Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Naisten määrä valtuustossa on yhä hyvä tasa-arvon mittari

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Juhlan kunniaksi laskimme, kuinka sukupuolet ovat muoniolaisessa ja kolarilaisessa päätöksenteossa edustettuina. Laskut on tehty nimien perusteella oletetuista sukupuolista.

Tällä hetkellä Muonion valtuustossa istuu seitsemän naista ja kymmenen miestä. 41 prosenttia valtuutetuista on siis naisia.

Kolarissa naisia on valtuustossa tällä hetkellä kuusi ja miehiä viisitoista. 29 prosenttia päättäjistä on siis naisia.

Entäpä kevään vaalien ehdokkaat? Muoniossa 45 prosenttia naisia, loput miehiä. Kolarissa 42 prosenttia naisia.

Naisehdokkaiden määrä lisääntyi neljän vuoden takaisesta kummassakin kunnassa. Myös valtuustossa istuvien naisten määrä kasvoi viime vaaleissa, Muoniossa reilustikin – vuonna 2017 valitussa valtuustossa naisia oli vain 24 prosenttia päättäjistä.

Mitä väliä päättäjän sukupuolella on?

Kolarissa turhautunut valtuutettu sanoi jutussamme, että hänen ryhmänsä saama äänimäärä vaikutti vain luottamuselinten naiskiintiöiden täyttämisessä.

Naiskiintiö on oikeasti sukupuolikiintiö. Tasa-arvolain mukaan kuntien toimielimissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Kiintiö koskee kaikkia muita toimielimiä paitsi vaaleilla valittavaa valtuustoa, siis esimerkiksi kunnanhallitusta ja lautakuntia.

Minna Canth tuli tunnetuksi naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolestapuhujana. Hän kirjoitti, keskusteli ja yritti, sanalla sanoen toimi yhteiskunnassa tarmokkaasti omien päämääriensä eteen.

Suomen naiset saivat äänioikeuden vasta 1800-luvulla eläneen Canthin kuoleman jälkeen, vuoden 1906 vaaleissa. Kuntavaaleissa äänestettiin vielä sen jälkeenkin äänestäjän tulojen perusteella, ja ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kuntavaalit käytiin itsenäisessä Suomessa vuonna 1918.

Yli sata vuotta sen jälkeen kuntavaalien sukupuolijakauma on edelleen kelpo mittari sille, saako yksi sukupuoli toista isomman päätösvallan yhteisistä asioista. Jos päättäjien sukupuolijakauma on vaaleista vaaleihin kallistunut miehiin, maailma on vielä vinksallaan.

Joko seuraavissa valtuustoissa naiset ja miehet ovat edustettuina tasavahvasti? Entäpä puheenjohtajistot, milloin valtuustosalien seinien kunniagallerioihin puskevat naiset?

Milloin sillä ei oikeasti ole enää väliä, oletko nainen, mies vai muunsukupuolinen?

Milla Salo, päätoimittaja