Paikallisuutiset

Reittejä pyöräilijöille ja poronhoitovuoden pääkohdat kalenteriin – Galdotievan uudet yrittäjät etenevät askel kerrallaan myös haasteiden kanssa

Työtä, suunnitelmia ja unelmia, sitä on yrittäjänä toimiminen Enontekiöllä. Kun ratkaisee yhden ongelman, saattaa toinen olla jo edessä. Samalla silti miettii, mitä muuta sitä keksisi ja mihin tarttuisi.

– Me olemme vuoden nyt tässä pyörineet, kertoo Marita Suurmaa.

Palojärven Tunturikeskus Galdotieva on noin vuoden verran ollut Aajatieva Oy:n omistuksessa. Yhtiön ovat Suurmaan kanssa perustaneet viime vuoden huhtikuun lopulla hänen puolisonsa Ari Alatossava ja heidän tyttärensä Asta Alatossava.

Suurmaa on Galdotievassa kaiken vapaa-aikansa ja kertoo olevansa vastuussa kaikesta.

Hän toimii Telian televiestintäverkkojen suunnittelu- ja rakentamisjärjestelmien päällikkönä IT-puolella. Vaikka työpaikka on Helsingissä, pystyy Suurmaa tekemään työtään myös etänä Palojärvellä.

Asta Alatossava tekee yritykselle töitä kokopäiväisesti hoitamalla markkinointia, suunnittelua sekä sisäänostot. Se onnistuu Helsingistä päin, jossa hän nykyään asuu, vaikka Rovaniemeltä matkailualalle on valmistunutkin.

Ari Alatossava puolestaan on toiminut Oulun kaupunginjohtajana keväästä saakka.

– Minä olen täällä Galdotievassa kaikkein vähiten, ei mulla yksinkertaisesti aika riitä. Kyllä tämä on Maritan ja Astan heiniä, Alatossava toteaa.

Samaa mieltä on Suurmaa:

– Ei Arille voi tänne laittaa roolia ollenkaan, hän on niin kiireinen.

On iso asia, että emme ole koskaan tunteneet itseämme täällä vieraiksi, vaan tunteneet olomme tervetulleiksi jo silloin matkailijanakin.

Enontekiö oli jo aikaisemmin perheelle tuttu paikka monen vaellus- ja riekostusreissun kautta.

– On iso asia, että emme ole koskaan tunteneet itseämme täällä vieraiksi, vaan tunteneet olomme tervetulleiksi jo silloin matkailijanakin. Aina on ollut kauhean positiivinen tunnelma.

Suurmaa oli jo pidempään etsiskellyt Galdotievan tapaisia pieniä kohteita.

– Sellaisia, jonka pystyy hanskaamaan perheen kesken. Ari bongasi, että Galdotieva on myynnissä.

Sitten kun kauppoja pohdittiin, Suurmaa olikin heti valmis tarttumaan tilaisuuteen.

– Kysyin Aria ja Astaa mukaan ja he lähtivät völjyyn.

Uusina Galdotievan omistajina heidät otettiin kylällä hyvin vastaan, paikalliset kävivät kättelemässä ja tervehtimässä.

Aika nopeasti paikalliset meille talon täältä löysivät.

Suurmaa-Alatossava-perheen lisäksi Galdotievassa on neljä työntekijää, ja kesällä on ollut mukana myös kesätyöntekijä.

Koko kuluneen vuoden ajan Galdotievaa on kunnostettu jatkuvasti ja tarpeen mukaan. Polttoaineen jakelupaikka uusittiin kokonaan ensimmäisenä, eikä senkään jälkeen ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi.

Eniten korjauksen tarpeessa olevat asiat on hoidettu ensiksi.

– Rantasaunan vesivahinko-ongelma korjattiin, mökkeihin on vaihdettu ovet ja isoihin mökkeihin liedet.

Viheliäisen kylmän talven aikana selvisi sitten sekin, ettei Galdotievan päärakennus ole oikein talviasuttavassa kunnossa.

– Ei täällä voi työskennellä kovilla pakkasilla. Ei ole työntekemisen paikka, jos aamulla on neljä astetta lämmintä sisällä, Suurmaa sanoo.

Paikalliset Galdotievassa käyvät myös, paitsi pakkaskeleillä.

– Ihan mukavasti ovat käyneet. Sitä vähän moititaan, ettemme osaa saamea. Minä kyllä hakeuduin saamen kielen kurssille, mutta ei minua hyväksytty sinne, Suurmaa sanoo.

Viime kesänä pariskunta osti tien toiselta puolelta omakotitalon.

– Aika nopeasti paikalliset meille talon täältä löysivät, Suurmaa kiittelee.

Seuraavaksi haussa onkin sitten uutta henkilökuntaa, sillä se on Galdotievalta valitettavasti piakkoin eläköitymässä.

– Kaksi kokkia ja kaksi siivoojaa, vinkkaa Suurmaa.

Paikan edellinen pitäjä Antero Väystäjä eläköityi jo reipas vuosi sitten.

– Se tuli meille hieman yllätyksenä.

Suurmaa kertoo tekevänsä välillä 12-16-tuntista päivää ja kaikissa mahdollisissa rooleissa.

– Toisaalta se on kauhean hyvä. Esimerkiksi mökkejä siivotessa olen hyvin saanut selville, missä kunnossa mökit ovat.

En minä kyllä kesällekään paljon enempää asiakkaita toivoisi.

Alatossava sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kansainvälinen paikka Palojärvi ja Galdotieva on.

– Yöpyjistä keskieurooppalaisia on paljon. Tietenkin norjalaisia ja ruotsalaisia myös, mutta suomalaisten jälkeen saksalaiset ovat suurin ryhmä, Alatossava sanoo.

Hän hämmästelee myös polkupyöräilijöiden runsautta.

– He veivaavat Italiasta asti tänne ja Nordkappia kohti.

Suurmaan mukaan viime keväänä olisi Italiasta ollut tulossa myös linja-auton lastillinen matkailijoita.

– Se kilpistyi siihen, ettei meillä ole tarjota niin isolle porukalle rauhallista kahden hengen majoitusta, josta löytyisi suihkut ja wc:t.

Kesäisin kelomökeille on kysyntää, vaikka ylellisyydet on sijoitettu yhteistiloihin. Se antaa vain entisaikojen leirintäaluematkailun tunnelmaa.

– Kaikilla mausteilla varustetut hirsimökit varataan enemmän syksyllä, talvella ja keväällä, Alatossava lisää.

Silloin Galdotieva täyttyy ruskamatkailijoista, kalastajista ja metsästäjistä, mutta myös kelkkailijoista.

– En minä kyllä kesällekään paljon enempää asiakkaita toivoisi, meinaa Suurmaa.

Paikkakunnan tapahtumat näkyvät heti toiminnassa. Esimerkiksi tämän kesän Tunturisuunnistus, joka järjestettiin Näkkälässä, täytti Galdotievan kaikki vuodepaikat.

– Ne extratkin. Ravintolassa käytiin syömässä, ja viikonloppu oli meidän kesän vilkkain.

Senkin yrittäjät ovat jo huomanneet, että poronhoitovuoden ajankohdat heidän pitäisi sisäistää hyvin.

– Milloin on merkitykset, milloin erotukset, milloin vasomiset - ettei silloin ole varastot tyhjinä, kun tarvitaan vaikkapa energiajuomia.

Rajan rakennukseen, joka kuuluu myös Aajatievalle, on suunnitteilla paljon uudenlaista palvelua. Kun safariryhmät viime kevään ajan kävivät aamupaloilla ja iltaisin syömässä, kuten aiemminkin, huomattiin, että palveluahan voitaisiin tarjota myös muille majoittujille.

– Rakennus maalattiin, koska se oli niin rustiikkinen, etteivät ihmiset uskoneet, että sisällä voisi olla mitään järkevää, nauraa Suurmaa.

Jatkossa hän haluaa panostaa etenkin asiakaskuntaan, joka yöpyy vain yhden yön verran. Suunnitelmissa on tehdä Rajan rakennuksesta B&B-tyylinen paikka, joka sopisi vaikkapa juuri pyöräilijöille.

– Nukun yön ja jatkan matkaa -reissaajille. Niille, jotka kysyvät tullessaan, että olisiko sinulla huonetta.

Alatossava toivoo, että alueelle saataisiin enemmän merkattuja pyöräreittejä.

– Eivätkä reitit tarvitse olla maastoon merkattuja, vaan niin, että ne saisi vaikkapa kännykästä esiin.

Sellaiselle voisi hänen mukaansa olla kysyntää. Luonnon hyödyntäminen muutenkin voisi tuoda asiakkaille myös viipymää ja he viihtyisivät useammankin yön.

Suurmaan mukaan osa pyöräilijöistä pitää Enontekiön reittejä liian pitkinä.

– Eräskin oli vienyt autolla pyörän Hettaan ja siellä polkenut reittejä ja tullut sitten autolla takaisin tänne. Reittien pitäisi olla täällä.

Muutenkin palveluja pitäisi tehdä Palojärvellä valmiimmaksi.

– Yksi tuttavani kävi Pöyrisjärvellä ja kuvasi reitin ja sen paikat, joissa on oltava tarkkana. Sellaisia me tarvitsemme enemmän.

Asioiden tulisi olla helpompia ihmisille, jotka eivät ole kotoisin täältä.

– Matkailijat eivät osaa niin luonnossa olla.

Muitakin ideoita perheellä on. Katseet saatetaan suunnata vaikkapa Aasiaan, sillä Asta on opiskellut japanin kielen lisäksi Kiinan ja Korean kulttuuria ja kieltä.

– Mutta se taas vaatisi sitä, että bussilastillinen ihmisiä voitaisiin majoittaa, kuten he haluavat, Suurmaa huomauttaa.

Suunnitelmat vievät kuitenkin hänen mukaansa vielä aikaa, sillä tarkoitus on edetä askel kerrallaan.

Nyt voimme hyvissä ajoin urakoitsijoiden kanssa sopia töistä.

– Kassajärjestelmä jouduttiin pakon sanelemana uusimaan, se meni jumiin tammikuussa.

Hankalaksi sen ja vähän kaiken muunkin tekee se, että korjaajat ovat kaukana Galdotievasta.

– Muutenkin tekijöiden saaminen paikkakunnalta on ollut haastavaa, Suurmaa huokaisee.

Vaikean putkirikkokevään jälkeen löytyi viimein hyvä putkimies Karesuvannosta.

Lisäksi erilaisten osien saaminen voi kestää.

– Ne on haettava jostakin kauempaa tai tilattava. Tällaisille oululaisille tai helsinkiläisille se on vaikeaa, kun ei voikaan mennä liikkeeseen ja napata mukaan, Alatossava nauraa.

– Alkuun meinasi jo naurattaa, että aina joku on jostakin rikki, Suurmaa lisää.

Asia kerrallaan kuitenkin, huomauttaa Alatossava ja on kiitollinen ongelmien myötä syntyneestä verkostosta.

– Kyllä me varmasti jo paikalliset urakoitsijat tunnemme aika hyvin.

Marras-joulu-tammikuun ajan Galdotieva pitää taukoa, ja silloin on tarkoitus taas rempata paikkoja.

– Nyt voimme hyvissä ajoin urakoitsijoiden kanssa sopia töistä.

Suurmaa uskoo, että korjauksista tärkeimmät on taklattu, kun leirintäalueen majoittujien yhteinen keittiö sekä suihku- ja vessatilat on saatu korjattua.

Seuraavaksi lienee aika tarttua yhteen suunnitelmista. Ja sitten toiseen. Askel ja asia kerrallaan.