Paikallisuutiset

Muonion nuoret ovat itsevarmoja – ja tulevaisuus

Nuorten nuorille järjestämät tanssiaiset olivat menestys, Muonion uusi nuorisovaltuusto kertoo. Väkeä tuli tuplasti järjestäjien odottama määrä.

– Nuoret on tulevaisuus, Muonion nuorisovaltuuston puheenjohtaja Pinja Paaso, 17, sanoo.

Siksi hän haluaa vaikuttaa nuorten asioihin niin paljon kuin mahdollista.

– Nuoret on aina ollut puheenaihe tässä kylässä, Paaso sanoo.

Se tarkoittaa sitä, että nuoret ovat muoniolaisille aikuisillekin tärkeitä. Muoniolaiset nuoret erottuvat tuoreen nuorisovaltuuston mielestä muista lappilaisnuorista ihan omanlaisikseen.

– Minusta muoniolaiset nuoret on tosi itsevarmoja, nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Netta Keimiöniemi, 17, sanoo.

– Muoniolaiset nuoret on aitoja, nuorisovastaava Heidi Pouttu sanoo.

Se näkyy vaikkapa niin, että nuoret uskaltavat olla omanlaisiaan ja ottavat vieraatkin hyvin vastaan esimerkiksi nuorisotilaansa Tippalaan.

Se oli avoin. Minusta se oli tärkeää. Netta Keimiöniemi

Koska Muonion nuoret ovat sellaisia kuin ovat, he lähtevät mukaan kaikkeen, mitä vaikkapa nuorisovaltuusto keksii ehdottaa. Heille käyvät esimerkiksi pukukoodilliset tanssiaiset, joissa kuunnellaan koko ilta iskelmää.

Muonion vuodenvaihteessa työnsä aloittaneen uuden nuorisovaltuuston ensimmäinen nuorilta nuorille järjestetty tapahtuma houkutteli huhtikuussa noin 90 nuorta Muoniosta, Enontekiöltä ja Kolarista tanssiaisiin, jotka olivat järjestäjiensä mukaan ikimuistoiset, järjestyshäiriöttömät ja päihteettömät. Nuorisovaltuusto olisi ollut tyytyväinen puolta pienempäänkin osallistujamäärään.

Muoniolaisista yläkoululaisista tapahtumaan osallistui valtaosa. Pois lähtiessä osallistujat antoivat tapahtumalle oman arvionsa. Keskiarvo oli viitoseen ulottuvalla asteikolla lähes viisi eli nuoret pitivät tapahtumaa likipitäen täydellisenä.

– Minusta se oli hyvä onnistuminen. Matalan kynnyksen juttu, josta pystyi lähtemään pois. Se oli avoin. Minusta se oli tärkeää, Keimiöniemi sanoo.

Voi omalla toiminnalla edistää asioita. Elli Rantakokko

Muonion nuorisovaltuusto uudistui vuodenvaihteessa isoilta osin. Vain puheenjohtaja Paaso ja varapuheenjohtaja Keimiöniemi jatkoivat edellisestä valtuustosta uuteen.

Heidän seuranaan nuorten asioihin vaikuttaa alkaneella kaudella kahdeksan ensikertalaista, jotka houkutteli mukaan nuorisovastaava Heidi Poutun mainospuhe sekä halu vaikuttaa asioihin ja kokeilla jotain uutta.

Koulun oppilaskunnassa aiemmin mukana ollut Elli Rantakokko, 17, kertoo, että halusi vaikuttaa vielä vähän enemmän asioihin.

– Voi omalla toiminnalla edistää asioita ja jos saa ihmiset hyvälle tuulelle, vielä kivempaa, hän kertoo.

Keimiöniemen mielestä on tärkeää saada nuorten ääntä kuuluviin.

– Muut nuoret voi tulla kertomaan meille asioita matalalla kynnyksellä, hän sanoo.

Onko muoniolaisilla nuorilla ongelmia ratkottavaksi?

Paason mielestä ongelmien sijaan on ehkäpä haasteita. Poutun mielestä ne ovat melko samanlaisia kuin nuorilla missä tahansa.

– Kaikki on aika hyvin, kahdeksasluokkalainen nuorisovaltuuston ensikertalainen Sofia Muotka sanoo.

Aluksi monet oli, että ei. Sofia Muotka

Viime kaudella nuorisovaltuuston iso ponnistus oli kannan ottaminen kouluyhteisön arkea muuttaneeseen jakso- ja tuntiuudistukseen, jossa Muonio siirtyi täyden tunnin oppitunneista ja neljästä jaksosta yleisempään 45 minuutin oppituntiin ja viiteen jaksoon ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa.

Nuorisovaltuusto osallistui päätöksentekoon laatimalla sivistyslautakunnan pyytämän lausunnon.

– Nuorisovaltuusto kartoitti mielipiteitä somessa ja koulussa ja laati asiasta lausunnon, Pouttu kertoo.

Miten päätöksenteko nuorten näkökulmasta meni?

– Se herätti paljon keskustelua koko kunnassa, Keimiöniemi kertoo.

Nuorisovaltuusto sai paljon palautetta, ja asiasta keskusteltiin isosti. Toisella asteella opiskelevien Paason ja Keimiöniemen näkökulmasta viisi jaksoa on toimivampi, koska iso osa muistakin oppilaitoksista on samassa rytmissä. Yläkoululaisille aiempi neljän jakson ja pitkien oppituntien malli teki koulupäivistä lyhyemmät.

– Aluksi monet oli, että ei, Muotka kertoo.

Syynä kielteiselle kannalle oli koulupäivien piteneminen yläkoulussa joka päivä kolmeen asti. Tunnin oppitunneilla yläkoululaiset saivat viikkoon yhden yhdeltä päättyvän koulupäivän.

– Oon huomannut, että nyt pystyy keskittymään paremmin, Muotka kertoo uudistuksen vaikutuksista.