Paikallisuutiset

”Jerisjärvi on Muonion tulevaisuus” – vesihuolto nytkähti eteenpäin

Muonion kunnanvaltuusto keskusteli terävästi ja äänesti siitä, onko Jerisjärven ja Torassiepin vesihuollossa kunnalle liian isot riskit.

Muonion kunnanvaltuusto antoi yksimielisen ja ehdollisen hyväksyntänsä kaupalle, jossa Jerisjärven Huolto ostaa Vesiosuuskunta Aarian keskeneräisen verkoston Särkijärveltä Torassieppiin. Aarian verkostoa on kaupattu myös Muonion kunnalle, joka maanantaina samassa yhteydessä päätti, ettei se osta verkostoa.

Kunnan ehtona verkoston kaupalle on muun muassa se, että Jerisjärven Huolto rakentaa kesken jääneen verkoston valmiiksi ja ottaa vastattavakseen osuuskunnan velan kunnalle.

Noin 350 000 euron velka syntyi vuonna 2022, jolloin kunta joutui verkoston kesken jääneiden rakennustöiden vuoksi maksamaan takaamansa lainan, jota osuuskunta ei pystynyt itse maksamaan. Kunta päätti neljä vuotta sitten taata vesiosuuskunta Aarian pankkilainan, jolla osuuskunnan oli tarkoitus rakentaa vesi- ja viemärilinja kunnan vesijohtoverkostosta Särkijärveltä Torassieppiin. Hanke sai tukea ely-keskukselta.

Takaaminen herätti jo silloin keskustelua ja siitä äänestettiin valtuustossa, koska osuuskunnan verkostoon liittyjien määrä oli jäänyt odotettua pienemmäksi, ja hankkeen taloudelliset riskit mietityttivät päättäjiä.

Rakennustyöt käynnistyivät, ja linjaa rakennettiin koronavuosina 2020 ja 2021. Rakennushanke pysähtyi 150 metriä ja viimeistä pumppaamoa ennen määränpäätänsä rahoitusvaikeuksiin, eikä verkostoa saatu käyttöön.

Verkostoa tarvitsevat eniten alueen matkailutoimijat, kuten Harriniva ja Lapland Safaris. Jerisjärven Huolto Oy:n tavoitteena on rakentaa kesken jäänyt Aarian vesihuoltoverkosto loppuun tämän vuoden aikana.

Alueen kehityspotentiaali on aika huima. Laura Enbuska-Mäki

Valtuusto keskusteli myös tällä viikolla Jerisjärven ja Torassiepin vesihuoltohankkeiden taloudellisista riskeistä.

Äänestyksen jälkeen valtuusto päätti, että kunta ostaa Jerisjärven Huollon osakkeista viiden vuoden aikana yhteensä yli puolet, ja varaa tämän vuoden talousarviosta 112 500 euroa osakekauppaan.

Kunnan on tarkoitus kuitata ensimmäiset 26 prosenttia yhtiön osakkeista aiemmin mainitun velkansa vastineeksi. Sen lisäksi kunta ostaa tänä vuonna 500 osaketta 112 500 eurolla. Näillä kunnan omistus nousee yhteensä vajaaseen kolmannekseen.

Vuosina 2025–2028 kunta ostaa vielä reilulla 100 000 eurolla vuodessa osakkeita, jotka nostavat kunnan omistajuuden 51,5 prosenttiin.

Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki perusteli kunnan isoa roolia alueen vesihuollossa sillä, että alue on kunnalle strategisesti hyvin merkittävä, ja sen vuoksi kestävän vesi-infrastruktuurin rakentaminen alueella ja kunnan osallistuminen siihen on tärkeää.

– Alueen kehityspotentiaali on aika huima. Näkisin, että kunnan omistajuus on aika keskeisessä osassa, Enbuska-Mäki sanoi.

Valtuusto hyväksyi edellisessä kokouksessaan kaksi matkailurakentamista Jerisjärven alueelle mahdollistavaa kaavaa, joista molemmista saaduissa lausunnoissa edellytettiin rakennusten liittämistä vesi- ja viemäriverkostoon.

Se on totta, että tytäryhtiöasema tuo erilaisen aseman, mutta se tuo myös erilaisen määräysvallan. Laura Enbuska-Mäki

Enbuska-Mäki muistutti, että valmistelussa ja päätöksenteossa huomioidaan EU:n valtiontukisääntelyn reunaehdot. Lähtökohtana on, että kunta ei voi sijoittaa toimijaan, joka on taloudellisissa vaikeuksissa.

– Se on totta, että tytäryhtiöasema tuo erilaisen aseman, mutta se tuo myös erilaisen määräysvallan.

Pirjo Rauhala (kesk.) halusi varmistaa, että kunta saa yhtiössä nopeasti hallituspaikan ja määräysvaltaa. Enbuska-Mäki uskoi, että näin tapahtuu.

– Tämä ei ole tässä, vaan nyt alkaa osakassopimuksen laatiminen. Määräysvaltakysymys voidaan valmistelussa huomioida, hän vastasi.

Mikä on se riski, joka on jäänyt ottamatta huomioon valmistelussa? Teemu Taulavuori

Matti Myllykangas (kesk.) esitti Sakari Silénin (sd.) ja Priitta Pöyhtäri-Trøenin (kesk.) kannattamana, että kunta tekee osakekaupoista vielä taloudellisen riskiarvion ja palaa päättämään asiasta kesäkuun valtuustossa.

– Aariasta maksettiin turhan kalliit oppirahat, Myllykangas sanoi.

Enbuska-Mäki kertoi, että aikataulu on tiukka, koska rakentamistyöhön halutaan päästä tulevan kesän aikana. Hän sanoi, että päätöksen vaikutuksia on arvioitu niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikin.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Back (kok.) puolusti hallituksen esitystä.

– En oikeastaan tiedä, mitä enempää näillä tiedoilla pystyy arvioimaan. Seison tämän valmistelun takana. Siinä on nimenomaan kunnan etu varmistettu, Back sanoi.

Jerisjärvestä voisi sanoa, että se on Muonion asutuksen alku ja se on myös tulevaisuus. Teemu Taulavuori

Valtuuston puheenjohtaja Jukka Korhonen (kesk.) ei hänkään nähnyt tarvetta erilliselle riskianalyysille, koska Jerisjärven Huollon suunnitelma on hänen mukaansa tarkkaan laskettu, eikä kustannusten nousumahdollisuuksia ole.

– Jerisjärvestä voisi sanoa, että se on Muonion asutuksen alku ja se on myös tulevaisuus. Jos vedotaan, että tarvitaan lisätietoja, pitää tuoda uusi todistaja oikeussaliin. Pitää tarkemmin kertoa, mitä ne lisätiedot on, Teemu Taulavuori (kok.) sanaili.

Myllykangas muistutti, että kiire ei ole juridinen peruste ja kertoi haluavansa minimoida kunnan riskin hankkeessa.

– Mikä on se riski, joka on jäänyt ottamatta huomioon valmistelussa? Taulavuori kysyi.

Äänestyksessä Myllykankaan esitys hävisi äänin 11–4. Myllykankaan, Silénin ja Pöyhtäri-Trøenin lisäksi taloudellisen riskianalyysin tekemisen ja asian käsittelyn siirtämisen puolesta äänesti Tuomas Sieppi (kesk.).