Paikallisuutiset

Kolari vuonna 2030: Kaivos ja tuulivoimaa vai sopuisa ja hyvämaineinen asuntojen rakentaja?

Kolarin ehdokkaat näkivät lähitulevaisuuden erilaisena. Myös kestävyys ja syrjäkylien kehittäminen jakoivat ehdokkaat.

Millainen on Kolari vuonna 2030?

– Naureskellaan, miten sitä ennen riieltiin kaikista asioista. Yllästä kaavoitetaan, saadaan rahaa. Ei ole talousmurheita, keskustan ensi kertaa ehdolla oleva Ville Ikonen sanoo.

Käynnissä on Kolarin vaalipaneeli, tarkalleen sen viimeinen kysymys. 12 eri puolueita ja ryhmiä edustavaa ehdokasta ovat saaneet paneelin kysymyksen etukäteen, joten tähänkin kysymykseen heillä on ollut aikaa sorvata nasevat vastaukset.

Jopa ärsyttävän yhtenäinen ja myönteinen ilmapiiri, sanoo Kolarin kylät ja tunturit ryhmän Johanna Kiili. Luistinradatkin ovat hävettävän hyvässä kunnossa, uusia yrittäjiä ja asukkaita on tullut ja Kolarilla on hyvä maine.

– Yksi tai kaksi tuulimyllypuistoa ja kaivos aloittamassa toimintaansa, lausuu toisen sitoutumattoman ryhmän Kolari 21:n Orvo Vaattovaara.

Matkailuakin on, mutta seisova Ylläksen osayleiskaava hankaloittaa matkailun kehitystä vielä pitkään, istuva kunnanhallituksen puheenjohtaja lisää.

Kaivoksen perustaisivat tulevan viiden vuoden aikana myös sosiaalidemokraattien Aimo Mäkinen, ja saman puolueen Mette Lehikoinen aprikoi, että mikäli kaivos on perustettu, Kolarissa saattaa olla samankaltaista kuin Partekin ja Rautaruukin aikaan.

Vasemmistoliiton paikallispolitiikan konkari Reijo Kontinen ei malta paneelin aikana antaa puoluetoverilleen Pirjo Satalle mikrofonia kuin kerran. Myös viimeiseen kysymykseen vastaa Kontinen.

– Vihreätä siirtymää, tuulivoimapuistoja ainakin kaksi, aurinkokennopuisto.

– Ylläksen ystävät ja Ylläksen päättäjät on ryhtyneet kaivoksen kannattajiksi, Kontinen latelee.

Kristillisdemokraattien Romeo Lehtonen ei ota kantaa kaivokseen tai tuulivoimaan, mutta ennustaa turismin yhä lisääntyvän ja sanoo, että valtuustossa asiat on käsitelty ja päästy yhteisymmärtykseen.

Vihreiden Saana Palovaara panee pisteen kaivoshankkeelle, koska se ei hänen mielestään ole ympäristön kannalta kestävää, ja ennustaa Kolariin paljon uusia asukkaita, koska kunnassa on viiden vuoden päästä niin hyviä koteja, mihin muuttaa.

– Matkailu on kehittynyt kestävästi ja kohtuullisesti ja koko kunta hyötyy siitä.

Käsi sydämelle valtuutetut, mitä olette valmiit kehittämään ja kenelle? Reijo Kontinen (vas.)

Paneelin yleisö on pieni ja moni yleisössäkin on ehdolla. Paikkansa jättävä pitkäaikainen valtuutettu ja aluevaaleissa ehdolla oleva Voitto Vaattovaara (vas.) haluaa tietää, miten ehdokkaat aikovat kehittää Kolarin sivukyliä.

Rivi ehdokkaita luettelee tietä Venejärvestä Kurtakkoon, venelaitureita, veneenlaskupaikkoja, pientä matkailutoimintaa, hiihtolatuja ja luistelukenttiä, etätuolijumppaa ja kulkuyhteyksiä asiointiin ja harrastamiseen, valokuitua ja etätyöpisteitä tyhjiin kiinteistöihin.

– Käsi sydämelle valtuutetut, mitä olette valmiit kehittämään ja kenelle? Kontinen kysyy.

Hänestä Kolarilla ei ole varaa kehittää sivukyliään. Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän ehdokas Marjut Tiensuu nostaa kätensä yleisössä.

– Tuulivoimaloita haluat, mutta ei mittään kehittämistä. Eikö siinä ole ristiriita? hän kysyy.

Kontisen mielestä ei ole, koska kylien ikärakenne on mitä on. Hänestä kunnan on oltava mukana vihreässä siirtymässä.

Kukaan ei ole tutkinut, mikä ympäristö- ja sosiaalinen vaikutus on 50 000 petipaikan tavoitteella. Eero Vapa

Valtuutettujen välille syntyy eroja myös, kun he kertovat, miten ympäristö- ja luontoarvoja pitäisi edistää.

– Lisättäisiin kasvisruokaa keskuskeittiölle, Saana Palovaara aloittaa.

– Lihaa pitäisi vähentää sekä terveys- että ympäristösyistä. Kasvisruoka voi olla myös edullisempaa, hän perustelee.

Ville Ikosen mielestä puuropäivä riittää koulujen kasvisruuaksi. Sen sijaan hän haluaa, ettei käyttökelpoisia rakennuksia purettaisi.

Keskustan Jenni Perälä lisäisi kierrätysmahdollisuuksia ja tarjoaisi kouluissa eettisempää lihaa.

Eero Vapan (kkt.) mielestä tärkein ympäristöasia on kaavoittaminen.

– Lähiliikuntapaikat alkaa menemään mökkitonteiksi, Vapa antaa esimerkin kotikylästään Äkäslompolosta.

Hänestä kaavoittamisessa tärkeintä pitäisivät olla kylien asukkaat ja palvelut.

– Kukaan ei ole tutkinut, mikä ympäristö- ja sosiaalinen vaikutus on 50 000 petipaikan tavoitteella, hän sanoo.

Janne Raittimo (k21.) sanoo, että esimerkiksi polut ja jätehuolto alkavat Äkäslompolossa käydä pieneksi. Hän miettii myös, miten isompi massa matkailurakennuksia lämmitetään ja ehdottaa kaukolämpövoimalaa.

Mette Lehikoinen (sd.) syventäisi varhaiskasvatusikäisten luontoyhteyttä ja Aimo Mäkinen (sd.) puuttuisi villiin kelkkailuun keväthangilla, jotta eläinten lisääntyminen ei häiriintyisi.

Romeo Lehtonen (kd.) uskoo, että kolarilaiset arvostavat luontoa, mutta sen sijaan matkailijat kaipaisivat lisää ohjeita esimerkiksi roskien lajitteluun sekä ymmärrystä luonnon kunnioittamiseen.

Vasemmistoliiton Pirjo Satta haluaisi, että kunta neuvoisi kuntalaisia ympäristöasioissa ja muistuttaa, että kunta hoitaa jo monimuotoisuutta esimerkiksi puhdistamalla vesistöjä ja olemalla mukana soiden ennallistamisessa. Tuulivoimalat ovat Satan lempiaihe, ja hänestä niiden kiinteistöverot kannattaisi kerätä kunnan pussiin sekä lisäksi maanomistajille lisää euroja vuokratuloina.

– Mietin vaihtoehtoja. Alammeko hirveänä säästämään vai nostammeko veroja vai alammako sijoittamaan ympäristötoimintaan, Satta kysyy.

Juttua on muokattu 31.3. kello 14.25: korjattu kirjoitusvirhe.