Muualta Lapista

Hiihtosuunnistajaperheen sydän sykkii Pellon laduille

Nuoret hiihtäjälupaukset edustavat Pellon Pontta hiihtosuunnistuksessa.

Jyväskylässä asuvien Ekonojien hiihtävä ja urheileva perhe vierailee useita kertoja vuodessa Pellon mummolassaan Raija ja Veijo Ekonojan luona. Pellon Pontta hiihtosuunnistuksessa edustavan nuoren hiihtäjälupauksen Kasper Ekonojan, 13, tuorein menestys on tullut maaliskuun lopussa, kun hän voitti Kemissä hiihtosuunnistuksen SM-kultaa.

Lisää mitaleita tuli samaan perheeseen, kun hänen pikkusisarensa Emilia Ekonoja, 11, oli paras D11-sarjassa ja vanhemmat Linda ja Antti Ekonoja olivat omissa sarjoissaan toisia. Lisäksi Kasper Ekonoja sai kolme mitalia maaliskuussa Hopeasompa -hiihdoissa Vöyrissä, jotka ovat junioreille kauden päätapahtuma.

Lapsen on helppo alkaa harrastaa samoja lajeja kuin vanhempansa. Antti Ekonoja

Ekonojat edustavat Pellon Pontta hiihtosuunnistuksessa. Hiihdossa heidän seuransa on Ski Jyväskylä. Jyväskylän ladut saavatkin perheeltä kiitosta, sillä niitä on paljon ja ne ovat hyvin huollettuja. Myös lumitilanne on ollut tänä talvena hyvä.

– Ski Jyväskylä on Suomen kovimpia junioriseuroja, porukkaa on paljon ja se on tasokasta, Antti Ekonoja kertoo.

Yhtenä syypäänä eri sukupolvien hiihtoharrastukseen isoisä Veijo Ekonoja pitää itseään.

– Kun Antti oli nuori, harrastimme hiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua, hän sanoo.

Molemmat sekä Antti että Linda Ekonoja ovat hiihtäneet ja suunnistaneet lapsuutensa.

– Lapsen on helppo alkaa harrastaa samoja lajeja kuin vanhempansa. Oma paras sijoitukseni lapsena Hopeasommassa oli 15. ja Lindalla 12., kun Kasperilla se oli viestistä voitto ja sprintissä toinen sija, Antti Ekonoja lisää.

Isän rooli hiihtoharrastuksessa nykyään on huolehtia, että sukset on voideltu hyvin ja välineistö pelaa.

– Molemmille tyyleille, perinteiselle ja vapaalle, tarvitsee omat suksensa.

Hiihtosuunnistuksessa mennään huonompia reittejä, kuten kelkkauria metsässä, joten siinä välttää hieman huonommatkin sukset.

– Kasperilla on vapaaseen ja perinteiseen kahdet parit, hiihtosuunnistukseen omansa ja vielä yhdet kouluhiihtosukset, Antti Ekonoja sanoo.

Kasperille hankitut sukset periytyvät Emilialle, ja Emilialle pieneksi jääneet puolestaan Vilmalle. Ja vaikka pohjat olisivat kärsineet, ovat ne kivihionnan jälkeen kuin uudet.

Ekonojan perheen lasten kaveritkin hiihtävät. Kasper Ekonoja hiihti kavereidensa kanssa sata kilometriä yhden päivän aikana viime keväänä. Aikaa suoritukseen meni pysähdyksineen noin kahdeksan tuntia.

– Samanhenkiset kaverit ovat varmasti yksi syy harrastuksen mielekkyyteen. Ja kavereita onkin kertynyt harrastuksen kautta ympäri Suomen, Antti Ekonoja kertoo.

Hiihdossa välineet kehittyvät vuosi vuodelta, mutta suurempana muutoksena Antti Ekonoja pitää tämän päivän nuorten innokkuutta hiihtoon, vaikka lajien ja etenkin joukkuelajien kirjo kasvaa vuosi vuodelta ja harrastajatkin vähenevät.

– Kun olin nuori, ei heitelty esimerkiksi frisbeegolfia. Jyväskylän kaltaisessa melko suuressa paikassa on varaa mistä valita, ja näin ollen yksilötason hiihto on saattanut menettää hieman harrastajia.

Myös Kasper, Emilia ja viisivuotias Vilma harrastavat muutakin kuin hiihtoa.

– Suunnistusta, yleisurheilua, juoksua ja hiihtosuunnistusta. Kesällä suunnistetaan ja yleisurheillaan, Kasper Ekonoja sanoo.

Emilia ja Vilma ehtivät myös piirtää, askarrella sekä tehdä käsitöitä välillä. Ja kerkeävätpä nuoret myös pelata pleikkarilla.

Silloin, kun onnistuu ja saapuu maaliin, tulee hyvän olon tunne vaikka olisi ladulla kärsinyt ja kaikkensa antanut. Kasper Ekonoja

Millaisia vinkkejä hiihtäjälupaukset antavat hyväksi hiihtäjäksi haaveileville?

– Paljon treenausta, tarpeeksi unta ja hyvää ruokaa. Itse nukun noin 9-10 tuntia yössä. Ravitsevaa ruokaa olisi hyvä syödä useasti päivässä, Kasper Ekonoja pohtii.

Hiihdossa parasta hänen mielestään ovat onnistumiset.

– Silloin, kun onnistuu ja saapuu maaliin, tulee hyvän olon tunne vaikka olisi ladulla kärsinyt ja kaikkensa antanut, hän sanoo.

Viisivuotiaan Vilma Ekonojan mielestä puolestaan parasta ovat alamäet. Hän hiihtää 4-5 kilometrin lenkkejä, Emilia Ekonoja yleensä 10-15 kilometriä ja Kasper Ekonoja noin 20-40 kilometriä.

Hiihto kuuluu olennaisena osana myös mummolavierailuihin Pellossa, mutta silloin myös lasketellaan, ajellaan moottorikelkalla, käydään papan kanssa metsällä, pilkkimässä ja lasketaan mäkeä. Haastattelupäivänä oli myös heitetty pitkä hiihtolenkki.

– Täällä Pellossa on hyviä latuja, Ponnelta pääsee kätevästi Eeron lenkille ja Ritavalkeaan. Kasper pitää näitä Suomen parhaimpina latuina, Antti Ekonoja toteaa.

Latujen korkeuserot ovat Pellossa samankaltaisia kuin Jyväskylässä, mutta Pellon vaaramaisemat ovat silti sellaiset, joissa hiihtäjän sielu lepää.