Kulttuuri
Mikael Niemi kirjoitti ruotsalaisen Täällä Pohjantähden alla ja se kannattaa lukea
Oletko kuullut Pajalan tielakosta? En minäkään ennen kuin luin Mikael Niemen romaanin Silkkiin kääritty kivi.
Lakossa oli kyse siitä, että 1930-luvulla Ruotsin puoleisessa Tornionlaaksossa tiehallitus rakennutti teitä laittamalla työntekijät kilpailemaan keskenään. Käänteisessä huutokaupassa tieurakan sai se, joka suostui tekemään työn halvimmalla.
Valtiolle kauppa oli takuulla hyvä, mutta työn tekijöille ei: käteen ei jäänyt urakasta välttämättä mitään, kun hintoja poljettiin hädissään alemmas ja alemmas. Isot maanomistajat saivat paljon hankkeita, heillä kun oli omasta takaa ruokaa työmiehille, ja se kalvoi pientilallisia, jotka halusivat lisäjatketta perheen ruokapöytään.
Syntyi työväenliike, joka meni lakkoon.
Romaanissaan Niemi kuvaa kahtiajakoa, joka myllerryksestä seurasi. Seutu, kylät ja perheetkin hajaantuivat. Toiset olivat lakkoilijoiden puolella, mutta porvareillekin löytyi ymmärtäjiä, varsinkin kun ei-lakkoileville työmiehille maksettiin kunnolla rahaa. Tarinassa on paljon kaikuja 2020-luvustakin. Millainen on tämän päivän työläisen asema, entä millainen se on kymmenen vuoden päästä? Yhdysvalloissa yhdessä työssä käymällä ei enää välttämättä elätä perhettään, onko se jossain kohtaa Suomenkin tie? Kansallissosialismin nousukin romaanissa vilahtaa, uhkaavana sinimustana liikehdintänä. Tutun kuuloista sekin.
1930-luvun lisäksi Niemi liikkuu kahdella muullakin aikatasolla, nykypäivän Pajalassa, jossa suosta löytyy ruumis, ja vuosikymmenillä niiden välissä. Niemi on leiponut mukaan hieman maagista realismia, joka ensi alkuun tuntuu jopa ärsyttävältä, mutta lunastaa itsensä lopussa.
Kirjaa voisi kuvailla eräänlaiseksi sisarteokseksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanille. Molemmat kuvaavat kansakunnan kehitystä työväenliikkeen vinkkelistä. Niemi vain tekee sen omalla, tutulla tyylillään.
Niemi murtautui kirjailijaksi esikoisteoksellaan Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Vallaton kasvutarina oli jättimenestys molemmilla puolin rajaa ja se on edelleen Niemen paras kirja, mutta Silkkiin kääritty kivi on hyvä kakkonen.
Mikael Niemi: Silkkiin kääritty kivi, Like 2025.