Talous
Muonion päättäjät tienaavat enemmän kuin kolarilaiset kollegansa – Katso, millaisilla tuloilla kuntien yhteiset päätökset tehdään
Luoteis-Lappi kertoo tässä jutussa Kolarin ja Muonion valtuutettujen sekä päättäjille päätöksiä esittelevien viranhaltijoiden tulotiedot.
Muoniolaisen valtuutetun keskimääräinen vuosiansio on reilut 50 000 euroa. Eniten valtuutetuista sai tuloja yrittäjä Jukka Korhonen (kesk.), jonka vuositulot olivat vuonna 2024 yli 118 000 euroa. Muonion valtuuston pienituloisin on Johanna Mikkola, jonka tulot jäivät viime vuonna yli 100 000 euroa Korhosen tuloja pienemmiksi.
Kolarilaisen valtuutetun keskiansio on puolestaan noin 35 000 euroa vuodessa. Eniten tuloja sai kunnanhallituksen puheenjohtaja, proviisori Johanna Kiili (kkt.). Hänen vuositulonsa olivat yhteensä 65 033 euroa. Kolarin valtuustossa pienituloisin viime vuonna oli Minttu Heimovirta (kkt.).
Muoniolaisten valtuutettujen tuloista keskimmäinen eli mediaani oli Sakari Silénin (sd.) vajaat 42 000 euroa. Kolarin valtuustossa tuloiltaan mediaanipalkkaa sai Henna Vaattovaara, noin 36 000 euroa. Mediaani voi kuvata valtuutettujen keskituloja paremmin silloin, kun tulojen vaihteluväli on iso.
Ei tarvi mennä oma talous edellä asioissa. Voi mennä kunnan talous edellä. Jukka Korhonen
Tämän jutun lopusta löydät Kolarin ja Muonion varsinaisten valtuutettujen ja päättäjille asioita esittelevien kuntien korkeimpien viranhaltijoiden tulotiedot.
Nämä henkilöt käyttävät luottamustoimessaan tai työssään merkittävää paikallista julkista valtaa ja päättävät julkisen rahan käytöstä.
Verotietojen julkisuus lisää yhteiskunnan avoimuutta ja antaa tietoa siitä, millainen taloudellinen asema yhteisistä asioista päättävillä on.
Tulotaso vaikuttaa siihen, millaisessa todellisuudessa ihminen elää ja mitkä asiat ovat yhteiskunnassa mahdollisia ja mitkä eivät. Johanna Mikkola
Muonion valtuuston suurituloisimman, Jukka Korhosen mielestä omat tulot vaikuttavat yhteisistä asioista päättämiseen ainakin niin, että valtuustossa ei tarvitse ajatella omaa etua.
– Ainakin on vähemmän riippuvainen. Ei tarvi mennä oma talous edellä asioissa. Voi mennä kunnan talous edellä, hän sanoo.
– Minun ajatusmaailmassa kunnan kokonaisetu on se, mihin pitää pyrkiä. Kunnan etua ajetaan parhaiten elinvoimaa vahvistamalla, Korhonen miettii.
Päättäjien omat tulot eivät Korhosen mielestä saisi vaikuttaa päätöksentekoon mitenkään. Toisaalta hän ajattelee, että kaikki moninaisuus, myös tulojen moninaisuus on valtuustossa hyväksi.
– Koska kuitenkin on ihmisiä, joilla tulot vaikuttavat enemmän.
Päättäjiä pitäisi olla kaikista yhteiskuntaluokista, että kaikkien näkemykset tulisivat kuulluksi. Johanna Mikkola
Muonion valtuuston pienituloisin, Johanna Mikkola kertoo, että hänellä pienituloisuus johtuu opiskelusta, mikä on ollut oma valinta.
– Joka tapauksessa mun näkökulmasta on tärkeää palveluiden saatavuuden varmistaminen kaikille ja että esimerkiksi harrastamiseen on yhtäläiset mahdollisuudet. Että ihmiset eivät olisi eriarvoisessa asemassa.
Mikkola myöntää, että kun rahankäyttöä joutuu omassa arjessa seuraamaan tarkemmin, ymmärtää, millainen merkitys on esimerkiksi liikuntasalivuoron hinnalla. Hän muistuttaa, että pieniin tuloihin voi liittyä muitakin ilmiöitä, kuten stressiä tai haasteita jaksamisen ja olosuhteiden kanssa.
– Päättäjiä pitäisi olla kaikista yhteiskuntaluokista, että kaikkien näkemykset tulisivat kuulluksi. Tulotaso vaikuttaa siihen, millaisessa todellisuudessa ihminen elää ja mitkä asiat ovat yhteiskunnassa mahdollisia ja mitkä eivät.
Muonion valtuutettujen ansio- ja pääomatulot sekä maksettu tulovero ja kunnallisvero vuonna 2024
Henkilöt on listattu kokonaistulojen mukaan suurimmista tuloista pienimpiin. Tulo- ja verotiedot on pyöristetty täysiin euroihin.
Jukka Korhonen (kesk.): 118 371 euroa (ansiotulo) / 8 871 euroa (pääomatulo) / 36 959 euroa (tulovero) / 10 535 euroa (kunnallisvero)
Juuso Mattila (kesk.): 86 238 euroa / 0 euroa / 20 745 euroa / 7 607 euroa
Manu Friman (vas.): 53 958 euroa / 19 786 euroa / 15 531 euroa / 4 802 euroa
Priitta Pöyhtäri-Trøen (kesk.), valtuuston puheenjohtaja: 66 630 euroa / 0 euroa / 14 917 euroa / 5 930 euroa
Mika Brännare (kok.): 62 888 euroa / 0 euroa / 13 543 euroa / 5 597 euroa
Minna Back (kok.), kunnanhallituksen puheenjohtaja: 45 416 euroa / 9 703 euroa / 10 278 euroa / 4 042 euroa
Henri Muotka (kesk.): 54 566 euroa / 0 euroa / 10 547 euroa / 4 856 euroa
Matti Myllykangas (kesk.): 50 664 euroa / 0 euroa / 10 006 euroa / 4 509 euroa
Sakari Silén (sd.), valtuuston 1. varapuheenjohtaja: 41 837 euroa / 0 euroa / 6 307 euroa / 3 724 euroa
Otto Pieskä (kok.), valtuuston 2. varapuheenjohtaja: 40 722 euroa / 0 euroa / 5 692 euroa / 3 600 euroa
Pirjo Rauhala (kesk.): 39 067 euroa / 0 euroa / 5 385 euroa / 3 477 euroa
Pirkko Rauhala (kesk.): 37 190 euroa / 0 euroa / 4 561 euroa / 3 310 euroa
Jari Makkonen (kesk.): 32 374 euroa / 0 euroa / 3 178 euroa / 2 881 euroa
Anne-Mari Keimiöniemi (kesk.): 24 258 euroa / 0 euroa / 1 303 euroa / 2 159 euroa
Leena Kurki (kd.): 23 641 euroa / 0 euroa / 3 129 euroa / 2 104 euroa
Juha Särkijärvi (sd.): 16 552 euroa / 4 645 euroa / 2 424 euroa / 1 473 euroa
Johanna Mikkola (vas.): 14 578 euroa / 2 624 euroa / 619 euroa / 1018 euroa
Muonion johtavien viranhaltijoiden ansio- ja pääomatulot sekä maksettu tulovero ja kunnallisvero vuonna 2024:
Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja: 86 093 euroa (ansiotulo) / 32 euroa (pääomatulo) / 21 776 euroa (tulovero) / 7 662 euroa (kunnallisvero)
Jussi-Pekka Tammilehto, elinvoimajohtaja: 64 280 euroa / 3 052 euroa / 14 990 euroa / 5 721 euroa
Katri Rantakokko, hallintojohtaja: 67 347 euroa / 863 euroa / 15 409 euroa / 5 994 euroa
Päivi Rantakokko, sivistysjohtaja: 65 742 euroa / 0 euroa / 13 913 euroa / 5 841 euroa
Kolarin valtuutettujen ansio- ja pääomatulot sekä maksettu tulovero ja kunnallisvero vuonna 2024
Henkilöt on listattu kokonaistulojen mukaan suurimmista tuloista pienimpiin. Tulo- ja verotiedot on pyöristetty täysiin euroihin.
Johanna Kiili (kkt.) kunnanhallituksen puheenjohtaja: 59 056 euroa (ansiotulo) / 5977 euroa (pääomatulo) / 13 956 euroa (tulovero) / 4665 euroa (kunnallisvero)
Orvo Vaattovaara (k21.): 61 500 euroa / 0 euroa / 11 803 euroa / 4858 euroa
Tomi Viuhkola (kkt.): 42 855 euroa / 7559 euroa / 8796 euroa / 3386 euroa
Michele Murphy-Kaulanen (kkt.): 45 386 euroa / 0 euroa / 7413 euroa / 3585 euroa
Helena Kaikkonen-Tiensuu: (kesk.) valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja: 42 701 euroa / 2071 euroa / 8230 euroa / 3373 euroa
Kari Kullervo Koivumaa (kesk.): 44 667 euroa / 0 euroa / 8378 euroa / 3529 euroa
Mikko Lipponen (kkt.) valtuuston toinen varapuheenjohtaja: 42 117 euroa / 0 euroa / 5830 euroa / 3331 euroa
Stiina-Kaisa Räisänen (k21.): 38 015 euroa / 178 euroa / 5030 euroa / 3003 euroa
Heli Laukkanen (kkt.): 38 174 euroa / 0 euroa / 3914 euroa / 2801 euroa
Veli-Pekka Uusitalo (k21.) valtuuston puheenjohtaja: 34 646 euroa / 1928 euroa / 3404 euroa / 2895 euroa
Henna Vaattovaara (vas.): 36 079 euroa/ 0 euroa / 4421 euroa / 2850
Reijo Kontinen (vas.): 32 726 euroa / 0 euroa / 4005 euroa / 2585 euroa
Mika Liikamaa (vas.): 32 635 euroa / 0 euroa / 3106 euroa / 2578 euroa
Ville Ikonen (kesk.): 31 648 euroa / 359 euroa / 3096 euroa / 2500 euroa
Markku Hamari (k21.): 29 552 euroa / 791 euroa / 2662 euroa / 2335 euroa
Eero Vapa (kkt.): 24 108 euroa / 3130 euroa / 4216 euroa / 1905 euroa
Iina Ahokas (kkt.): 21 806 euroa / 0 euroa / 822 euroa / 1723 euroa
Veijo Heiskari (kesk.): 21 031 euroa / 0 euroa / 2678 euroa / 1661 euroa
Ahti Hiltunen (k21.): 19 084 euroa / 0 euroa / 1337 euroa / 1508 euroa
Unto Friman (k21.): 8960 euroa / 39 euroa / 12 euroa / 111 euroa
Minttu Heimovirta (kkt.): 1703 euroa / 3629 euroa / 1089 euroa / 0 euroa
Kolarin johtavien viranhaltijoiden ansio- ja pääomatulot sekä maksettu tulovero ja kunnallisvero vuonna 2024:
Tekninen johtaja Kullervo Lauri: 81 846 euroa (ansiotulo) / 0 euroa (pääomatulo) / 20 267 euroa (tulovero) / 6 466 euroa (kunnallisvero)
Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja: 80 407 euroa / 5 euroa / 19 784 euroa / 5548 euroa
Kehitysjohtaja Nina-Maria Möykkynen: 69 313 euroa / 0 euroa / 15 847 euroa / 5476 euroa
Sivistysjohtaja Juha Väisänen: 67 009 euroa / 0 euroa / 15 039 euroa / 5294 euroa
Merkittävää kunnalliseen päätöksentekoon liittyvää valtaa käyttää myös paikallislehti, joka uutisoi kuntien päätökset, suunnitelmat ja rahankäytön sekä päätöksiä tekevien tulot. Kerromme myös Luoteis-Lapin päätoimittajan tulotiedot.
Milla Salo, päätoimittaja: 42 800 euroa / 617 euroa / 6 786 euroa / 3 381 euroa
Veroihin liittyvistä tiedoista osa on julkisia. Julkisia tietoja ovat veronalaiset ansio- ja pääomatulot vähennysten jälkeen, tuloista määrätyt verot vähennysten jälkeen sekä henkilön vuoden aikana maksama tulovero ja kunnallisvero.
Tietojen julkisuudella halutaan muun muassa tukea avoimuutta ja yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta. Verottaja kertoo kenen tahansa verotiedot yhdellä puhelinsoitolla. 12. marraskuuta julkisiksi tulivat vuoden 2024 verotustiedot.
Julkista veroihin liittyvää tietoa ovat henkilön tulojen ja verojen lisäksi nimi, syntymävuosi ja asuinmaakunta.
Kaikki verotukseen liittyvä tieto ei ole julkista, eivätkä julkiset verotiedot anna välttämättä kattavaa kuvaa henkilön todellisista tuloista. Esimerkiksi verovapaat etuudet ja osingot sekä tuloista tehdyt vähennykset eivät käy tiedoista ilmi.
Julkiset verotiedot eivät sisällä verottomia ansio- tai pääomatuloja. Niistä ei käy ilmi tarkka palkka tai eläke, eikä tehdyt vähennykset. Julkisuus ei koske myöskään lahja-, perintö- tai varainsiirtoverotustietoja.
Tiedot eivät sisällä vielä tässä vaiheessa muutosverotuksen tietoja viime vuodelta. Ne tulevat julkisiksi joulukuussa. Muutosverotus tarkoittaa muutoksia, joita verotukseen tehdään oikaisuvaatimuksen kautta sen jälkeen, kun verotus on valmistunut.
Kunnallisvero, tulovero ja muut tuloista maksettavat verot vuonna 2024
Muoniolainen maksoi kunnallisveroa 8,9 prosenttia ansiotuloistaan.
Kolarilainen maksoi kunnallisveroa 7,9 prosenttia ansiotuloistaan.
Evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenet maksoivat kirkollisveroa Kolarissa 1,6 prosenttia ja Muoniossa 1,65 prosenttia tuloistaan.
Valtio keräsi ansiotuloista 12,64–44 prosenttia tuloveroa.
Lisäksi ansiotuloista maksetaan sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työntekijän eläkemaksua.
Ansiotulosta voi saada veroa pienentäviä vähennyksiä, joita ovat esimerkiksi kotitalousvähennys, kodin ja työpaikan väliset matkakulut sekä tulonhankkimisvähennykset.
Pääomatulosta (esimerkiksi osingot, vuokratulo, puunmyyntitulo) maksetaan veroa 30 % ja yli 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %
Verotettava pääomatulo on bruttotulo, josta on otettu pois vähennykset, kuten tulonhankkimiskulut.
Lähde: valtiovarainministeriö, vero.fi, kunnat ja seurakunnat.