Paikallisuutiset

Malminetsinnän ympäristövaikutukset parempaan syyniin

Syväkairauksessa maanpinnalle nouseva kiviaines eli kairaussoija on olennainen, mutta vähän tutkittu osa malminetsinnän ympäristökuormitusta.

Malminetsinnän ympäristövaikutuksista saadaan uuden tutkimusprojektin kautta puolueetonta tietoa. Kairausten mahdolliset ympäristövaikutukset ovat aiheuttaneet erimielisyyttä luonnonsuojelujärjestöjen, malminetsintäyritysten ja viranomaisten välille.

Kittilässä malminetsintä on vilkasta, ja Keski-Lappi on maailmanlaajuisestikin malminetsinnän huippukohteita.

Malminetsintäluvista valitetaan usein hallinto-oikeuteen. Valituksissa malminetsinnän ympäristövaikutukset vertautuvat usein kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat käynnistäneet tutkimusprojektin, jossa selvitetään malminetsinnän ympäristövaikutuksia.

Malminetsinnän ympäristövaikutuksista on toistaiseksi ollut tarjolla vain vähän tutkittua tietoa. GTK:n mukaan Malminetsinnän ympäristövaikutukset -projektin tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta tuottamalla puolueetonta ja ajantasaista tutkimustietoa erityisesti kairausten ympäristövaikutuksista.

Tutkimuksissa selvitetään muun muassa kairauskemikaalien mahdollisia haittoja, kairaussoijan ominaisuuksia ja vaikutuksia ympäristöön sekä kairausten vaikutuksia pohjavesiin, eliöstöön ja luontotyyppeihin. Kairaussoija on syväkairauksessa maanpinnalle nousevaa kiviainesta. Se on kaivannaisjätettä, jolle tulee laatia kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Kairaussoija on olennainen, mutta vähän tutkittu osa malminetsinnän ympäristökuormitusta.

Tutkimuksissa tarkastellaan esimerkiksi eri luontotyyppien herkkyyttä kairauksille eri vuodenaikoina sekä niiden kykyä palautua. Suot, vesistöt ja muut pienet ja herkät luontotyypit voivat kärsiä merkittävästi, mutta toistaiseksi tietoa vaikutusten kestosta tai ennallistamisen mahdollisuuksista on ollut rajallisesti.

Kairaustoiminta ja kaluston siirrot aiheuttavat ympäristön eri luontotyyppien kulumista. Yleinen arvio on ollut, että talvella tehdyillä kairauksilla on vain vähäinen vaikutus luontotyyppeihin ja että turvemaan ja vesistöjen luontotyypeillä vaikutukset ovat karuja kangasmaita selvästi suuremmat. Tutkimustietoa ei ole kuitenkaan ollut saatavilla.

Malminetsinnän ympäristövaikutukset -projektia rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Euroopan aluekehitysrahaston alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta. Rahoitukseen osallistuu myös malminetsinnän ja kaivosalan yrityksiä.

Projektin kokonaisbudjetti on 542 895 euroa.