä, kitketä tai kastella turhaan. Vapaaehtoiset pilkkivaari ja metsämummot rauhoittavat ja juurruttavat koululaisia.

– Pääsethän tänään?

Hanketyöntekijä Taina Mannila laittaa viestin yhdeltä iltapäivällä. Viestissä on kuva tarvikekasasta Muonion koulun seinustalla olevalla nurmikolla.

Kolme tuntia myöhemmin kasa on muuttunut koululaisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten käsissä kolmeksi kompostista rakennetuksi kohopenkiksi ja mullalla täytetyiksi kasvatuslaatikoiksi.

Paikallisen yrityksen lahjoittamat kelotukit on aseteltu ulkoluokkahuoneen penkeiksi. Vielä tarvittaisiin kaivonrenkaita, joista oppilaat voisivat mosaiikeilla koristella työtasoja.

Mannila toivoo, että kesäloman jälkeen kouluun palaavat oppilaat yllättyvät iloisesti, kun puutarhaan istutettavat auringonkukat, yrtit ja kukat herättävät ulkoluokkahuoneen eloon.

Kasojen lomassa saapastelee muoniolainen Liisa Koskela, jonka ideasta kasvatuspenkit on tehty no dig -periaatteella. Niitä hoidetaan kaivamatta, kuokkimatta ja kääntämättä.

Talkoiden aluksi nurmikon pinta peitettiin pahveilla, joissa ei ole luontoon sopimattomia teippejä tai värejä. Pahvi maatuu aikanaan, mutta ennen sitä se tukahduttaa nurmikon, jota kasoissa ei ole tarkoitus jatkossa kasvattaa.

Nurmikon päälle tekijät lapioivat Mannilan hevosten lantaa ja muodoslompololaisen Katariina Angerian lampolastaan tuomaa lantakompostia. Sen päällä on lehtikompostia ja päällimmäinen kerros penkkiin tulee kaupan mullasta.

– Tämä jäljittelee luonnon toimintaa. Siihen lisätään vain eloperäistä ainesta eli kompostia, Koskela kertoo.

– Ei harata, ei rikota pintaa.

Näin tehtyyn viljelypenkkiin tulee hänen mukaansa suhteellisen vähän rikkaruohoja toisin kuin käännettyyn kasvimaahan, joka on otollinen ympäristö myös niille. Kasteluakin kaivamaton penkki vaatii vähemmän, sillä sinne ajan myötä syntyvät rihmastot ja rakenteet pitävät kosteudesta huolta. Ensimmäisenä kesänä Koskela ja muut muoniolaiset kastelevat penkkejä ainakin jonkin verran.

Luonnonmukainen penkki on käytännöllinen, koska koulupuutarhalle ei voida palkata omaa hoitajaa. Penkin ainoa hoitotoimenpide on lisätä siihen syksyisin kymmenen sentin kerros uutta kompostia.

Muonion koulun penkit ovat Koskelan mukaan voimakkaat lannan ansiosta. Niissä voisivat aluksi viihtyä vaikkapa paljon ravinnetta vaativat kesäkurpitsat.

Iso osa kasvatettavista kasveista on monivuotisia ja sellaisia, että ne eivät vaadi paljon hoitoa. Koulu saa asiantuntija-apua ja taimia Louelta Tervolasta, josta ammattiopisto Lappian opettaja Osmo Häkkinen ja kaksi opiskelijaa tulevat istuttamaan koulupuutarhaan kasveja tällä viikolla.

Yksi osa puutarhaa on pörriäisniitty eli keto, jonne istutetaan niittykukkia ja ehkä mansikoitakin. Tienpenkkaan kuskatuista risuista on tarkoitus rakentaa ympärille ötökkäaitaa kodiksi pölyttäjille.

Mannila kehuu yläkoululaisia teknisen työn oppilaita, jotka kuorivat isolla innolla iltapäivän aikana seipäitä. Niistä tulee puutarhan portti, jota koristamaan istutetaan köynnöskasvi humalaa.

– Mun mielestä oppilaat on hyvin kiinnostuneita, talkoisiin osallistuva apulaisjohtaja Saila Leukumaa-Autto vahvistaa.

Hän uskoo, että ulkoluokkahuone tulee aktiiviseen käyttöön ainakin alakoulun luokille. Yläkoulussa ulkona oppiminen on haastavampaa, mutta siihen kannustetaan.

Leukumaa-Autton mielestä hanketyö on monipuolistanut koulun arkea, retkiä ja teemapäiviä. Hankkeesta jää koululle myös luontokasvatussuunnitelma ja joukko hyviä yhteistyötahoja.

– En näe kuin positiivisia asioita.

Hetkessä pystyyn noussut ulkoluokkahuone ja koulupuutarha ovat yksi pysyvä tulos vuoden mittaisesta, lokakuussa päättyvästä Kahdeksan vuodenajan Muonio -hankkeesta. Sen tarkoitus on viedä luokkahuone ja oppiminen luontoon ja paikallisen yhteisön joukkoon.

Vuoden aikana koulun ulkopuolella tapahtuneen opetuksen lista on hengästyttävä. Melkein joka viikko Mannila on ollut luokkien kanssa jossain muualla kuin koululla oppimassa: rakentamassa lumiveistoksia, pilkkivaarin kanssa Utkujärvellä, tekemässä vaahtokarkkeja Muonion vaahtokarkkitehtaan Inka Mellan kanssa, linturetkellä ja niin edelleen.

– Pilkkivaari ja metsämummot tekevät tosi paljon, kun ovat mukana koulun arjessa. He rauhoittavat, maadoittavat, juurruttavat, Mannila kuvailee hanketyössä mukana olevien vapaaehtoisten vaikutusta koululaisiin.

Edessä ovat vielä seiskojen kalateemapäivä, toukomarkkinat, päiväkodin kesäretket ja syksyllä sadonkorjuumarkkinat, joissa on mukana monta toimijaa yrittäjistä ammattiopisto Lappian kautta yhdistyksiin. Tänäänkin talkoissa on ollut mukana hankkeen ansiosta koululle löytynyt vapaaehtoinen metsämummo.

Arvostan, että lapset on näytöltä erossa. Katja Muotka

Koulupuutarhan hoitoon on tulevan kesän ajaksi etsitty iso joukko muoniolaisia. Mukana ovat muun muassa Muonion lapset ja nuoret ry, kesäleiriläiset, nuorisotoimen kansainväliset vapaaehtoiset ja kunnan puutarhatyöntekijä. Mannila toivoo, että puutarhatouhu yhdistää eri-ikäisiä ja ilahduttaa esimerkiksi palvelutalojen asukkaita.

– Olisi kiva, että vanhemmat tulisi lasten kanssa tänne, Muonion lapset ja nuoret ry:n puheenjohtaja Katja Muotka sanoo.

Hän on tyytyväinen koulutyötä ulos vievään hanketyöhön.

– Tämä on ihana yhteistyö, on kasvijuttuja ja eläimiä. Arvostan, että lapset on näytöltä erossa, Muotka sanoo.