Ihmiset

Ensilumenlatu hyödyttäisi hiihtäjiä ja toisi väkeä Ylläkselle myös lumettomana syksynä, Miska Jukkola miettii

Lumi antoi odottaa itseään Ylläksen alkutalvessa. Ensilumenlatua pitäisi Visit Ylläksen uuden toimitusjohtajan Miska Jukkolan mielestä harkita parantamaan lumettomien ja lämpimien syksyjen vetovoimaa. Kuva: Milla Salo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Haastattelun jälkeen Miska Jukkola on buukannut itselleen juoksupalaverin Emmi Lämsän kanssa. Ei siis liikaa pitsaa nyt.

Juuriltaan kolarilainen, Antti Tuiskun tallin hiihtäjä teki Visit Ylläksen kanssa yhteistyösopimuksen viime vuonna. Heinäkuussa pestinsä yhteismarkkinointi- ja reittirahoitusyhtiön toimitusjohtajana aloittanut Jukkola haluaa tulla tutuksi Lämsän kanssa ja suunnitella käytännön yhteistyötä.

Lokakuussa Ylläksellä ei voinut palaveerata hiihtäen. Leuto ja lumeton, pitkä syksy kääntää tuoreen toimitusjohtajan ajatukset talvimatkailun tulevaisuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tulevien vuosien kehitys syö meiltä talvikautta. Me ollaan täysin luonnonlumen varassa.

Ylläksellä on Jukkolan mielestä tärkeää nyt miettiä, mitä muuta täällä voi talvella tehdä kuin harrastaa lumilajeja. Hieno reittiverkosto ei ole tänä ja viime syksynä päässyt loistamaan alkutalvesta, koska lumi on tullut myöhään. Urheilijat eivät ole voineet hyödyntää Ylläksen alkutalvea harjoittelussaan.

– Mun mielestä pitää tutkia, voidaanko tukea hiihtoa ensilumenladulla, Jukkola esittää.

Ylläksen alkava talvi näyttää Jukkolan silmiin hyvältä. Osan talvikuukausista Ylläs on täynnä. Määrää on vaikea enää nostaa, mutta laatua sen sijaan voi ja kannattaakin Jukkolan mielestä parantaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vahva talvi tukee hänen mukaansa ympärivuotisuutta. Sen ansiosta voidaan rakentaa ja kehittää hiljaista kautta.

Ei riitä, että palvelut ovat auki.

Kun Jukkola heinäkuussa aloitti työnsä, monen viikon helle kärvensi Yllästä. Kesän uudet suorat reittilennot Saksan Frankfurtista tuplasivat saksalaisten kesämatkailijoiden määrän. Sveitsin Zürichin lennotkin toivat Ylläksen kesään neljänneksen enemmän sveitsiläisiä toissa kesään verrattuna.

Ulkomaalaisia majoittui rekisteröidyissä, isommissa majoituskohteissa 15 prosenttia viimevuotista enemmän. Kesämatkailu on taitekohdassa, Jukkola kuvaa.

Kesälentojen jatko selviää loppuvuoden aikana.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ei riitä, että palvelut ovat auki. Kesä pitää tuotteistaa, Jukkola sanoo.

Sitä tapahtuu tällä hetkellä esimerkiksi yhdeksän Ylläksen yrityksen yhteisessä kesämatkailun kehityshankkeessa.

Muoniolainen Miska Jukkola autoilee Ylläkselle sen luonnon ja maiseman läpi, jonka eteen haluaa tehdä töitä. Työpaikalla luontokeskus Kellokkaassa lempimaisema avautuu takapihalta rinnesuolle ja tuntureille. Kuva: Milla Salo

Ruska ei värjännyt tunturin maisemaa ruskaviikkoina vaan vasta vähän myöhemmin. Bussit saapuivat tunturiin silti ajallaan ja näyttivät Jukkolalle, että eläkeläisten kanssa Ylläksestä nauttivat lapset ja lapsenlapset.

– Sieltä se lähtee juurtumaan, Jukkola miettii.

Hän kertoi Linkedinissä uudesta työstään ja alkoi saada pitkiä kirjoituksia siitä, millainen yhteys ihmisillä on Ylläkseen.

– Alue ja palvelut saa palaamaan vuodesta toiseen. Se ei ole mikään ihme, kun on näin hyvät puitteet, kansallispuisto ja Ylläksen monipuolisuus, Jukkola sanoo.

Kasvu ei ole mörkö, sitä ei pidä pelätä.

Ylläksen kesäkuukausien kasvu on pääosin reittilentoyhteyksien varassa. Onko se kestävä tie luontomatkailukohteelle?

– Pelkät kotimaiset matkailijat eivät kanna ympärivuotisuuteen, Jukkola sanoo.

Hän korostaa, että on vastuullista, että kävijöitä on tasaisesti ympäri vuoden. Ylläs voi kantaa Jukkolan mielestä vastuutaan ilmastosta esimerkiksi valitsemalla, kenelle Yllästä markkinoidaan.

– Kiinnostuvatko keskieurooppalaiset Ylläksestä vai lähdetäänkö tavoittelemaan matkailijoita kaukomaista? Se nyt varmaan ei ole kestävää.

Jukkolan mielestä valinnan hetki on käsillä nyt.

– Kasvu ei ole mörkö, sitä ei pidä pelätä, mutta ei myöskään tavoitella kasvua hinnalla millä hyvänsä, hän sanoo.

Hinta ei Jukkolan mielestä saa olla esimerkiksi Ylläksen ominaisen ja ainutlaatuisen olemuksen uhraaminen. Ylläksellä pitää jatkossakin olla aidot tunturikylät, joissa asutaan myös vakituisesti.

– Sitä täytyy suojella, mutta samaan aikaan täytyy kehittää infraa, saavutettavuutta, matkaketjuja ja palveluita.

Ylläs voi muuttaa sen käsityksen, mikä maailmassa on tärkeää.

Jukkolan mielestä Ylläksellä ollaan valveutuneita ja vältetään Pohjois-Norjan tai Rovaniemen matkailun kasvun karikot.

– Täällä osataan ennakoida. Ylläksen profiili on erilainen, täällä eletään luonnosta. Ne, jotka tulee, ymmärtää sen, Jukkola uskoo.

Hän kääntää ajatuksen ympäri: Ylläs voi lomaviikossa avata kävijänsä silmät.

– Ylläs voi muuttaa sen käsityksen, mikä maailmassa on tärkeää. Mistä pitää pitää yhdessä huolta, Jukkola uskoo.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä