Paikallisuutiset

Tornionjoen samentuminen ei johdu siltatyömaasta, projektinjohtaja vakuuttaa

Lappealainen Juha Pieskä ihmetteli jäiden lähdön jälkeen, millaista vettä Tornionjoesta oikein virtaa jokien risteykseen. Hänen ottamassaan valokuvassa vesi näyttää ruskealta.

– Yleensä tuolta Skandien suunnalta tulee vain tunturipurojen raikkautta, mutta nyt muutos on kamala, Pieskä kommentoi.

Ruskeaa jokivettä ihmetteli tahollaan myös kemisti-insinööri ja kaivossuunnitelmien ja lupaprosessien kriitikkona tunnettu Ylläksen vapaa-ajanasukas Leif Ramm-Schmidt, joka sai asiasta kertomansa mukaan useita yhteydenottoja.

Kumpikin päätyi pohdinnoissaan osoittamaan sormella samaan paikkaan, isoon siltatyömaahan Pajalan pohjoispuolella.

Aution kohdalta Tornionjoen ylittävää huonokuntoista siltaa alettiin uudistaa vuosi sitten. Uusi ja vankempi silta tarvitaan 90-tonnisten malmirekkojen takia, joita siltaa pitkin liikkuu muutaman minuutin välein. Rekat kuljettavat Kaunisvaaran kaivoksen rautamalmia Svappavaaraan.

Uuden sillan hinnaksi tulee noin 12 miljoonaa euroa. Silta rakennetaan vanhan sillan paikalle, ja purku- ja rakennustyön ajan malmirekat ja muu liikenne ylittävät joen väliaikaista yksikaistaista siltaa pitkin, jonka pitää olla painavien malmirekkojen vuoksi yhtä vahva kuin uudenkin sillan.

Ramm-Schmidt kävi katsomassa siltatyömaata kesäkuussa.

– Veden samentuminen johtuu siitä, että rakennustöissä on kipattu hiekkaa ja soraa jokeen. Kaksi uutta siltapylvästä on rakennettu kannattamaan tilapäistä siltaa, hän arvioi.

Jos mittauksissa näkyy veden samentumista, lopetamme työn ja vaihdamme työtapaa. Linnéa Lundberg

Siltatyömaata johtava Linnéa Lundberg kiistää Tornionjoen ruskeuden johtuneen siltatyömaasta.

– Likaisenvärinen vesi ei johtunut meidän työstämme vaan humuksesta, jota valui jokeen ympäristöstä lumen sulamisvesien kanssa, hän vastasi Luoteis-Lapille sähköpostitse.

Hänen mukaansa siltatyömaa vaikuttaa jokeen ainoastaan paikallisesti työmaa-alueella. Hän kertoo, että työmaalla mitataan veden sameutta sekä sillan ylä- että alapuolella.

– Jos mittauksissa näkyy veden samentumista, lopetamme työn ja vaihdamme työtapaa, Lundberg kertoo.

Käräjäoikeuden antamassa ympäristölupapäätöksessä määritellään, miten työmaa saa vaikuttaa ympäristöön. Lundberg kertoo, että ympäristö korjataan entiselleen työmaan päätteeksi.

En usko, että sillä on sen kauaskantoisempia vaikutuksia. Atso Romakkaniemi

Ramm-Schmidt arvelee samean veden haittaavan lohikaloja. Lohitutkija Atso Romakkaniemi on hänkin nähnyt sosiaalisessa mediassa kuvan ruskeavetisestä Tornionjoesta.

Romakkaniemi sanoo, että lohet pystyvät kiertämään hetkellisen samentuman, jos se on pelkkää kiintoainetta ilman kemiallisia päästöjä. Jos kiintoainetta on liikkeellä paljon, sen laskeutuminen pohjaan voi tukkia lohelle tärkeitä kutusoraikkoja.

– Hetkellisenä ilmiönä se tuskin aiheuttaa paljon mitään. En usko, että sillä on sen kauaskantoisempia vaikutuksia, Romakkaniemi sanoo.

Työmaan ensimmäinen vuosi on kulunut väliaikaisen sillan rakennustyössä. Se valmistui kesäkuussa. Tänä kesänä vanha silta puretaan, jotta sen paikalle päästään rakentamaan uutta teräs-betonisiltaa. Uuden sillan on tarkoitus olla liikenteessä syksyllä 2026.

Uudesta sillasta tehdään vanhaa kestävämpi. Valmiin sillan yli saa ajaa 90 kilometrin tuntivauhtia.

Tällä hetkellä yksikaistaista siltaa ylitetään liikennevalo-ohjauksella 30 kilometrin tuntivauhtia.

Ruotsin valtio parantaa malminkuljetusreittiä Kaunisvaaran ja Svappavaaran välillä yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. Työn tavoitteena on parantaa muun muassa tien turvallisuutta. Tietä levennetään, risteyksiä parannetaan, tietä suoristetaan ja joistain paikoista rakennetaan uusi tie kylien ulkopuolelta. Vuonna 2022 alkanut tienparannus valmistuu vuonna 2027.

Luoteis-Lappi ei saanut Trafikverketiltä tietoa siitä, maksaako kaivosyhtiö osan tienparannuksen kustannuksista.