Kulttuuri

Oloksen poterot piti kaivaa, koska edessä oli avosuo ja saksalaiset konekiväärit – Kosti Hietala tuntee Lapin sodan Muonion taistelut

Metsästä koukkaavat suomalaiset törmäsivät kahden saksalaispataljoonan väliin Lapin sodassa, ja siitä syntyi taistelu.

Lähin potero on aivan Muoniosta Olokselle johtavan ladun kyljessä. Kun ensimmäisen kuopan löytää, hahmottuu Oloksen kirkonkylän puoleiselta laidalta Lapin sodan aikaan kaivettuja kuoppia.

Tulevana perjantaina niitä voi lähteä katsomaan porukalla, ja poteroiden löytäminenkin helpottuu, kun ladun varteen kiinnitetään opastaulu, jossa kerrotaan, miksi kuopat on kaivettu ja missä ne maastossa sijaitsevat. Kuopat ovat yksityisten maanomistajien mailla ja Museoviraston suojelemia.

Miksi kuopat on kaivettu? Ennen kysymykseen vastaamista Hietala kertoo perustietoa Lapin sodan tapahtumista Muoniossa.

Oli lokakuun loppupuoli. Kaksi suomalaista jalkaväkirykmenttiä, JR 50 ja JR 8, ajoivat saksalaisia takaa Väylän vartta ylöspäin. Matkanteko oli vaarallista. Kolarin ja Kangosjärven välillä 40 suomalaissotilasta astui saksalaisten miinoihin yhden vuorokauden aikana.

Ensimmäisen kerran suomalaiset törmäsivät saksalaisiin Kangosjärven eteläpuolella. Kun liike pysähtyi, suomalaisten taktiikka oli koukata metsän kautta saksalaisten eteen. Väylän varressa ainoa vaihtoehto oli koukata idän puolelta, josta JR 50 lähti koukkaamaan järvien takaa Muonion pohjoispuolelle. JR 8 jatkoi taistelua Kolarin ja Muonion välisellä tiellä.

– Viimeinen mahdollisuus saada saksalaiset mottiin oli tässä, Hietala kertoo.

Sotilaat lähtivät tekemään isoa kaarrostaan ilman tarkkaa tietoa siitä, mitä edessä tapahtuu. Kartatkin olivat mitä olivat, käsinpiirrettyjä A3-kokoisia luonnoksia, joissa luki, että tuossa on järvi, Hietala kuvailee. Mukana kannettiin ammukset ja ruuat.

– Ei ne ollu täällä kulkeneet. Täällä ei ollut juurikaan paikallisia, hän kertoo.

Hietala on tutkinut Lapin sodan Muonion taisteluista jääneitä tietoja ja dokumentteja vuosikaudet sota- ja kansallisarkistoissa harrastuksenaan, joka alkoi kiinnostuksesta maailman isoihin taisteluihin kuten 1800-luvulla Belgiassa käytyyn Waterloohon.

Muonion metsissä kulkeneet sotilaat törmäsivät Rovaniementielle tullessaan yllättäen kahden saksalaispataljoonan väliin.

Suomalaiset katkaisivat tien Särkijärven ja Junkijärven välillä, ja saksalaiset ampuivat itsensä tuliylivoimalla läpi ja jatkoivat kohti Muoniota.

Suomalaiset lähtivät taas saksalaisten perään kohti Muoniota. Liike pysähtyi Oloksen länsipuolella. Edessä oli avosuo ja kaksi saksalaista konekivääriasemaa.

Oloksen liepeillä olevat kuopat ovat tilapäisiä poteroita, jotka jokainen sotilas kaivoi itselleen suojaksi.

– Aina kun joukko pysähtyy, se kaivautuu kenttälapioilla, Hietala kertoo.

Poteroiden luona ei taisteltu eikä edetty pidemmälle, sillä pian suomalaiset saivat lähetin tuomana uuden käskyn: palatkaa alkuperäiseen tehtävään kiertämään Muonion pohjoispuolelle.

Kun etelän suunnasta saapui toinen jalkaväkirykmentti, JR 8, Muoniota kohti, sotilaat näkivät nykyisen rajasillan kohdalla ilmiliekeissä palavan Muonion kirkonkylän.

Lapin sodan infotaulu paljastetaan Oloksen lähellä perjantaina 6. syyskuuta kello 18. Taulun luo kuljetaan 2,7 kilometriä Muonion kirkonkylältä sijaitsevalta levikkeeltä, jonne voi jättää autot. Osoite on Rovaniementie 267. Tilaisuudessa on tarjolla mettäkakkokahvit.

Kerromme 80 vuotta sitten käydyn Lapin sodan tapahtumista syksyn juttusarjassamme.