Paikallisuutiset

Valtuutetut tienaavat Kittilässä enemmän kuin äänestäjänsä – Vaikuttaako tulotaso päätöksiin?

Kittilän nykyisten kunnanvaltuutettujen verotettava ansiotulo vaihteli viime vuonna nollasta eurosta liki 70 000 euroon. Verotettavaa pääomatuloa oli 27:stä valtuutetusta viidellätoista, suurimmat pääomatulot olivat noin 14 800 euroa.

Valtuutetuista kymmenen ansaitsi yli 50 000 euroa, kun lasketaan yhteen sekä ansio- että pääomatulot. Heistä viisi ylsi yli 60 000 euron tuloihin.

Valtuustossa istuu kuusi päättäjää, joiden verotettavat tulot olivat viime vuonna alle 20 000 euroa.

Suurimmat tulot olivat palveluvastaava Merja Korvalla (kesk.). Hänen verotettavat tulonsa olivat viime vuonna noin 69 900 euroa, ja hän maksoi valtuutetuista myös eniten veroja, reilut 23 500 euroa. Yli 60 000 euron tulot olivat myös opettaja ja yrittäjä Anna Hakalalla (kok.), ensihoitaja Janne Paksulla (ps.), yrittäjä Pekka Rajalalla (kesk.) ja yrittäjä Laura Peipolla (kok.).

Pienimmät verotettavat tulot oli Aleksi Lehdolla (kok.). Hänellä ei ollut verotettavaa ansiotuloa, ja hänen pääomatulonsa olivat noin 365 euroa. Lehto on opiskelija.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Marita Toivasen (vas.) verotettavat tulot olivat viime vuonna hieman yli 54 100 euroa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Nikkinen (kesk.) tienasi noin 51 600 euroa.

Tosiasia on se, että tullaan eri puolueista ja tiedetään, että niissä on hieman eriäviä arvomaailmoja. Marita Toivanen

Kittiläläisvaltuutettujen mediaanitulo sekä ansio- että pääomatulot mukaan lukien oli viime vuonna 37 425 euroa. Sen verran tuloja oli valtuutettu Helena Nevalaisella (vas.). Hänen ansiotulonsa olivat 28 432 euroa ja pääomatulonsa 8993 euroa.

Mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen.

Kun valtuutettujen mediaanituloa verrataan kaikkien kittiläläisten mediaanituloon, käy ilmi, että valtuutettujen käytössä on enemmän rahaa kuin muilla kittiläläisillä. Verottajan viimeisin tilasto on vuodelta 2023, ja sen mukaan kittiläläisten veronalainen mediaanitulo oli silloin ansio- ja pääomatulot mukaan lukien 29 901 euroa.

Valtuutettujen käytössä on siis Kittilässä noin 1,25 kertaa enemmän rahaa kuin äänestäjillä.

Enemmän on siitä kiinni, onko työelämässä, onko päässyt työllistymään. Jouko Nikkinen

Sama ilmiö on Tilastokeskuksen mukaan nähtävissä myös muualla maassa. Viime vaaleissa koko Suomessa valtuustoon valituilla oli suuremmat tulot kuin äänioikeutetuilla keskimäärin. Valtuustoihin valittujen rahatulojen mediaani oli koko Suomessa 38 500 ja äänioikeutettujen 25 400 euroa vuodessa.

Onko sillä sitten väliä päätöksenteon kannalta, kuinka suuri tilipussi valtuutetulla on? Vaikuttavatko valtuutettujen tulot heidän tekemiinsä päätöksiin?

– Ei pitäisi vaikuttaa. Ainakin toivoisin, ettei sillä olisi vaikutusta, mutta tosiasia on se, että tullaan eri puolueista ja tiedetään, että niissä on hieman eriäviä arvomaailmoja ja painotuksia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marita Toivanen (vas.) sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että puoluetaustalla tai tulotasolla on kuntapäätöksenteossa vähemmän vaikutusta kuin esimerkiksi valtakunnan politiikassa.

Ensin vähän hätkähdytti, mutta sitä varten niitä julkaistaan, että ihmiset saa tietoa. Marita Toivanen

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Nikkinen (kesk.) ajattelee, ettei valtuutettujen tulotaso vaikuta kunnallisen päätöksenteon suuriin linjoihin.

– Mieluummin ajattelisin, että ei, hän sanoo.

Puolue- tai tulotaustaa enemmän merkitsee Nikkisen mielestä ehkä muu elämäntilanne.

– Enemmän on siitä kiinni, onko työelämässä, onko päässyt työllistymään, hän sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että valtuusto on läpileikkaus yhteiskunnasta ja että mukana eri ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista.

– Loppuviimeksi demokratia on puhunut, ja kuntalaiset ovat valinneet itselleen edustajat, Toivanen sanoo.

Valtuutettujen tulo- ja verotietojen julkistamiseen johtavat luottamushenkilöt suhtautuvat suopeasti.

– Tämä on ollut suuntaus, ja kyllähän se palkka-avoimuus kuuluu yhteiskuntaan, Nikkinen sanoo.

Toivanen toteaa, että tiedot ovat julkisia ja kiinnostavat ihmisiä.

– Se voi hyvinkin kiinnostaa, minkälaisia päättäjiä meitä on. Kaikkeen julkisuuteen suhtaudun myötämielisesti, ja tähän oli totuttu viime kerralla. Ensin vähän hätkähdytti, mutta sitä varten niitä julkaistaan, että ihmiset saa tietoa, Toivanen sanoo.

Kittilälehti kertoo valtuutettujen ja asioita heille esittelevien viranhaltijoiden tuloista, koska henkilöt käyttävät luottamustoimessaan tai työssään merkittävää paikallista julkista valtaa ja päättävät julkisen rahan käytöstä.

Verotietojen julkisuus lisää yhteiskunnan avoimuutta ja antaa tietoa siitä, millainen taloudellinen asema yhteisistä asioista päättävillä on.

Muokattu 13.11. kello 15.38: Lisätty linkki Laphan ylimmän johdon tuloista kertovaan juttuun.

Muokattu 13.11. kello 15.40: Lisätty linkki Hilla Groupin päätoimittajien tuloista kertovan juttuun.