Paikallisuutiset

Toimintailta totisesti oli nimensä veroinen - viiksetkin kasvoivat vauhdissa

Kids action -illan aikana seurakuntakoti täyttyi lapsista, tekemisestä, touhusta, naurusta, kisaamisesta ja herkuttelusta.

– Mitä jos häviää, mitä sitte tapahtuu? kysyy yksi Kids action -tapahtumaan osallistujista, kun Enontekiön seurakunnan järjestämän illan aluksi käydään läpi seurakuntakodille järjestettyjä toimintapisteitä.

– Joskus häviää, aina ei voi voittaa. Voi ajatella sillä tavalla, että ei se haittaa, jos ei voita, kunhan saa mukavasti osallistua kisoihin, Soile Tourunen muistuttaa.

Toimintapisteistä osa on sellaisia, joissa voi voittaa palkintoja ja osa on vain touhupisteitä. Pian tapahtumatarjonta viekin lapset mennessään, eikä yhdenkään toimintapisteen aikuisen tarvitse seisoskella kädet selän takana odottelemassa kävijöitä vaan kaikki kohteet ponnahtavat täyteen kolmenkymmenen lapsen voimin.

Viivi ja Enna ovat käteviä merkkaamaan numeroita järjestyksessä.

– Se oli vaikea, numerot oli siinä sikin sokin, tytöt meinaavat.

Hyvin se silti sujui, toinen ylsi 14 saakka ja toinen ehti löytämään kolmessa minuutissa 18 numeroa järjestykseen.

Heikki Tourunen, seurakunnan nuorisotyönohjaaja, on lasten piireissä tuttu mies.

– Juoksin koulussa heti Heikin tykö, että aaaaa, sielä on taas joku kerho varmasti, aionpas mennä sinne, Viivi selittää.

Molemmat tytöt tykkäävät käydä yhteisissä tapahtumissa.

– Täällä saa herkkuja ja tehdä mitä haluaa, Viivi listaa.

– Mie tykkään käyä liikuntakerhoissaki, Enna sanoo.

Matias ja Per-Jovsset ovat tulleet paikalle myös Tourusen ansiosta.

– Mie sanoin Heikile, että joo, tietenki tullaan. Mie ajattelin, että mitähän täällä on, mutta sitte me vain hoksasimma, että täällä voi olla jotaki kivvaa, selittää Matias.

Hän kertoo lapsesta asti haaveilleensa kasvomaalauksesta, ja siinä jonossa pojat nyt seisovat. Kasvomaalauspiste taitaakin olla paikan suosituin kohde.

Per-Jovssetin mielestä on mukavaa, että kerhossa näkee ystäviä.

– Täällä on kivaa, saapi herkutella ja kasvomaalauksen.

Hän kertoo käyvänsä paljon eri tapahtumissa, vaikka asuukin Nunnasessa.

– Varmaan käyn kaikissa näissä pisteissä. Kilpailutkin on aivan ok, poika meinaa.

Heikki Tourunen on toiminut seurakunnan nuorisotyönohjaajana reippaat kolme vuotta.

Kids action -ilta ei varsinaisesti ole minkään seurakunnan erityinen juttu eikä nimi ole kenenkään omaisuutta, vaan sitä käytetään erilaisissa lasten tapahtumissa. Tourunen muistelee iltojen lähteneen liikkeelle Jyväskylästä.

– Tällä nimellä Enontekiöllä ei ole aiemmin tapahtumia ollut. Äänekosken seurakunnassa olemme Soilen (Tourunen) kanssa näitä samanlaisia iltoja pitäneet ennen kuin tulimme Enontekiölle.

Tourunen kertoo miettineensä, että Hettaankin olisi kiva saada lapsille toimintaa samalla kaavalla.

– Jos tämä otetaan hyvin vastaan, niin kuin nyt näyttää, niin ilman muuta jatkossakin järjestämme samanlaisia iltoja. Ehkä kerran keväällä, kerran syksyllä, riippuen siitä, miten saamme porukkaa lähtemään mukaan.

Tourunen haaveilee myös family action -tyyppisestä illasta, jossa koko perhe voisi olla mukana.

Hänen mukaansa toimintaan tarvitaan jonkin verran vapaaehtoisia, joten sekin puoli asettaa omat haasteensa. Tällä kertaa kolmeakymmentä lasta ovat paimentamassa hänen ja hänen vaimonsa Soilen lisäksi kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Matias Niemelä, Heli ja Juha Kolehmainen sekä Kaire Maddison.

Enontekiölle koronan alettua tullut Maddison kertoo olleensa lasten kanssa aika paljon tekemisissä.

– Aloitin päiväkodissa töissä. Olen ollut aikaisemmin myös koulussa töissä ja partiolaisten kanssa leireillä.

Seurakuntatyö on myös hänelle tuttua. Vapaaehtoistyö on Kairen mielestä tärkeää koko alueelle, ei vain nuorten parissa.

– Vapaaehtoistyö on paikallisten ihmisten hyödyksi, hän pohtii.

Jonalla, Leevillä, Eeliksellä ja Jaakolla on käynnissä koripallomatsi, tosin vähän pienemmässä mittakaavassa kuin yleensä. Lopulta pojilla ovat sekaisin se, kuinka mones heittokierros on menossa ja se, kuka heistä oikeastaan on johdossa oleva "nuorimmainen herra", mutta yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä:

– Täällä on hauskaa!

Pihlaa hihityttää. Varmasti sekin, että on niin paljon kaikenlaista mukavaa tekemistä, mutta juuri nyt se, että hänen kasvojaan koristavat muhkeat viikset. Anne-Karen on varsinainen taiteilija!

Pihla on tullut tapahtumaan Leppäjärveltä, ja kaikista hauskinta on tähän mennessä ollut hernepussien heitto. Hän tykkää käydä tapahtumissa, joissa on mahdollisuus olla kavereiden kanssa yhdessä myös kouluajan ulkopuolella.

Viiksivillitys on tarttuvaa sorttia, sillä Pihla ja hänen kaverinsa Kerttu, Eleonoora ja Aada kulkevat partavarustuksensa kanssa iloisina.

– Veljekset Viikset, tytöt naureskelevat esitellessään itsensä.

Myös Antonilla on melkoinen piirretty partavarustus, ja hän käy sitä vielä parannuttamassa kasvomaalauspisteellä. Pisamat ja tätin suosituksesta punaiset posket sopivat hyvin parran kanssa yhteen.

Jan puolestaan on koulussa tehnyt itselleen hauskan naamarin ja päätti panna sen myös illan tapahtumaan.

– Se on Puppet, yhdestä mun lempipelistä, Jan kertoo.

Hän kertoo käyttävänsä naamaria nimen omaan silloin, jos toimittaja heiluu kameran kanssa lähettyvillä.

– Sehän on hyvä homma, toteaa toimittaja.

– Sitä minäkin mietin, nauraa Jan.

– JESSSS! hän karjaisee, kun kuulee pääsevänsä vieläpä lehteen naamarin kanssa.

Niilo on tullut tapahtumaan Nunnasesta.

– Olen kerinnyt tekemään kaikenlaista ja mukavin on ollut esterata. Se meni hyvin, Niilo kertoo.

Hän on ensimmäistä kertaa mukana tämänkaltaisessa lasten tapahtumassa.

– Olis mukavaa, että tämmöisiä tapahtumia olis enemmänkin.

Ennillä on ollut hauska ilta.

– Mie en ole käyny hernepussin heittämisessä, en ole kerenny vielä, Enni kertoo.

Enni taitaa olla illan ainoa reipas eskarilainen, ja mukavaa hänellä on ollut sekä tapahtumassa että eskarissa.

– Syksyllä menen jo ykköselle.

Kesää hän silti odottaa ennen sitä.

– Mulla on Tervolassa kesällä juoksukisat.

Ja kyllä, Enni on nopea juoksemaan.

Illan aikana aikuiset pyyhkivät hikeä, mutta lapsilla oli pelkästään hauskaa! Moni sai palkinnon toimintapisteiltä, erikoispalkintojakin jaettiin ja lisäpisteitä saattoi saada hyvästä urheilumielestä ja reiluudesta. Yhtäkään ruttunaamaa ei näkynyt, vaan iloisina huudeltiin, jos palkinto sattui omalle kohdalle ja kaverillekin taputettiin reippaasti.

Illan lopuksi avataan vielä rukous- ja kiitospurkit. Hyvä elämä, tämä päivä ja illan tapahtuma saavat kiitoksia siinä, missä viiksien piirtämisen keksijäkin.