Paikallisuutiset

Lentoaseman avajaisissa kuultiin tarinoita Aukustista, ministeriöistä sekä hyvästä ja pahasta poliisista – katso videot

Avajaistapahtumassa oltiin kuin siipiä vailla valmiita lentoon, niin paljon päivään mahtui kuulemista, näkemistä ja tekemistä.

Enontekiön lentokenttä on vuosien varrella palvellut hiljaisesti, mutta varmasti, ja kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän (SDP) mielestä myös antanut monelle mahdollisuuden nähdä, tuntea ja rakastua Enontekiöön.

– Lentokenttä on portti maailmalle, mutta myös portti tänne meille, Ojala-Niemelä kuvaili lentoaseman avajaispäivänä viime lauantaina.

Kun kentän tulevaisuus oli viisi vuotta sitten vaakalaudalla, olisi Ojala-Niemelän mielestä kentän kiinnipanemisella ollut aluetaloudelle, elinkeinoelämälle, matkailulle ja paikallisille liikenneyhteyksillekin kohtalokkaat vaikutukset.

Jos Enontekiön lentoasemalle sinä jouluna tulossa olleiden noin 5000 britin matkat olisivat peruuntuneet, olisi se kansanedustajan mielestä aiheuttanut mainehaittaa koko Lapille ja pahimmillaan melkoisia korvauskanteita. Ratkaisuja oli siis löydettävä nopeasti kentän toiminnan turvaamiseksi, Ojala-Niemelä arvioi.

– Kunnan isät ja äidit sekä alueen elinkeinoelämä oivalsivat nopeasti, että olisi ollut lyhytnäköistä sulkea jo olemassa oleva kenttä, hän totesi.

VIDEO: Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä oli lentoaseman avajaisten juhlapuhuja.

Enontekiön lentoasema ei ole vain logistinen piste, se on osa Suomen toimintakykyä. Johanna Ojala-Niemelä

Nyt kentän tarkoitus ei ole pelkästään säilyä vaan sen merkitys on kasvanut: kenttä on Ojala-Niemelän mukaan yksi Lapin matkailun kasvupisteistä, ja kasvu ulottuu kauemmas kuin koskaan ennen.

Yritys- ja elinkeinoelämälle lentokentällä on merkitystä, sillä liikenne ja hyvä saavutettavuus ovat toiseksi tärkein yrityksen kilpailukykytekijä Suomessa. Kansanedustajan mukaan on esimerkiksi arvioitu, että 1000 lentomatkustajaa toisi keskimäärin yhden uuden työpaikan ja jos huomioidaan välilliset vaikutukset, neljä uutta työpaikkaa.

Enontekiön lentoasema ei Ojala-Niemelän mukaan ole pelkästään liikennöintipaikka tai investointi matkailuun, vaan myös huoltovarmuuteen. Hän muistutti, että eletään ajassa, jossa maailma muuttuu. Suomen asema on vahvistunut, ja maa on osa läntistä puolustusyhteisöä.

– Enontekiön lentoasema ei ole vain logistinen piste, se on osa Suomen toimintakykyä. Kun rajat ovat pitkiä ja olosuhteet vaativia, jokainen kiitotie on elintärkeä, Ojala-Niemelä totesi.

Hän painotti, ettei lentoaseman tärkeys tarkoita uhkaa tai pelkoa vaan suojaa yhteisölle elää arkea tietäen, että yhteydet ulkomaailmaan toimivat myös silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

– Kun monet katsovat karttaa ja näkevät syrjäseudun, täällä nähtiin mahdollisuus. Siellä, missä joku näki hiljaisuuden, täällä kuultiin tulevaisuuden ääni, Johanna Ojala-Niemelä sanoi.

Kyyti oli kylmää, kun Finavian kanssa käytiin keskusteluja. Jari Rantapelkonen

Kun Enontekiön kunta osti lentoaseman, kunnanjohtajana oli Jari Rantapelkonen, nykyinen Sodankylän kunnanjohtaja, ja Enontekiön kunnanvaltuustoa johti Seppo Alatörmänen.

Alatörmäsen mukaan lentoaseman silloinen omistaja Finavia oli yrittänyt jo kymmenen vuoden ajan sulkea aseman. Alkutalvesta vuonna 2020 Finavia alkoi Alatörmäsen mukaan viestiä vahvasti, että se aikoo luopua Enontekiön lentoasemasta. Kunta pohti, miten ongelmaan tartuttaisiin ennakoidusti.

Jari Rantapelkosen mukaan tehtiin erilaisia selvityksiä, joiden pohjalta Enontekiön lentokenttä osoittautui kunnalle tärkeäksi elinvoiman lähteeksi, sillä oli jopa niin suuret kuin viiden miljoonan hyödyt aluetaloudelle.

Rantapelkosen mukaan Finavia antoi ymmärtää, että kenttä laitetaan kiinni, mutta sitä ei myydä kenellekään.

– Kyyti oli kylmää, kun Finavian kanssa käytiin keskusteluja, totesi Rantapelkonen ja sanoi, että Finavia valtion yhtiönä oli liian suuri neuvottelukumppani yksittäiselle kunnalle.

Edunvalvontamatkalle omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen pakeille lähtivät Veli-Matti Hettula Tunturi-Lapin Kehityksestä ja Rantapelkonen. Tuppurainen viesti oli, että valtio omistaa myös, mutta Enontekiön olisi keksittävä jotakin innovatiivista.

– Tultiin takaisin Hettaan ja raavittiin päätä yhdessä päättäjien Sepon ja Elli-Marian (Kultima) kanssa. En tiedä, oliko se Seppo vai oliko se porukka, joka keksi, että ostetaan lentokenttä! selosti Rantapelkonen.

VIDEO: Hyvä poliisi - paha poliisi -menetelmä oli vuonna 2020 käytössä, kun Enontekiön silloinen valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen ja Enontekiön silloinen kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen neuvottelivat Hetan lentoaseman ostosta Finavian kanssa.

Viis miljoonaa euroa pamahti kassaan. Jari Rantapelkonen

Aikaikkuna, jossa lentoaseman kohtalo päätettiin, oli vuoden 2020 helmikuusta toukokuun loppuun, kertoi Rantapelkonen.

– Jos silloin oltaisiin vain ihmetelty ja katteltu kunnanjohdossa, homma olis menny ohi ja tämä kenttä olisi kiinni satavarmasti, hän latasi.

Päättäväisyys nopeaan toimintaan löytyi Rantapelkosen mukaan siitä, että sekä virkamiesjohdolla että päättäjillä oli yhteinen päämäärä, mutta ennen kaikkea tärkeää oli se, että paikallisilta matkailuyrittäjiltä saatiin 100-prosenttinen tuki: kenttää tarvitaan.

Ilman kansanedustajilta saatua tukea ei Rantapelkosen mukaan olisi kuitenkaan onnistuttu.

Myös Alatörmänen oli sitä mieltä, että prosessi, jonka kunta ja Finavia kävivät läpi, oli ainutlaatuinen ja siihen liittyi Lapin kansanedustajien, Lapin Liiton ja silloisen valtiovarainministeriön ja elinkeinoministeriön laaja tuki.

– Siinä kävi aivan historiallisesti. Viis miljoonaa euroa pamahti kassaan, intoili Rantapelkonen.

Lentoasemalla tehtiin miljoonan euron remix-investointi, joka Alatörmäsen mukaan rahoitettiin juuri tuolla ministeriön myöntämällä erityismäärärahalla.

– Semmosta määrärahaa ei ole ennen myönnetty. Lapin Liitto joutui keksimään rahoituskanavan, jolla se kanavoi määrärahan kunnalle, hän totesi.

Luotimme siihen, että kunta uskaltaa ottaa riskin sijoittaa miljoona euroa, jonka valtio korvaa. Seppo Alatörmänen

Kun Rantapelkosen mielestä lentoaseman osto oli kunnan, Lapin Liiton ja eduskunnan huippuketjun yhteistyön tulosta, Alatörmänen lisäsi vielä, että oli oltava luottamusta.

– Me luotimme siihen, että valtio lunastaa lupauksen viidestä miljoonasta, vaikka emme tienneet, miten se tapahtuu, ja luotimme siihen, että kunta uskaltaa ottaa riskin sijoittaa miljoona euroa, jonka valtio korvaa. Ja valtio lunasti lupauksen, hän totesi.

Viime kesänä valmistui uusi kiitotie ja asemataso, ja sen vuoksi Alatörmäsen mukaan avajaisjuhlaa vietettiin nyt juuri oikeaan aikaan.

– Vasta nyt alkaa infra, jota lähettiin silloin korjaamaan, olemaan siinä kunnossa kuin sen tulee olla.

Rantapelkonen muistutti kuitenkin, että lentoaseman eteen pitää jatkossakin koko ajan tehdä hartiavoimin työtä.

– Koko ajan on uhkakuvia, että tää homma tulee nyykähtämään. Vaatii jatkossakin sitä ketjua, joka painaa eteenpäin, että kenttä täällä säilyy, hän lisäsi.

Se on lentokenttä, keskustelivat Aukusti Ylitalo ja valtiosihteeri keskenään. Aarne Kultima

Juttua riittäisi vaikka puoleen yöhön, jos nämä herrat päästettäisiin vapaasti ääneen, meinasi vt. kunnanjohtaja Eero Ylitalo, kun kutsui lavalle muistelemaan aiemman, vielä sorapohjaisen lentoaseman alkuaikoja kunnallisneuvos Aarne Kultiman, entisen kunnanjohtajan Pentti Keskitalon, entisen kunnanrakennusmestarin Lasse Mäkitalon sekä matkailun monitoimimiehen ja lentäjän Risto Anuntin.

Mistä tuli aikoinaan hullu idea, että Enontekiölle tehtäisiin lentokenttä, aloittaa Ylitalo varovasti kyselykierroksen.

– Tällä puolen kuusirajan tehdään vähän ominpäin, meinasi Aarne Kultima.

Kultiman mukaan pitkään Enontekiöllä vaikuttanut kunnallisneuvos Aukusti Ylitalo oli pitkälti lentokentän rakentamisen ratkaisijan asemassa. Aikoinaan, kun Neitokaitti- ja hissihankkeet kariutuivat, valtiosihteeri Teemu Hiltunen oli sanonut kunnanjohdolle, että jotakin muuta olisi keksittävä tilalle ja saavutettavaa pitää parantaa.

– Se on lentokenttä, keskustelivat Aukusti Ylitalo ja valtiosihteeri keskenään, kertoo Kultima.

Eero Ylitalo pohti, tekivätkö päättäjät päätöksen ennen kuin virkamiehet olivat asiaa ehtineet käsitellä, ja Pentti Keskitalo vahvisti asian, hänellä oli samanmoinen käsitys.

– Kyllä se Aukusti teki ratkasun ennen virkamiesvalmistelua, Keskitalo totesi.

– Kentän isä ja alullepanija, hän vielä tarkensi.

VIDEO: Lasse Mäkitalo kertoo, minne kentän paikalta poistetut karhakat myytiin joulumännyiksi ja kuka ensimmäiselle korpikentälle laskeutui aivan ensimmäisenä vuonna 1980.

Meitä oli 21 lentolupaoppilasta, aika paljon Enontekiön kunnan väkeen suhteutettuna. Risto Anunti

Rajavartiolaitoksen palveluksessa ollessaan Risto Anunti oli ollut partiolennolla Martti Ruosteisen kanssa ja päätyi osaamattomana ohjaamaan konetta.

– Se iski semmosen kipinän, että Enontekiölle perustettiin ilmailukerho, kertoi Anunti, kun Eero Ylitalo kyseli, miten tämä oli ilmailun pariin ajautunut.

Kun pienlentokenttää alettiin laajentamaan ensimmäiseksi asvalttipäällysteiseksi kentäksi, ilmailukerho päätti hommata lentolupakirjakurssin, ja sai kansalaisopiston järjestämään ensin teoriakurssin.

– Meitä oli 21 lentolupaoppilasta, aika paljon Enontekiön kunnan väkeen suhteutettuna.

Vuonna 1988 Anunti ja Markku Kynsijärvi suorittivat lentäjälupakirjan. Ilmailukerholle ostettiin ensimmäinen kone, Cessna 172, jonka Anunti lensi radalle. Ilmailukerhon kautta hänelle sukeutui ammatti, sillä hän suoritti ansiolentolupakirjan ja lensi yli 20 vuotta vesisuksikonetta Käsivarressa.

VIDEO: Aarne Kultima muistelee, minkälainen oli lentoaseman ja matkailun yhteisen taipaleen alkuaika.

Videoiden kuvaukset: Katja Keskitalo

En tiiä, oliko Aukustilla pikkuraha vähissä vai mikä, mutta hän oli korttipelissä pistäny panokseksi Enontekiön kunnan. Pentti Keskitalo

Vt. kunnanjohtaja muisteli Pentti Keskitalolla olleen keskeinen rooli, kun reittilentoja Enontekiölle käynnisteltiin.

Keskitalon mukaan ministerineuvotteluissa oli mukana hyviä asiantuntijoita, muun muassa Lapin aluelentoaseman päällikkö Ossi Komppa, joka myöhemmin toimi myös Enontekiön lentoasemalla päällikkönä sekä reittisuunnittelupäällikkö Eero Lax Finnairista, joka oli kätilönä kaikissa reittilentosuunnitelmissa.

– Useita neuvottelureissuja oli, mutta aina päästhin vähäsen matkaa ethenpäin, Keskitalo kertoi.

Ilmailulaitoksen varatoimitusjohtaja Lauri Vänskä oli usein asiantuntijana mukana ministerikäynneillä. Häneltä Keskitalo kertoo kuulleensa tarinan Aukusti Ylitalon ja Ilmailulaitoksen pääjohtaja Carl-Eric Calásin Kilpisjärven vierailulta, kun miehet olivat innostuneet pelaamaan illan aikana korttia.

– En tiiä, oliko Aukustilla pikkuraha vähissä vai mikä, mutta hän oli korttipelissä pistäny panokseksi Enontekiön kunnan. Pääjohtaja voitti, ja oli seuraavana aamuna päivitelly, että mitä ihmettä hän tekkee Enontekiön köyhälä kunnala, kertoili Keskitalo.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö soitti minule hyvin yksipuolisen puhelun. Pentti Keskitalo

Erikoinen muistelus oli sekin, kun Keskitalo joutui lentoaseman tiimoilta Suojelupoliisin kuulusteluun.

Kaikki alkoi siitä, hän kertoi, kun Enontekiötä markkinoitiin helikopterien pimeässä ja kylmässä tehtäviä harjoituslentoja varten. Keski-Euroopan maiden sotilasasiamiehille läheteltiin markkinointikirjeitä, ja Hollanti oli asiasta erittäin kiinnostunut.

– Puolustusministeriön kansliapäällikkö soitti minule hyvin yksipuolisen puhelun ja kysy, missä vaiheessa Enontekiön kunnanjohtaja on alkanu hoitamhan Suomen ulkopolitiikkaa? Keskitalo tunnusti.

Hän kertoi luovuttaneensa kaiken markkinointimateriaalin kuulusteluissa Suojelupoliisin tutkijalle, joka oli onneksi lopulta todennut, ettei valtakunnan turvallisuus ole vaarassa ollut.

Päivällä avajaistapahtuman kävijät saivat tutustua Lapin lennoston, Rajavartiolaitoksen, Tullin, Fintrafficin ja Airpron kalustoon kentän asematasolla. Hornetin tulo ja lähtö olivat oma, äänekäs ohjelmanumeronsa.

Asemahalliin lentoaseman väki oli järjestänyt yrittäjien myyntinäyttelyn, ja eri yrityksiä olikin paikalla pitkälti kolmattakymmentä. Lapsille oli omaa ohjelmaansa, ja Tullin koiraetsintänäytöstä ulkona ehti seuraamaan osa väestä. Vatsat kävijöiltä täytti sisällä Kahvila Herkkusuu ja ulkona Peltovuoman kyläläiset ry. Lentoasema tarjosi kahvin ja mehun.

Iltaohjelma alkoi muutaman tunnin lepäilyn jälkeen, ja sen järjesti Hettalaiset ry. Illan aikana esiintyivät paikalliset bändit Riekko-orkesteri ja Somatune, ja Suvi Teräsniska säestäjänsä kanssa täydensi onnistuneen illan. Hettalaisten mukaan lippuja iltaan myytiin noin 230 kappaletta.

Päivitetty juttua korjaamalla kirjoitusvirhe 30.5.2025 klo 9.35.