Ihmiset 

Kittilän varhaiskasvatus kokoontui Levillä: Treffipäiviltä haettiin työkaluja tiimityöhön ja hyvinvoinnin edistämiseen

Samuli Ranta: ”Jos ongelmista ei puhuta, niin hyvin harvoin ne korjaantuvat itsestään.”

Kittilän varhaiskasvatuksen henkilöstö kokoontui lauantaina 24. lokakuuta Treffipäiville Levi Summitiin.

Perinteeksi muodostuneessa tapaamisessa olivat mukana lähes kaikki varhaiskasvatuksessa toimivat vajaat sata työntekijää, joista noin kaksikymmentä oli syksyllä työnsä aloittaneita.

Koulutuspäivän tarkoituksena oli perehtyminen tiimityön vaatimuksiin ja työntekijöiden keskinäinen tapaaminen.

Varhaiskasvatuksen suurin ja haastavin työ on kyetä vastaamaan lasten monimuotoisiin tarpeisiin ja tukea perheitä eri elämäntilanteissa. Työkaluja asiaan ovat Kittilän päättäjien tuki, riittävät määrärahat ja osaavat työntekijät.

– Kittilässä varhaiskasvatuksen työntekijöistä on vaihtunut viime vuosina noin 20 prosenttia. Pysyvien työntekijöiden saamiseen vaikuttaa ratkaisevasti kunnan asuntopula, Kittilän kunnan varhaiskasvatuspäällikkö Marketta Toivola kertoo ja sanoo ongelmaksi nousseen myös sijaisten saamisen.

– Yhtenä perusperiaatteenamme on lasten huomioiminen yksilöinä. Olemme esimerkiksi valmiita ottamaan heitä perheiden tarpeiden vaatiessa myös ylimääräiseen päivähoitoon, mikä voi olla parasta ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Pyrimme antamaan perheille viestiä, että jos sellaiseen tulee tarvetta, niin olemme valmiita antamaan apua.

Pysyvien työntekijöiden saamiseen vaikuttaa ratkaisevasti kunnan asuntopula.

Kittilän varhaiskasvatuksessa on vuodenajasta riippuen 300–340 lasta.

Heidän hoidostaan vastaavat kaksi kotonaan lapsia hoitavaa perhepäivähoitajaa sekä yksi yksityinen hoitaja. Ryhmäperhepäiväkodit sijaitsevat Kaukosessa ja Alakylässä. Päiväkoteja kunnasta löytyy Raattamasta, Könkäältä, Sirkasta ja kirkonkylältä.

Työntekijöistä jakautuvat pitkälti Sirkan ja kirkonkylän kesken.

– Treffipäivät ovat yhtenäinen viesti työntekijöille siitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Yksi varhaiskasvatuksen etu, mutta toisaalta myös vaikeus on yhteistyö ja vuorovaikutus. Ne vaativat avoimuutta ja taitoa kuunnella ja halua ymmärtää. Usein ongelmissa on kyse väärinkäsityksistä, Toivola huomauttaa.

Kittilän varhaiskasvatuksen tilanne on Toivolan mukaan koulutetusta työntekijäpulasta huolimatta hyvä.

Erityisen hyvänä asiana hän näkee, että pitkän työkokemuksen omaavien tekijöiden lisäksi työyhteisöihin kuuluu myös vasta valmistuneita.

Työhönsä sitoutuneen henkilöstön lisäksi lasten kasvamista Kittilässä tukevat myös ravitsemustyöntekijöiden kanssa valmistunut ravintokasvatuksen käsikirja sekä lasten liikkumisen suunnittelua ja arvioimista varten käytössä oleva Liikkuvan varhaiskasvatuksen toimintamalli.

– Uutuutena meillä on kulttuurioppimissuunnitelma. Sitä työstetään käymällä asiantuntijoiden toimesta lasten ja työntekijöiden kanssa läpi taiteen ja kulttuurin eri osa-alueita. Sen tarkoituksena on luoda lapselle juuret, jotta hän tietää mistä on kotoisin ja mitä hänen ympärillään on, Toivola sanoo ja toteaa varhaiskasvatuksen saavan ansaitsemaansa arvostusta.

Treffipäivän luennoinnista vastasi lasten positiivisiin oppimiskokemuksiin ja tiimityöhön perehtynyt Itä-Suomen yliopiston lehtori Samuli Ranta.

Ranta pitää tiimityön toimivuutta tärkeänä osana lasten oppimisen ja oppimismotivaation kannalta.

Yhtenä toimivan varhaiskasvatuksen tiimityön haasteena hän näkee työntekijöiden vaihtuvuuden, joka on osaltaan seurausta riittämättömästä koulutettavien määrästä ja työoloista, kuten alan palkkauksesta. Toisaalta tiimien kehittäminen saattaa jäädä lyhytnäköiseksi, kun huomio on vain nykyisissä tiimeissä. Katse tulisi olla myös tulevissa tiimeissä.

– Tiimityö on ennen kaikkea tiimin toimivuutta edistävää itsensä kehittämistä. Jos tiimityötä lähdetään kehittämään systemaattisesti nyt, niin voi olla, että viiden tai kymmenen vuoden päästä ollaan sen suhteen jo todella taitavia, Ranta sanoo.

– Tiimit voivat muuttua vuosien varrella, mutta kehittyminen ei ala alusta vaan kannamme aina vanhat kokemukset mukana. Varhaiskasvatuksessa keskusteleva tiimijohtajuus on toimivan tiimin kannalta merkityksellinen.

Monet mieltä kaivertavista asioista voivat olla sellaisia, että ne toistuvat päivittäin.

Ranta listaa tiimin toimintaa vahvistaviin ja muutoksen mahdollistaviin asioihin muun muassa johtamis- ja työkulttuurin, henkilökohtaiset asenteet ja oman osaamisen.

Itsensä kehittämisen lisäksi tiimityön tärkeimpiä asioita on sen jäsenten keskinäinen keskusteleminen. Keskusteluajan järjestäminen ei välttämättä ole varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa aina helppoa.

Tukea haastaviin keskustelutilanteisiin voivat tarjota myös erilaiset työkalut, kuten esimerkiksi topaasia-pelikortit tai vaikka erilaiset fraasit asioiden esille ottamisen tueksi.

– Jos ongelmista ei puhuta, niin hyvin harvoin ne korjaantuvat itsestään. Monet mieltä kaivertavista asioista voivat olla sellaisia, että ne toistuvat päivittäin. Monilla on pelko, että jos sanon jostain asiasta, niin tiimiin tulee kriisi ja niin voi ollakin, mutta usein korjaantuminen tapahtuu nopeasti ja tuottaa onnistuneen lopputuloksen, Ranta kertoo ja huomauttaa keskustelemisen avaamisen vaativan usein paljon rohkeutta.

– Varhaiskasvatuksen ongelmatilanteet liittyvät useimmiten poikkeaviin toimintatapoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi ruokailutilanne, jossa on paljon erilaisia käytäntöjä. Keskusteluissa ei välttämättä tarvitse mennä näkkäriä pidemmälle, kun erilaiset toimintatavat jo ilmenevät.

Ranta toivoisi varhaiskasvatuksessa työskentelevien saavan työpäivään nykyistä enemmän työhyvinvointia edistäviä taukoja, mutta muistuttaa työhyvinvoinnin olevan hyvin henkilökohtaisen asian.

– Varhaiskasvatuksessa työntekijän tulee olla kokoajan valppaana. Jollekin tauko voi tarkoittaa lasten satu- tai pelihetkeä, kun taas jotain toista voi auttaa hetkellinen työtilasta poistuminen, hän huomauttaa.

– Työhyvinvointi vaikuttaa suoraan työn tulokseen, toiminnan laatuun ja tiimikavereihin. Sen puuttuminen näkyy hyvin nopeasti lasten hyvinvoinnissa, toiminnassa ja aktiivisuudessa.

Gallup: Mikä motivoi työssäsi?

Eila Mäkitalo, varhaiskasvatuksen kiertävä erityisopettaja

Johanna Eskola, Könkään päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja

Venla Aarrevaara, päiväkoti Muksulan lastenhoitaja