Muualta Lapista

Talouspäällikkö päivisin, muusikko iltaisin – Keijo Kauppinen löysi rytminsä uudelleen Ivalosta

Minä haluan mahdollisimman kauas täältä.

Näin sanoi juuri lukiosta valmistunut Keijo Kauppinen parikymmentä vuotta sitten. Eipä tainnut tuo seikkailunnälkäinen tuore ylioppilas tuolloin arvata, että työskentelisi reilun 20 vuoden päästä Inarin kunnan talouspäällikkönä.

Kauppinen kertoo, että pesti Inarin kunnan palveluksessa on maistunut hyvältä. Hän aloitti työt tammikuussa. Suomen suurimmassa kunnassa ei jää aikaa peukaloiden pyörittämiseen. Heti ensimmäiseksi Kauppisella oli edessään tilinpäätöksen valmistelu.

Kauppinen on tehnyt koko tähänastisen työuransa yksityisellä puolella. Hän kertoo, että loikka julkiselle puolelle on ollut iso – opittavaa on paljon.

– Onneksi meillä on hyvä työporukka, olen saanut heiltä paljon apua, Kauppinen kiittelee.

Muistan kuinka muiden reppureissaajien kanssa ihmettelimme nettikahvilassa, että mikä ihme tämä Facebook oikein on.

22-vuotiaana kohtalo päätti ottaa roolia ja sanella seuraavan vaiheen Kauppisen elämästä. Puhelin soi, ja luurin toisesta päästä ilmoitetaan, että hän on voittanut radiokilpailusta lentoliput ja vuoden viisumin Australiaan. Samalla täyttyi nuoren miehen haave: Australiaa kauemmaksi ei juuri Ivalosta päästäkään.

Tuohon aikaan ei vielä ollut älypuhelimia joilla somettaa, vaan viestittely keskittyi pitkälti sähköpostien vaihtamiseen.

– Toki sinä keväänä kuultiin ensimmäistä kertaa Facebookista. Muistan kuinka muiden reppureissaajien kanssa ihmettelimme nettikahvilassa, että mikä ihme tämä Facebook oikein on. Sieltähän ne minun ensimmäiset kontaktitkin sitten löytyivät, ja joidenkin kanssa saatetaan vielä viestitellä tänäkin päivänä.

Vuosi Australiassa tuli päätökseensä, oli kotiinlähdön aika. Perillä kotimaassa Kauppinen tapaa Hannan, joka muuttaa hänen elämänsä kerta heitolla. Pari tapasi toisensa ensimmäisen kerran Helsingissä.

– Muutin Hannan perässä Tampereelle, menimme naimisiin ja nyt vuosia myöhemmin muutimme perheemme kanssa kotikylälleni Ivaloon.

Hannan lisäksi Kauppisen perheeseen kuuluvat ala- ja yläasteikäiset lapset. Perhe on asunut Ivalossa nyt kolme ja puoli vuotta. Muutto kaupungista pieneen kylään Lapissa oli perheelle iso muutos.

– Ikinä en enää tule Ivalossa asumaan, ja niin sitä 19 vuoden tauon jälkeen asuttiinkin taas omassa kotikylässä. Juureni ovat Ivalossa, ja minulla on täällä iso suku, esimerkiksi kolme veljeäni perheineen asuvat täällä. Hanna puolestaan on kotoisin Vihdistä. Olemme kaikki viihtyneet Ivalossa oikein hyvin, Kauppinen kertoo.

– Jos ollaan aivan rehellisiä, niin emme olisi muuttaneet Ivaloon, jos täällä ei olisi lentokenttää. Täältä pääsee tarvittaessa hyvin näppärästi Helsinkiin. Käymmekin etelässä useamman kerran vuodessa, hän jatkaa.

Pääsin saman tien bändiinkin mukaan.

Muutto kotikonnuille sai Kauppisen mietteliääksi. Musiikki on aina ollut hänen henkireikänsä, mutta päättäisikö Ivaloon muutto musatouhut seinään?

– Eihän minulla ollut tietoa, että ketä täällä asuu, ja omat vanhat bändikaverit asuvat kaikki etelässä. Heti ensimmäisenä keväänä kävi kuitenkin hyvin nopeasti ilmi, että täällä on erittäin aktiivinen musaskene ja pääsin saman tien bändiinkin mukaan.

– Vaikka tämä pieni paikkakunta onkin, niin minusta tuntuu, että etelässä ei ollut ikinä yhtä kiire musasaralla, mitä täällä Ivalossa nyt on. Olen muun muassa keikkaillut Koivumaan Jukan kanssa Lapin alueella. Teimme muutaman biisinkin Jukan kanssa.

Kuuntele tämä: Interplanetary - '83MERCHANT

(Yllä oleva biisi tehtiin täysin etänä. Rumpali ja basisti äänitti omat soittimensa Austatraliassa, kosketinsoittimet äänitti perulainen nainen kotonaan Perussa ja Keijo Kauppinen teki omat kitarat ja osan synista kotonaan.) Drums: Darran Muller Keyboards: Jemma Heigis Bass: Phil Hirvelä Guitars: Keijo Kauppinen Mixing engineer: Zak Muller Mastering: Jaakko Viitalähde / Virtalähde Mastering

Kauppinen on mukana myös Pohjois-Lapin Elävän Musiikin yhdistyksen toiminnassa. ELMU on järjestänyt esimerkiksi jami-iltoja kerran kuukaudessa Ivalossa ja Inarissa.

– Kun työ on haasteellista ja tarkkaa, niin musiikki on ollut hyvä tasapainon tuoja siihen rinnalle. Päivätöissä ei pysty olla luova taikka taiteellinen, on tiukat lainsäädännöt ja vaatimukset joiden mukaan pitää toimia. Vapaa-ajalla olen tykännyt tehdä musiikkia, sillä siinä voi päästää luovuuden täysin irti, Kauppinen maalailee.

Kauppinen on hyvillään siitä, että hän pääsee osaltaan mahdollistamaan bänditoimintaa myös Inarin alueen nuorille.

– Siivikon Jarmohan oli ensimmäisiä aikuisia, jotka inspiroivat minua tarttumaan kitaraan. Jarmohan on aktiivisesti mukana ELMUn toiminnassa, ja minä ikään kuin pyöritän hänen jalanjäljissään meidän treenitilalla bändikerhoa yläasteikäisille. Oma nuoruus oli juurikin sitä bändikämppätouhua, ja se on ollut mulle se tärkeä juttu, että sitä perinnettä pääsee nyt itse mahdollistamaan muille.

– Siellä on nippu mahtavia soittajia, ja he ovat jopa innostuneet käymään näissä meidän jami-illoissa soittamassa. He ovat soittaneet muun muassa Metallicaa ja Nirvanaa. Bändikerhossa on tilaa uusille ja vanhoille soittajille, eli kaikki halukkaat vaan mukaan, Kauppinen kannustaa.

Luonnossa liikkuminen on toinen tapa, jolla Kauppinen saa ajatukset kasattua. Hän kertoo innostuneensa poikansa kanssa Saariselän rinteistä, ja he harrastavat hyvin aktiivisesti lumilautailua.

– Poika on nauttinut parkeista, ja nyt kesäksi hommattiin trampoliinilumilauta, että hän pääsee kesällä treenaamaan temppuja, jotta talvella ollaan parhaassa mahdollisessa iskussa.