Paikallisuutiset

Talous heikkenee, kiire painaa, potilasturvallisuus huolettaa ja arviointiryhmä hengittää niskaan, kun sairaalaverkkolaki odottaa jo kulman takana – Moitteet ja syytökset sinkoilivat aluevaltuuston kokouksessa

Hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela: Länsi-Pohjan palveluja heikentämällä talous ei kuntoon tule

Lapin aluevaltuuston tiistaina pidetyssä kokouksessa ilmeet sekä päättäjien että viranhaltijoiden kasvoilla olivat vakavat.

Lapin hyvinvointialue on joutunut taloustilanteensa vuoksi valtion arviointimenettelyyn, ja lokakuussa voimaan astuva sairaalaverkkolaki poistaa Länsi-Pohjan sairaalalta sen keskussairaalastatuksen. Reilun kuukauden kuluttua Lapissa on siis kahden sijaan yksi keskussairaala.

Aluevaltuusto keskusteli sairaalaverkkolain ja arviointimenettelyn lisäksi aluehallituksen vastauksista aluevaltuutettujen kesällä esittämiin kysymyksiin. Kysymyslistassa kysytään Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevasta työnkuvasta.

Hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela piti kysymyksiin vastaamisen aikataulua kohtuuttomana. Lomakauden jälkeen viranhaltijoilla on hänen mukaansa ollut noin viikko aikaa vastausten etsimiseen.

– Kohtuullisesti siinä on onnistuttukin, mutta eivät vastaukset vielä valmiita ole.

Jokela kertoi Laphan taloustilanteen vaikeutuvan entisestään.

– Mutta Länsi-Pohjan palveluja heikentämällä meidän talous ei kuntoon tule.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisan (kesk.) mukaan Laphan budjettialijäämä on kasvamassa 30 miljoonaan euroon. Tilanne näyttää siten pahemmalta kuin vielä keväällä arvioitiin.

Tilanne näyttää pahemmalta kuin vielä keväällä arvioitiin.

Varsinaisia päätöksiä valtuusto ei isoissa asioissa tehnyt, mutta kävi liki nelituntisen keskustelun. Puheenvuoroista paistoi voimakas huoli potilasturvallisuuden säilymisestä uudessa tilanteessa.

Vastauksia kokouksessa vaadittiin muun muassa siihen, miksi virkajohto on suunnitellut Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen supistamista lain vaatimaa enemmän.

Tilanteeseen turhautuneet valtuutetut moittivat sekä toisiaan että viranhaltijoita. Osansa sai Orpon hallituskin.

Kun useissa puheenvuoroissa kuultiin huoli riittämättömästä informaatiosta isojen mullistusten keskellä, keskustan Raija Kerätär puolestaan moitti valtuutettuja asioiden hidastamisesta lisäkysymyksillä.

Vasemmistoliiton Sari Ekorre kuittasi, että viranhaltijat ovat velvoitettuja vastaamaan päättäjien kysymyksiin.

– Se on virkavelvoite. Viranhaltijan on vastattava, jos päättäjillä on kysyttävää.

Yhtä mieltä valtuutetut ja viranhaltijat olivat sairaalaverkkolain järjettömyydestä. Laki kun lisää hyvinvointialueen kustannuksia mm. potilaskuljetusten lisääntyessä samalla kun Lapha on nimenomaan talousvaikeuksiensa takia arviointimenettelyssä.

Laki tuo mukanaan erikoisia, jopa absurdeja kiemuroita. Valtuustossa keskusteltiin Länsi-Pohjan kirurgisesta takapäivystäjästä eli päivystysvuorossa olevasta ja konsultointiapua tarjoavasta kirurgian erikoislääkäristä: vaikka takapäivystäjä olisikin lain puitteissa mahdollista säilyttää Kemissä, ei hän saisi lakimuutoksen vuoksi tehdä työpaikalla työtään. Näin kertoi johtajaylilääkäri Jyri Taskila.

Uudessa tilanteessa Länsi-Pohjan sairaalassa ei saa enää olla monierikoisalaista yöpäivystystä, raskasta kirurgiaa eikä kirurgista vuodeosastoa. Sen sijaan Länsi-Pohjassa on tarkoitus tehdä jatkossa enemmän lyhytjälkihoitoisia toimenpiteitä, joihin potilaita ohjataan myös muualta Lapin alueelta.

Alueellinen suuronnettomuusvalmius muuttuu, se on sanomattakin selvää. Jyri Taskila

Somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow sanoi, että muun muassa kaikki syöpäkirurgista osastohoitoa vaativat leikkauspotilaat keskitetään Rovaniemelle.

Hänen mukaansa sairaalaverkkolaki tuottaa Laphalle kustannusten kasvua, pidentyneitä hoito- ja siirtomatkoja ja ensihoidon kapasiteetin kasvattamistarvetta.

– Tämän kanssa joudumme elämään, Maksimow totesi.

Leikkaustoiminnan tulee olla Kemissä jatkossa päiväkirurgista eli päättyä kello 16, Jyri Taskila lisäsi. Esimerkiksi mahakipuinen potilas on siirrettävä toiseen yksikköön.

– Länsi-Pohjassa ei voi jatkossa olla epästabiileja potilaita, jotka edellyttävät kirurgin seurantaa, Taskila sanoi.

Hän huomautti myös, että terveydenhuoltolain muutokset ovat ristiriidassa kriisien varalta toteutettavan sairaalatoiminnan hajauttamisen kanssa.

– Alueellinen suuronnettomuusvalmius muuttuu, se on sanomattakin selvää.

Sitoutumattomien Heli Trög moitti virkajohdon valmistelutyötä sairaalapäätöksissä.

– Jos palveluja keskitetään enemmän kuin laki sallii, se tulee horjuttamaan luottamusta valmistelun tekemiseen, eikä siihen ole lupaa.

Laphan terveysjohtaja Miia Palo vastasi, että nyt ei olla tekemässä muuta kuin mihin laki hyvinvointialueen velvoittaa, vaikka sopeuttamistarvetta alueella onkin huomattavan paljon.

Virkajohdon mukaan potilaiden liike Lapin hyvinvointialueelta Oulun yliopistolliseen sairaalaan tulee lisääntymään. Johtajaylilääkäri Taskilan mukaan uudessa tilanteessa tiettyjä potilaita ei voida hyvinvointialueen sisällä lähettää Kemiin, vaikka Lapin keskussairaala olisi kuinka täynnä. Suunta voi silloin olla esimerkiksi Oulu.

Useissa aluevaltuutettujen puheenvuoroissa jaettiin huoli potilaan hengestä uudistusten puristuksessa, pitkien välimatkojen Lapissa.

Eivät akuuttipotilaat tule virka-aikana hoitoon. Pekka Rainio

– Eivät akuuttipotilaat tule virka-aikana hoitoon, sivalsi Pekka Rainio (kesk.).

Sari Ekorre muistutti, että kolmasosa lappilaisista asuu Meri-Lapissa, ja alueen ihmisillä on iso huoli Länskän kohtalosta. Hän kyseli myös lain tulkintatavan perään.

– Onko meidän pakko tehdä lain tiukinta tulkintaa?

– Minulla on huoli, että meidän potilaita menehtyy tuonne matkalle, Ekorre sanoi.

Myös demareiden Maria-Riitta Mällinen kuvaili yhden keskussairaalan mallia kylmääväksi.

– Se on tosi iso muutos.

Johtajaylilääkäri Taskilan mukaan Lapin keskussairaala ei ole valmis ottamaan kaikkia Kemistä Rovaniemelle siirtyviä potilaita vastaan heti lokakuun ensimmäisenä.

– Tästä syystä joudumme varmastikin jatkamaan kirurgista yöpäivystystä Länsi-Pohjassa, että turvataan muutos ja se pysyy hallittuna. Kaikessa mennään potilasturvallisuus edellä, kuvaili Taskila, mutta painotti, että yöpäivystyksen jatkoajassa on kyse vain siirtymävaiheen menettelystä.

Toimintojen keskittyessä Rovaniemelle tulee Lapin keskussairaala tarvitsemaan Anu Maksimowin mukaan lisää potilaspaikkoja.

– Se työ on jo aloitettu, Maksimow sanoi.

Keskustan valtuutettu Jussi Vaara totesi valtiojohtoisen arviointiryhmän jättävän aluevaltuutetuille todellisuudessa vain vähän liikkumavaraa.

– Arviointiryhmän työn puitteissa voi leikkaantua sellaisiakin palveluita pois, jotka olisivat lain rajoissa mutta eivät taloudellisesti mahdollisia.

– Joudutaan aika pitkälti tilanteeseen, jossa tehdään päätöksiä vasten meidän tahtoa ja ajatuksia, Vaara sanoi.

– Tämä meidän sairaalaverkkouudistus on ihan tosi surkea, näin nätisti sanottuna, tiivisti vasemmistoliiton Piia Kilpeläinen-Tuoma aluevaltuutettujen ääneen lausumat tunnelmat.

Toivottavasti vastaukset ovat niin selkeitä, että tämä vellominen loppuu ja päästään yhteisymmärrykseen siitä, mitä me voimme tehdä ja mitä emme. Piia Kilpeläinen-Tuoma

Valtuutetut toivoivat, että huhut Länsi-Pohjan sairaalan kohtalosta muuttuvat tiedoksi, kun sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä pitää aluehallitukselle tilaisuuden, jossa päättäjille avautuu mahdollisuus kysyä uudesta laista suoraan ministeriöstä.

– On hyvä, että saamme epäselvyyksiin lisää vastauksia Pikkujämsältä. Toivottavasti ne ovat niin selkeitä, että tämä vellominen loppuu ja päästään yhteisymmärrykseen siitä, mitä me voimme tehdä ja mitä emme, Kilpeläinen-Tuoma toivoi.

Valtuutetut päättivät merkitä käymänsä keskustelun tiedoksi ja täydentävänsä ja muokkaavansa vastauksia, joita käsitellään aluevaltuuston seuraavassa kokouksessa syyskuussa.

Pitkän ja polveilevan keskustelun päätteeksi kokous sai henkeään kuvaavan päätöksen, kun valtuutetut äänestivät päätöslauseensa sanamuodosta, sen yhdestä sanasta. Kyseessä oli sana ”tarvittaessa”, jonka valtuutetut poistivat lauseesta äänin 45–14.