Kolumnit

Tero Kylä-Kailan kolumni: Arjessa ja olympialaisissa tarvitaan pettymyksistä oppimista Seppo Rädyn ja Matti Nykäsen tyyliin

Olympialaisten aikana levisi kuvaava meemi Suomen kesäolympiamenestyksestä. Kuvassa reviteltiin Seppo Rädyn ja Matti Nykäsen voittavan kaksissa tuumin kaikki 2000-luvun Suomen kesäolympiajoukkueet mitalitilastossa. Siis seitsemän kokonaisen kesäolympiajoukkueen kaikki saavutukset jäävät ainoastaan kahden entisajan urheilijan taakse. Vielä epäreilumpaa olisi verrata yhdeksän kultamitalin Paavo Nurmeen. Tai kuvitelkaapa Michael Phelpsin 23 olympiakultaa!

Täysin aiheellisesti Suomen menestymättömyyttä on puitu kaikkialla, ja tullaan puimaan vielä pitkään. Suomalainen lentopallolegenda Riikka Lehtonen kuitenkin niputti suomalaisen huippu-urheilun ongelmat hyvin Ylen olympiastudiossa. Lehtosen mukaan kaiken ja hyvin terävästi toistaen aivan kaiken tulee tukea urheilijan tahtoa olla maailman paras lajissaan.

Suomen huippu-urheilu heijastaa esimerkkinä yhteiskuntaamme. Tyydymme jatkuvasti toissijaisiin tuloksiin.

Lehtosen mukaan urheilijan tahtoa mitataan muun muassa siinä, voiko urheilija lähteä edes lähiomaisten häihin tai kannattaako hammaslääkäriä sopia treenien kanssa päällekkäin. Kuulostaa brutaalilta elämältä asettaa harjoittelu noin tärkeäksi. Mutta kuten Lehtonen itsekin sanoi, perhe ja ystävät kyllä hyväksyvät sen.

Suomen huippu-urheilu heijastaa esimerkkinä yhteiskuntaamme. Tyydymme jatkuvasti toissijaisiin tuloksiin. On jopa törkeän yleistä siirtää jokin ydintyötehtävä jonkin ”kiireellisen” Teams-palaverin takia. Tai sovitaan vaikka auton katsastus keskelle työpäivää.

On selvää, että kaikkien meidän ei tarvitse olla työelämässäkään ”huippu-urheilijoita”. On myös selvää, että tulevat sukupolvet seuraavat esimerkkiämme. Siksi armeliaisuutta itseämme kohtaan on myös hillittävä. Aina ei ole ok olla vain keskitasoa. Perillisten on myös opittava vaatimaan itseltään tiettyä tasoa.

Ne huippu-urheilijat, joista legendat, myytit ja tarinat syntyvät, tahtovat tinkimättömästi menestyä. Paavo Nurmen kaltaiset todelliset urheilusankarit ponnistavat luonteenlujuudesta ja tahdosta. Ei legendoille kelpaa ihan ok.

Tähän päivään mennessä olemme oppineet paljon mielenterveydestä ja tiede aiheesta on kehittynyt oleellisesti. Mielen tasapainolle on tärkeää, ettemme kahlitse itseämme liikaa. On silti sanottava, että jokaisen tulee joskus myös pettyä itseensä.

Urheilussa ja etenkin huippu-urheilussa pettymykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin onnistumiset. Jälleen samaa esimerkkiä voidaan viedä koteihin ja arkiseen elämään. Lopulta taitaa olla niin, että pettymyksiä tulee meille kaikille enemmän kuin onnistumisia. Avain elämän sujumiseen on kuitenkin pettymysten sietämisessä ja sitä kautta niistä oppimiseen. Sitä jos jotain meidän pitää parantaa. Aivan liian usein pettymykset nielaisevat mukaansa.

Seppo Rädyn ja Matti Nykäsen pettymyksistä nokkelin sanankääntein elämään jääneet sitaatit ovat kuvaavia kyseisten mestareiden ajatusmaailmasta. Pettymys todella näkyi ja tuntui. Ja sen jälkeen keppihän lensi tai hyppy kulki.