Paikallisuutiset

Liikaa prosessoitua lihaa, uusi valtuutettu Iina Ahokas arvostelee Kolarin kouluruokaa – Ruoan lisäksi hän haluaa panna kuntoon kierrättämisen

Kierrätys Kolarin kouluissa on paranemassa pian, valtuustolle luvattiin.

Iina Ahokas teki Kolarin valtuustossa kaksi aloitetta, joilla haluaa vaikuttaa laajasti ja konkreettisesti kuntalaisten arkeen.

– Ajattelin, että jostakin pitää aloittaa, uusi äkäslompololainen valtuutettu kertoo kokouksen jälkeen.

Koko Kolarin kylät ja tunturit -valtuustoryhmän allekirjoittamissa aloitteissa vaaditaan kuntaan ravintosuositusten mukaista kouluruokaa ja jätteiden kierrättämistä.

Nykyisten suositusten mukaisesti lihavalmisteita pitäisi ihan yksiselitteisesti vähentää, varsinkin punaisen lihan. Iina Ahokas

Ruoka-aloite arvostelee Kolarin keskuskeittiön valmistamaa kouluruokaa, jossa on sen mukaan liian paljon liharuokia ja erityisesti pitkälle prosessoitua lihaa. Ahokkaan aloitteen mukaan ruoka ei noudata nykyisiä ravintosuosituksia. Ruokaa syövät koululaisten lisäksi päiväkotilapset ja esimerkiksi palvelutalojen asukkaat.

Ruokalista noudattaa viiden viikon kiertoa ja sisältää 25 eri lounasruokalajia. Ahokas on laskenut, että lihaa eli punaista lihaa tai kanaa on pääasiallisena proteiinin lähteenä kaikista ruoista vähintään 64 prosentissa. Koska talon päivänä ja hävikkipäivänä ruoka on useimmiten lihaa muodossa tai toisessa, käytännössä liharuokien osuus on 72 prosenttia. Pitkälle prosessoitujen lihatuotteiden osuus on Ahokkaan laskelman mukaan 40 prosenttia.

– Olen huolissani liharuokien ja erityisesti pitkälle prosessoitujen liharuokien hallitsevasta osuudesta. Nykyisten suositusten mukaisesti lihavalmisteita pitäisi ihan yksiselitteisesti vähentää, varsinkin punaisen lihan.

Pelkkä näkkäri ei takaa lapsen ja nuoren jaksamista pitkälle iltapäivään. Valtuustoaloite

Vuonna 2024 päivitettyjen kansallisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa. Siipikarjan liha on terveellisempää, mutta sen määrän lisäämistä ei suositella ympäristövaikutusten takia.

Ahokas painottaa, ettei ole viemässä lihaa pois ruokalistoilta. Sitä pitäisi vähentää ja tarjota laadukkaampana.

Kalaa on nyt kerran viikossa. Kasvisruokaa on ruokalistan kierrossa kaksi kertaa, joista puuropäivinä on tarjolla myös leikkeleitä. Aloitteessa tuodaan esiin, että salaattia ja kasviksia on tarjolla monipuolisesti.

Ruokalistat pitäisi Ahokkaan mielestä muuttaa vastaamaan nykyisiä ravintosuosituksia. Kasvispainotteisia ruokia tulisi lisätä. Liharuokia pitäisi tarjota harvemmin ja laadukkaammassa muodossa. Lähilihaa kuten poroa pitäisi lisätä. Kalaa pitäisi tarjota kahdesti viikossa. Lähimarjaa pitäisi hyödyntää lounasruoissa ja välipaloissa. Kouluvälipalatkaan eivät nykyisellään täytä terveellisen välipalan ravitsemussuosituksia.

”Pelkkä näkkäri ei takaa lapsen ja nuoren jaksamista pitkälle iltapäivään”, aloite lausuu.

Ruokalistaa uudistamalla saataisiin paitsi ravintosisällöiltään parempaa, myös ympäristön kannalta kestävämpää ruokaa, aloite huomauttaa.

– En halua tässä parjata nykyistä kouluruokaa, mutta haluan osoittaa, että ravintosisältöjen suhteen parannettavaa olisi, jotta ne täyttäisi ravintosuositukset. Tätä nykyistä tapaa tehdä pitää pystyä tarkastelemaan uudelleen, Ahokas sanoo.

Jäi vähän sellainen olo, että onko kaikki mahdollisuudet selvitetty. Iina Ahokas

Aloitteista toinen perää sitä, että kunta alkaisi noudattaa jätelain erilliskeräysvelvoitetta taajama-alueilla eli alkaisi kerätä kierrätettävät jätejakeet asunnoista ja kunnan kiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista. Tähän asti Kolari on vedonnut lain suomaan mahdollisuuteen poiketa erilliskeräysvelvoitteesta: on katsottu, että keräämisestä koituu ympäristölle harvaan asutulla seudulla enemmän haittaa kuin jätteen keräämisestä saadaan hyötyjä.

Varsinkin kouluilla tulisi aloitteen mukaan olla hyvät kierrätysmahdollisuudet, jotta voidaan uskottavasti ja vaikuttavasti opettaa lapsille ja nuorille opetussuunnitelman mukaisesti kestävää kehitystä. Ahokas työskentelee luokanopettajana Äkäslompolon koulussa.

Samalla roska-astioita pitäisi lisätä. Ahokas huomauttaa, että Äkäslompolon kylällä ei ole lainkaan yleisiä roska-astioita.

Kouluilla tulee kuitenkin myös tosi paljon paperijätettä, ja siksi myös paperin keräyksen pitäisi olla tässä mukana. Iina Ahokas

Ahokas kysyi kunnan kierrättämättömyydestä jo ennen valtuuston kokousta kyselytunnilla. Kunnanvaltuusto hyväksyi nykyiset jätehuoltomääräykset keväällä 2023. Päätöksen mukaan jätehuollon järjestämistä on määrä käsitellä viiden vuoden kuluttua tai urakkasopimuksen loputtua.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri kertoi valtuutetuille, että biojätteen keräily on erityisen hankalaa, koska lähin biojätteen polttolaitos on Oulussa.

Miltä kunnan perustelut kuulostavat?

– Jäi vähän sellainen olo, että onko kaikki mahdollisuudet selvitetty, Ahokas sanoo.

Esimerkiksi kittiläläinen Hettula-yritys kerää parhaillaan yritysten biojätteitä Ylläksenkin alueella. Ahokas huomauttaa lisäksi, että mitä helpommaksi kierrättäminen saadaan, sitä enemmän jätteitä lajitellaan ja kierrätetään, ja lopulta sitä kannattavammaksi niiden jatkojalostaminen saadaan.

Kouluissa kierrättämiseen on jo tulossa parannuksia. Valtuustossa tekninen johtaja Lauri lupasi, että ”kasvatusmielessä” kunnan kaikkiin neljään kouluun Kolarissa, Ylläsjärvellä, Äkäslompolossa ja Sieppijärvellä saadaan pian kartongin, lasin ja metallin keräys. Luoteis-Lappi kysyi valtuuston jälkeen, miksei myös muovi kuulu keräykseen, minkä jälkeen Lauri vastasi selvitelleensä asiaa ja että myös muovin keräily voidaan ottaa mukaan.

Tuleviin kierrätysastioihin voi panna kuluttajapakkausjätettä, ja kunnan kiinteistönhoitajat tai siivoojat hoitavat niiden tyhjennykset Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n pisteisiin. Laurin mukaan järjestelystä on sovittu Ringin kanssa. Kierrättäminen alkaa, kun lopuillekin kouluille saadaan kierrätysastiat.

Iina Ahokas pitää järjestelyä hyvänä alkuna kohti parempaa kierrättämistä kunnassa, ja toivoo nyt kierrätysastioiden ripeää asentamista. Huomautettavaakin parannuksesta vielä jäi.

– Kouluilla tulee kuitenkin myös tosi paljon paperijätettä, ja siksi myös paperin keräyksen pitäisi olla tässä mukana, Ahokas sanoo.

Kouluilla voi Ahokkaan mukaan jatkossa uskottavammin opettaa kestävää kehitystä. Kunta on strategiassaan linjannut, että se kasvaa kestävästi. Hienoilta kuulostavien iskulauseiden ja käytännön arjen välillä on ristiriita, Ahokas sanoo.

– Kun kunnan strategiaa uudistetaan tällä valtuustokaudella, pitäisi siihenkin konkreettisesti kirjoittaa auki, mitä käytännön tekoja kestävyys on ja noudattaa niitä.

Tuntuisi, että paremmassa yhteistyössä kuin viime kaudella. Nyt on parempi henki, ainakin, mitä olen nähnyt ja kuullut. Iina Ahokas

Kuntapolitiikan uusi kasvo istui torstaina toisen valtuuston kokouksensa.

– Ei jännittänyt ihan niin paljon kuin ensimmäinen kokous. Käytin ensimmäiset puheenvuoroni valtuustossa ja jätin ensimmäiset aloitteet. On vähän varmempi olo jo siitä, miten kokouksissa toimitaan ja miten esimerkiksi puheenvuorot pyydetään.

Ahokas on varsinaisena jäsenenä Rovakaaren ympäristölautakunnassa. Aikaa saa varata: lautakunnan ensimmäinen kokous kesti yli neljä tuntia, ja sen lisäksi tulee varata aika perehtymiselle. Ahokas käyttää lautakunta- ja valtuustotyöskentelyyn valmistautumiseen aikaa runsaasti.

– On siinä useita tunteja mennyt, ja nyt tietysti meni noihin aloitteiden tekemiseen ja niihin asioihin perehtymiseen.

Lisäksi hän on Kolarin ympäristölautakunnan varajäsen. Sen kokouksissa hän ei ole vielä istunut.

Olen Hannukaisen kaivosta vastaan, mutta matkailukaan ei ole pyhä asia. Iina Ahokas

Kolarin valtuustokausi on Ahokkaan mukaan alkanut aivan hyvässä yhteistyössä. Viime kautta leimasivat puheet huonosta hengestä ryhmien välillä.

– Tuntuisi, että paremmassa yhteistyössä kuin viime kaudella. Nyt on parempi henki, ainakin, mitä olen nähnyt ja kuullut.

Kuten aloitteet kertovat, Ahokas on valtuustossa nostamassa ympäristöteemoja. Kuntalaisten arkea pitää parantaa ympäristö huomioiden. Asiat eivät ole hänelle mustavalkoisia.

– Olen Hannukaisen kaivosta vastaan, mutta matkailukaan ei ole pyhä asia. Matkailussa on paljon ympäristövaikutuksia ja ympäristön kannalta epäkohtia, jotka huolettaa. Uhka on myös, että Äkäslompolon perinteinen kyläkuva muuttuu liikaa matkailurakentamisen takia.

Juttusarjassa puhutaanKolarin ja Muonion uusien valtuutettujen kanssa kokousten jälkeisistä tunnelmista valtuustokauden aikana.

Juttua muokattu 30.9. kello 11.52. Lisätty perään toinen valtuustoaihetta käsittelevä juttu.