Paikallisuutiset

Tytäryhtiöt ponnistavat lentoaseman puolesta

Paikallista työvoimaa on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon.

Enontekiön lentoaseman on määrä siirtyä Finavialta Enontekiön kuntakonserniin tämän vuoden heinäkuun puolivälissä, ja Enontekiön kunta on perustanut kaksi tytäryhtiötä huolehtimaan toiminnan alkuvaiheesta.

ENF Infra Oy toimii kiinteistökaupassa ostajana ja hallinnoi lentoaseman infrastruktuuria. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Seppo Alatörmänen .

– Uskomme terveysturvallisen elämysmatkailun kasvuun Enontekiöllä. Lentoasema mahdollistaa yrittäjille kansainvälisen kasvupotentiaalin, jonka turvin voi tehdä investointeja tulevaisuuden tarpeisiin, Alatörmänen toteaa.

Toinen perustettu tytäryhtiö, ENF POP Oy on puolestaan kehitysyhtiö, jonka tärkein alkuvaiheen tehtävä on operoinnin käynnistäminen ja tulevan kauden turvaaminen. Samalla yhtiö etsii aktiivisesti yksityisiä kumppaneita mukaan lentoaseman toimintaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Taru Mäkitalo .

Mäkitalo aloittaa puheenjohtajana jännittävin ja odottavin mielin.

– Mielenkiintoinen homma on eessä. Valtuusto päätti ostaa kentän, ja nyt se pitäisi saada mahdollisimman nopeasti toimimaan ja lennot jatkumaan. Meillä on operointiyhtiössä todella asiantuntevaa porukkaa, ja on ollut helppo aloittaa hallitustyöskentely, Mäkitalo iloitsee.

Hän kertoo, että operoinnit pyritään aloittamaan jo ensi kaudella.

– Aloittelemme ensin vanhojen yhteistyökumppaneitten kanssa ja samalla uusia matkanjärjestäjiä ja lentoyhtiöitä houkutellen.

Vielä uutisia ei ole annettavaksi, sillä Mäkitalon mukaan valitettavasti kaikki riippuu koronaepidemiasta.

– Mutta toivomme parasta ja valmistaudumme avaamaan kentän marras–joulukuun vaihteessa.

Rekrytoinnit ovat alkamassa pian.

–Toivottavasti saamme mahdollisimman monta enontekiöläistä työllistettyä lentokentälle.

Yksityisiksi kumppaneiksi lentokentälle halutaan Mäkitalon mukaan ihmisiä, joiden tavoite on kehittää Enontekiön aluetta.

– Ihmisiä, jotka eivätkä oota saavansa hetkessä valtavia tuottoja. Lentokenttä on meille aluetaloudellisesti ja saavutettavuuden kannalta todella tärkeä. Olisi hyvä, jos kaikki mukana olevat ymmärtäisivät myös sen, Mäkitalo painottaa.

Vt. lentoaseman vastaavana johtajana operoinnin valmistelussa toimii Hanne Junnilainen , kunnes yhtiöille on valittu toimitusjohtaja.

Kiila Consultingin Junnilainen on aiemmin muun muassa toiminut asiantuntijana lentoasemakaupassa ja ollut tekemässä yhdessä Petteri Lehden kanssa aseman liiketoimintasuunnitelmaa. Jo vuonna 2017 Junnilainen selvitti Enontekiön Kehitykselle lentoaseman taloudellisia merkityksiä alueelle ja totesi tuolloin, että muualla maailmassa lentoasemien sulkeminen on ollut erittäin harvinaista ja tilalle on yleensä rakennettu korvaava lentoasema.

Mäkitalon tapaan Junnilainenkin huhuilee paikallisten suuntaan.

– Toimintamalliksi alkuvaiheessa on päätetty se, että paikallista työvoimaa käytetään mahdollisimman paljon. Työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia on kyllä tarjolla, Junnilainen sanoo.

Työpaikkoja on tulossa muun muassa kunnossapitoon eli kiitotien huoltoon, maahuolintaan eli lentokoneesta huolehtimiseen sekä terminaalin sisällä lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen.

– Ne osat sitten ulkoistetaan, mitä ei paikallisten voimin saada täytettyä. Tietyissä tapauksissa voidaan ottaa myös yrittäjiä, ei välttämättä tarvitse olla palkoilla.

Kevään aikana järjestetään rekrytointitilaisuus.

Junnilaisen mukaan Enontekiön kokoiselle kunnalle on iso haaste ottaa lentoaseman hoito omiin käsiin.

– Samaan aikaan tämä on kuitenkin perusedellytys Enontekiön elinkeinoille. Ilman lentoasemaa on vaikeaa saada paremmin maksavia asiakkaita matkailuun. Alkutuotannolle lentoasema mahdollistaa sen, että pystytään saamaan parempaa hintaa, jos tuotteita myy kauemmaksi, sillä rahtimahdollisuus on olemassa.

Lentoaseman vaikutukset säteilevät Junnilaisen mukaan käytännössä kaikille toimialoille Enontekiöllä.

– Ymmärrän kustannuspaineen olevan kuntataloudelle suuren, mutta samalla yhden euron investointi lentoaseman vuotuiseen tappiollisuuteen palautuu kymmenkertaisena takaisin aluetalouteen, Junnilainen toteaa.

Hänen mukaansa lentoasemaa ei pidetä yllä kiitotien tai terminaalin takia vaan alueen elinvoimaisuuden takia.

Tulevina vuosina lentokenttään investoidaan työ- ja elinkeinoministeriön Enontekiölle kohdentaman valtiontuen avulla viisi miljoonaa euroa, joka kohdistuu pääosin kiitotien ja siihen liittyvän laitteiston uusimiseen. Kunnan mukaan investointien avulla kiitotielle saadaan käyttöikää vähintään 15 vuotta, mutta todennäköisemmin parikymmentä. Operointia kyetään näin jatkamaan nykyisellä palvelutasolla.