Paikallisuutiset

Hannukainen Mining testaa peiterakenteita

Koetoiminnasta ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesiin.

Hannukainen Mining on heinäkuun lopussa jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle koetoimintailmoituksen. Yhtiö testaa uusia materiaaleja kaivostoiminnasta syntyvän sivukiven ympäristövaikutusten hallinnassa. Hannukaisen vanhalle kaivosalueelle tehdään koerakenne, jossa tutkitaan peiterakennevaihtoehtoja ja kaivosvesien käsittelyssä muodostuvan konsentraatin soveltuvuutta stabiloiltavaksi tähän peiterakenteeseen.

Toiminta liittyy VTT:n koordinoimaan TYPKI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on muun muassa kehittää ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betoni- ja peiterakenteiden avulla.

Suunnitellulla kaivoksella rikastamon prosessivesien käsittelyssä, käänteisosmoosilaitoksissa, muodostuu väkeviä kaivosvesiä, jotka vaativat käsittelyä. Koetoimintailmoituksen mukaan koetoimintaa varten valmistetetaan vastaavaa synteettistä vettä, jota käytetään alkaliaktivoitaessa kuonaa. Kuonaa hyödynnetään betonin valmistuksessa, ja tätä betonia käytetään läjitetyn sivukiven pinnan tiivistämisessä. Kaivosvesi sitoutuu prosessissa kuonaan, joten toiminta on siten loppukäsittelyprosessi konsentroituneelle kaivosvedelle, koetoimintailmoituksessa todetaan.

Tulevissa sulkemisrakenteissa veden ja hapen pääseminen suunnitellun kaivoksen sivukivimateriaaliin halutaan rajoittaa, jotta alueella muodostuvien ja käsittelyä vaativien vesien määrä olisi mahdollisimman vähäinen.

– Oleellista tässä on se, että saadaan sulkemisrakenne, johon pääsee mahdollisimman vähän happea ja vettä, sanoo hankejohtaja Jaana Koivumaa .

Vanhan Laurinojan louhoksen länsipuolelle rakennetaan koerakenne, jonka koko on 525 neliömetriä. Se rakennetaan moreenista pengertämällä luiskan muotoon. Yhtiön mukaan tiivistysrakenteessa käytettävä betonimassa jyrätään sivukiven pintaan maakosteana, joten myöskään valmis rakenne ei pölyä.

– Toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua, mutta se on normaaliin maanrakentamiseen verrattavaa melua, joka kuuluu pääasiassa koetoiminta-alueella. Toiminnasta aiheutuva melu kestää vain aktiivisen rakentamisen ajan, Koivumaa sanoo

Rakentamisajaksi arvioidaan 2–3 viikkoa.

Koetoimintailmotuksessaan yhtiö arvioi, ettei koetoiminnalla ole vaikutuksia lähimmälle pohjavesialueelle. Koerakenteen tiivistyskerroksen läpäisevät vedet johdetaan lysimetrien kautta umpikaivoihin, joista vedet johdetaan hallitusti koerakennetta kiertäviin ojiin. Pintavaluntavedet puolestaan kerätään näytteentoton jälkeen hulevesien ja sadevesien kanssa koealueen altaaseen, joka todennäköisesti on orsivesiallas ja josta vedet sekoittuvat alueen pohjavesikerrokseen. Näiden vesien virtaussuunta on koetoimintailmoituksen mukaan todennäköisesti länteen kohti Laurinojaa, joka kulkee pitkin Kivivuopionvaaran pohjavesialueen rajaa. Se katkaisee koetoiminta-alueen pohja- ja orsivesien suoran virtauksen pohjavesialueelle. Siksi vaikutuksia ei arvioida syntyvän.

Jos altaan veden tarkkailussa todetaan koetoiminnan aikana merkittävää kasvua esimerkiksi sähkönjohtavuudessa tai sulfaateissa, voidaan koerakennetta ympäröiviin ojiin asentaa kalvokerros ja ohjata vedet passiiviseen vesienkäsittelyyn. Jos alueen pohjavesiin aiheutuu merkittäviä vaikutuksia, joita ei voida hallita passiivisella vesienkäsittelyllä, voidaan koerakenne purkaa ennen koetoiminnan loppumista.

Vaikutuksia Laurinojaan ei arvioida aiheutuvan.

Koerakenteen rakentaminen voidaan aloittaa 30 vuorokauden kuluttua koetoimintailmoituksen jättämisestä.

– Pyrimme aloittamaan työt syyskuun toisella viikolla, Koivumaa sanoo.

Koerakenteet poistetaan yhtiön mukaan suunnitellun Hannukaisen kaivoksen rakentamisen ja tuotannon ensimmäisessä vaiheessa, jolloin koetoiminta viimeistään loppuu.

Hannukainen Miningin ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on jätetty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa 2021 ja kaivoslupahakemus TUKES:lle huhtikuussa. Kesäkuun lopussa aluehallintovirasto pyysi ensimmäisessä täydennyspyynnössään yhtiötä selvittämään muun muassa vaihtoehtoisesta jätevesien purkupaikkaa Muonionjokeen, jolloin vaikutukset lohen ja taimenen lisääntymisalueille minimoidaan.