Urheilu

Muonion Tykkikisojen kilpailunjohtaja Vesa Virkkunen: Kisat ovat täyden paketin tuote juuri oikeean aikaan

Oloksen FIS Tykkikisojen merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä ja Muoniolla on vielä paljon hiihtopotentiaalia käyttämättä, sanoo Vesa Virkkunen. Luoteis-Lappi pääsi mukaan kisatunnelmaan kokeneen muoniolaislähtöisen kilpailunjohtajan peesissä.

Oloksen Tykkikisojen kisarinteessä kävi tuttu suksien suhina, kun eri maiden maajoukkuehiihtäjät palailevat hotellille aamutreenien jälkeen. Kisoissa kisoissa oli tänä vuonna mukana jopa yli 300 urheilijaa 19:sta maasta. Kisat vetävät urheilijoita yhden erityispiirteen vuoksi – ja se on ajankohta.

– Kaikki ovat täpinöissään, urheilijat, valmentajat, yleisö ja media. Täällä on kauden aloitusfiilis, Vesa Virkkunen kertoo.

Jos nämä kisat olisivat myöhemmin, vaikka kuukauden päässä, täällä ei olisi ketään. Kisat eivät enää olisi mielenkiintoiset, koska maailmancup on alkanut.

Virkkunen on luotsannut kisoja jo monta vuotta. Kisojen järjestämisestä hän on kerännyt kokemusta ympäri Suomea eritasoisista kisoista toimimalla TD:na (technical delegate) eli maastohiihdon teknisenä asiantuntijana. Näissä kisoissa hänen roolinsa on tosin kilpailunjohtaja.

– Aloitin kilpailunjohtajana muistaakseni vuonna 2017 ja olen toki talkoillut jo lapsesta asti, Virkkunen kertoo.

Virkkunen on Muonion Kirin kasvatti ja on myös itse hiihtänyt kilpaa. Hän aloitti kilpailemisen aikoinaan seuran sarjahiihdoissa, ja vuonna 2002 Luoteis-Lapin jutussa nuorta Virkkusta kuvailtiin nuorena hiihtolupauksena. Virkkunen jatkoi kilpahiihtoa, kunnes armeijan jälkeen päätti keskittyä opiskeluun. Kilpahiihdot saivat jäädä.

– Olen kyllä edelleen hiihtoihminen, Virkkunen kuvailee ja hymyilee.

Virkkunen kertoo, että Tykkikisat saavat mediahuomiota nimenomaan sen takia, ettei sillä ole kilpailevia kohteita.

– Jos nämä kisat olisivat myöhemmin, vaikka kuukauden päässä, täällä ei olisi ketään. Kisat eivät enää olisi mielenkiintoiset, koska maailmancup on alkanut.

Oloksella urheilijat ja valmentajat näkevät, millainen kuntotaso hiihtäjillä on kauden alussa suhteessa muihin. Monet heistä tulevat Muonioon ensin harjoittelemaan ensilumen ladulle, ja harjoitusleiri ikään kuin huipentuu FIS:n kisoihin.

– Tämä on täyden paketin tuote. Tarjoamme hyvät leiriolosuhteet, kisat ja majoituksen. Lupaamme, että latu on auki.

Jos ajankohta tuo kilpailuun näkyvyyttä, tuo se myös haasteita, sillä koskaan ei tiedä, mitä loka-marraskuu tuo tullessaan. Kilpailut ovat siirtyneet käytännössä kokonaan säilölumen varaan. Se luo varmemmat hiihto-olosuhteet kuin tykitetty lumi. Säilölumi on nykyään alalla normi, ja sillä turvataan kauden alku muuallakin kuten Levin maailmancupissa.

Muoniossa on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät hiihto-olosuhteet ja luonnonlunta on paljon.

– Nythän nautitaan vaan kyydistä, Virkkunen sanoo.

Virkkunen painottaa, että kerrotut mielipiteet haastattelun aikana ovat hänen omiaan, eikä hän edusta mitään. Hän uskoo, että Oloksen kilpailun merkitys urheilijoiden keskuudessa tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä.

– Tänä syksynä hiihtäjät eivät päässeet esimerkiksi hiihtämään jäätikölle.

Lokakuussa Suomen A-maajoukkueen vietti perinteistä harjoitusleiriä Itävallan Ramsaussa, jossa harjoitukset yleensä perustuvat Dachsteinin jäätiköllä oleviin hiihtoharjoituksiin. Olosuhteet olivat tänä vuonna niin vaaralliset, etteivät hiihtäjät päässeet lumille lainkaan, sillä jäätikön pinnassa oli railoja ja jäätä.

Kiinnostusta Oloksen kisoja kohtaan on paljon. Kasvavasta kiinnostuksesta kertoo myös se, että kisat näkyivät tänä vuonna netissä Suomen lisäksi myös Norjassa.

Teen tätä, koska koen sen niin tärkeäksi. Minusta Kirin toiminta on ratkaiseva asia kunnan elinvoiman kannalta. Siksi minäkin olen täällä.

Kisat ovat täysin riippuvaisia talkoolaisista, ja Tykkikisoissa oli mukana tänäkin vuonna noin sata vapaaehtoista. Myös Virkkunen tekee kilpailunjohtajan työt talkoolaisena. Kilpailua suunnitellaan koko vuosi, mutta vauhti kiihtyy etenkin kesän jälkeen ja Virkkunen myöntää, että välillä on haasteellista sovittaa kilpailunjohtajan työt perhe-elämään Rovaniemellä.

– Teen tätä, koska koen sen niin tärkeäksi. Minusta Kirin toiminta on ratkaiseva asia kunnan elinvoiman kannalta. Siksi minäkin olen täällä.

Oloksen Tykkikisoja ei olisi ilman Muonion Kirin panostusta, ja kisat luovat seuralle taloudellisen kivijalan koko loppu vuodeksi. Muonion Kiri on perinteinen kasvattiseura. Sen toiminta on Virkkusen mielestä kunnan lasten ja nuorten liikkumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

– Minulle nuorten ja lasten liikkuminen ja nimenomaan ulkoliikunta ovat sydämen asioita. Kaikista ei tarvitse tulla huippu-urheilijoita, mutta metsässä juoksemisesta tai hiihtämisestä Kirin toiminnan kautta voi saada kipinän liikuntaan. Se voi olla pienestä kiinni.

Kirin ja Tykkikisojen tulevaisuuden kannalta kunnan ikärakenne haastaa. Vanhempien talkoolaisten panostus on äärimmäisen arvokasta, mutta nuoria tarvitaan mukaan, jotta jatko olisi turvattu.

Muonion talviolosuhteiden mahdollisuudet puhuttelevat Virkkusta enemmänkin. Hänen mukaansa Muoniolla on kaksi talviurheiluun liittyvää huipputuotetta, ensilumen latu ja Lapponia-hiihto, mutta näiden ulkopuolelle mahtuisi paljon muutakin hiihtoa.

Isojen tapahtumien välissä unohdetaan normaali latujen kunnostus ja perinteinen hiihtoturismi sekä siihen liittyvä markkinointi. Tässä asiassa muut alueet ovat Virkkusen mielestä Muoniota edellä. Muoniossa suurin kilpailuvaltti muihin verrattuna on koko Pallastunturien ympäristö, jonka täysi potentiaali hiihdon suhteen on vielä hyödyntämättä.

– Tunnen ihmisiä, jotka haluaisivat tulla Muonioon, mutta ovat ostaneet mökin Äkäslompolosta, koska siellä on paremmat latuolosuhteet.