Paikallisuutiset

155-vuotiasta Kittilän kuntaa juhlittiin torstaina

Ohjelmassa oli herkkiä esityksiä ja puheita, ansioituneita palkittiin.

Kittilän perustamisen 150-vuotista historiaa juhlittiin suuresti viisi vuotta sitten. Torstaina järjestettiin kuntalaisille avoin tilaisuus 155-vuotispäivän merkeissä. Ensi vuoden juhlaa suunnitellaan yhdessä kuntalaisten kanssa, lupasi kunnanjohtaja Timo Kurula tervehdyksessään. Juhlapuheen esitti Kittilän asutushistoriaa tutkinut Esko Vesala. Hänen kirjoittamansa Kotivalkeilla - Kittilän asutushistoriaa 1600-luvulta 1970-luvulle, julkaistiin viime vuonna.

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin Antti Alatörmäsen ja Elina Alatörmäsen omaa musiikkituotantoa. Viulua tilaisuudessa soitti Revontuli-Opiston opettaja Noora Nietosvuori-Nummi ja pianoa Sanni Markkanen.

Juhlassa palkittiin ansioituneita kittiläläisiä. Kunta on palkinnut stipendein 17 viime vuonna menestynyttä urheilijaa. Juhlassa heitä oli paikalla kahdeksan.

Lisäksi tunnustusta saivat yrittäjä Esa Siitonen ja laaja-alaisen erityisopetuksen lehtori Esa Ylläsjärvi. Tasavallan presidentti myönsi heille itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Pitkäaikaisesta palveluntuottajana toimimisesta palkittiin entiset hoitoalan yrittäjät Riitta Palosaari ja Teija Koski.

Timo Kurula sanoi juhlan avauspuheenvuorossaan, että Kittilän historia on värikäs ja tapahtumarikas. Joulukuussa julkaistuun Kittilän historiaa kuvaavaan kirjaan viitaten Kurula kertoi lyhyesti Kittilän historiasta ja murteen vivahteista ‒ sillä kunnan kulttuuriperintö näkyy puhekielessä.

Kurula sanoi, että Kittilä tunnetaan historian vaihdeiden lisäksi yrittäjistään, vireästä kansalaisopistosta, liikunnan upeista palveluista ja Levin matkailukeskuksesta.

Lehtorin viran kunnanjohtajan työhön joulukuussa vaihtanut Kurula kertoi myös omasta taustastaan ja opinnoistaan.

– En ole ainoa, joka on palannut kotikuntaansa töiden perässä. Kun tulitte Yläriin, ette voineet olla huomaamatta koulun työmaata. Se on yli 20 miljoonan euron satsaus kunnan koulupalveluihin, tukien kunnan korkeatasoista palvelutarjontaa, Kurula sanoi.

– Moni meistä on matkustellut maailman eri valtioissa, mutta nyt tilanne on sen kaltainen, että muut matkustavat tänne. Kunnassamme on kirjoilla yli kahtakymmentä eri kansallisuutta. Itse olen löytänyt oman kotini tästä maailmasta Kittilässä ja mielestäni asun yhdessä viimeisistä paratiiseista Telluksellamme. Olen ylpeä siitä. Olen ylpeä myös juuristani, mutta juuri siksi toivotan kaikki Kittilään muuttaneet tervetulleiksi kuntaan. Ovet ovat avoinna.

Kurula sanoi puheessaan, että syntymäpäiviä ei vietetä vain kuluneen ajan vuoksi, vaan sillä on ollut merkitystä siihen, mitä meistä yhteisönä on tullut. Kittilä on muuttovoittoinen ja vetovoimainen kunta.

– Vaatimattomista oloista on mahdollista ponnistaa eteenpäin ja saavuttaa menestystä, Kurula totesi.

Kunnanjohtaja kiitti aktiivisia kuntalaisia, ja totesi samassa yhteydessä, että Kittilän Luonto ry teki vuonna 2018 aloitteen 150-vuotisjuhlan kunniaksi Kittilän nimikkolajeista. Nimikkolajeiksi valittiin ahma, kullero ja mineraaleista kulta.

– Ahman vuodenajat -ryijy koristaa nyt kunnan aulan seinää. Ensi vuoden juhlaa on tarkoitus suunnitella kuntalaisten kanssa yhdessä. Rohkaisen kuntalaisia ideoimaan ja tuomaan esille ajatuksia sekä näkemyksiä kunnan oman olemuksen esille tuomisesta, Kurula sanoi.

Juhlapuheessa kuultiin tutkijan näkemys Kittilästä. Esko Vesala nauratti yleisöä, että hänet on repäisty juhlaan Kittilän lapinkylään tutkijan kammiosta.

– Terveisiä lannanmaalta Oulujokilaaksosta. Aluksi pitää tunnustaa, että en tätä nyky-Kittilää tunne ollenkaan. Tämä on ihan outo paikka, mutta entisaikainen Kittilä on minulle historiantutkijana paljon tutumpi. Mutta mukava on eläviin kittiläläisiin tutustua, Vesala sanoi.

Tutkija kertoi puolen tunnin mittaisessa puheessaan Kittilän historian suuria linjoja ja yksityiskohtia. Vesala kuvaili esimerkiksi sitä, miltä Kittilä näytti muinaisesta Kittilän lapinkylän asukkaasta, metsäsaamelaisesta.

– Itse jouduttiin silloin huolehtimaan asiat. Vaikka verojakin maksettiin, en ole keksinyt, että mitähän he saivat vastineeksi.

Kalavedet ja metsästysmaat olivat tärkeitä. Vesala sanoi, että muinainen sosiaaliturva toimi niin, että kun joku oli sairas, hänelle tuotiin osa peurasaaliista. Tai kun nuoripari oli aloittelemassa yhteistä elämää, heille annettiin kalastusoikeus kylän yhteiseen kalaveteen, Sotkajärveen.

– Ei taitaisi tänä päivänä riittää, Vesala sanoi.

Vielä 1600-luvulla Kittilä oli Vesalan mukaan pieni lapinkylä, jossa oli ehkä kymmenen veroa maksavaa perhettä. Reilusti enemmän asutusta tuli vasta 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeniä. Asukasmäärä nousi suhteellisen lyhyessä ajassa parista sadasta kuuteen tuhanteen.

Kittilään ensimmäisiä talonpoikia houkutti raha ja oma henki ‒ Lapissa oli alhaisempi verotus, ja Lapissa asuva oli Ruotsin vallan alla vapautettu sotaväestä. Vesalan mukaan parasta, jota Kittilään muuttava talonpoika saattoi toivoa oli vaimo Kittilän lapinkylästä. Näin hän pääsi mukaan majavan ja peuran pyyntiin.

– Peuran ja majavan varassa oli Kittilän vauraus. Välillä piti käydä kerjuulla lannanmaalla tai Jäämerellä, Vesala sanoi.

Ounasjoki jakaa kunnan kahteen osaan. Aluksi asutus keskittyi kirkonkylän ja esimerkiksi Sirkan alueelle.

– Mutta Ounasjoen itäpuolella Kelontekemää lukuunottamatta ei ollut yhtään asukasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kittiläläiset olivat tosi kovia luonnonsuojelijoita, he eivät antaneet kenenkään asettua Ounasjoen itäpuolelle, koska siellä olivat peurat. Peuranpyynti oli heille niin tärkeää.

Vesalan mielestä 1600-1700-luvun kittiläläinen olisi varmasti sanonut, että majava on Kittilän nimikkolaji.

– Turkki oli arvokas ja havukset, eli hännän tyvessä olevat hajuainepussit. Se oli Kittilän kultaa. Ei ihme, että uudisasukkaat halusivat mukaan majavan pyyntiin, Vesala sanoi.

Lopulta 1700-luvun loppupuolella Ounasjoen itäpuoli vapautui Vesalan mukaan asutukselle, kun poronhoito kasvoi elinkeinona ja peurakanta hiipui. Siksi vuosisadan loppupuolella asutettiin muun muassa Nilivaara, Jeesiö, Kiistala ja Rauhala.

Tutkija kertoi puheessaan niin metsäsaamelaisista, uudisasukkaista kuin Ruotsin Lapista tulleista porosaamelaisistakin. Hän kertoi ihailevansa, kuinka Kittilässä on soviteltu asioita keskenään erilaisista taustoista huolimatta.

– Monen sadan vuoden päästä kun tutkija katsoo asiakirjoja, sieltä välittyy ajatus, kuinka tärkeä muinaiselle kittiläläiselle oli ajatus kotiseudusta, omasta lapinkylästä ja omasta väestä. Se on hieno menneisyyden perinne. Toivotan Kittilän lapinkylälle edelleen hyvää menestystä, Vesala sanoi.

Kittilässä järjestetään tänä vuonna yhteensä 13 historiakirjaan perustuvaa luentoa. Myös Esko Vesala puhuu Kittilässä uudelleen. Ensimmäinen luento on huomenna torstaina. Puhujana on Peter Johanson ja aihe: "Kittilän maiseman kehitys jääkaudesta nykypäivään“. Tilaisuus alkaa Yläri-salissa kello 18. Luennot striimataan.