Paikallisuutiset

Pasmajärveläiset saivat tietoa 27 tuulivoimalan suunnitelmasta

Yleisöä kiinnosti tuulivoimaloiden ääni, välke ja vaikutukset esimerkiksi rakentamiseen.

– Mitä teillä ois mielen päällä? Nyt on se hetki, jolloin pitää sanoa, mitä vaikutuksia pitää arvioida, Leena Ruokanen Lapin ely-keskuksesta sanoi Pasmajärvelle Hirvasjärven tuulivoimapuiston yleisötilaisuuteen kokoontuneelle yleisölle.

Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi alkoi toukokuussa, ja ensimmäisenä mielipiteitä kysytään siitä, mitä vaikutuksia hankeyhtiö Energiequellen pitäisi tutkia.

Noin 25-päistä kylätalon yleisöä kiinnostivat Pasmajärven, Nuottavaaran, Taapajärven ja Ruokojärven kylien väliin suunnitellun tuulivoimapuiston äänet, infraäänet, voimalan siipien aiheuttama varjon välke, siipiin kerääntyvän jään putoaminen, mahdollisesti putoavat myllyn osat, voimalan raaka-aineet ja niiden kierrättäminen sekä monet voimala-alueen vaikutukset.

Lähimpien vakiasukkaiden joukkoon kuuluva nuottavaaralainen Paula Ajanki oli kiinnostunut muun muassa tuulivoimaloiden näkyvyydestä lähiasukkaille sekä voimaloiden pitämästä äänestä.

– Kiinnostaa, miten voimalat näkyy laavulta, joka on meillä paras alue maisemallisesti. Vapaa-ajan käytössä oleva laavu on hankkeen kannalta varmasti pieni asia, Ajanki kertoi tilaisuuden jälkeen.

Voimaloista tehdään näkymäkartta, josta käy ilmi, montako voimalaa mistäkin lähialueen pisteestä on näkyvissä. Ajanki toivoi havainnekuvan kameran räpsähtävän lähimpien vakiasukkaiden kohdalla.

– Mitä se melu on, jota mitataan? Onko se kilinää ja kolinaa vai sitä huminaa, joka on jumalattoman kovaa tietyllä tuulensuunnalla? hän kysyi.

Energiequellen hankejohtajaa tilaisuudessa sijaistanut Karl Sandgrund kertoi, että melua aiheuttavat sekä voimalan koneisto että roottoreiden pyöriminen.

– Ne on ne kaksi ääntä, minkä pitää olla alle 40 desibeliä, hän sanoi.

Yhtiön teettämän meluselvityksen mukaan asumiselle asetettua 45 desibelin rajaa ei ylitetä tuulivoimapuiston läheisyydessä olevilla rakennuksilla. Läheisimmissä taloissa äänitasoksi on arvioitu 35–40 desibeliä. Kuuloliiton mukaan 40 desibeliä vastaa tietokoneesta lähtevää ääntä.

Ääni rajoittaa myös tuulivoimaloiden lähialueiden tulevaa rakentamista. Yleisöä kiinnosti, estääkö hanke uusien vapaa-ajan rakennuslupien myöntämisen lähialueelle.

Kaavakonsultti Timo Huhtinen Sitowisestä kertoi, että kaava-alue tullaan rajaamaan niin, että 40 desibelin melurajan ylittävä alue on mukana kaavassa.

– Kaavaan tulee määräys, että kaava-alueelle ei saa rakentaa, hän kertoi.

Kolarin kunta ei ole vielä kuuluttanut nähtäville tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, jonka yhteydessä kaavan rajauksesta voi antaa palautetta.

Osallistujia kiinnosti myös myllyjen pitämä infraääni ja sen vaikutukset ihmisiin ja eläimiin.

– Infraäänet ovat matalataajuisia ääniä, joita ihminen ei kuule. Äänenpaine ei ole sen suurempi kuin korkeammillakaan äänillä. Tutkimusten mukaan ihminen ei häiriinny niistä, koska ei havaitse niitä, Huhtinen sanoi.

Hän kertoi myös, että myllyjen melu on mallinnettu kahdeksan metrin myötätuulella jokaiseen ilmansuuntaan.

27 suunniteltua tuulivoimalaa ovat kooltaan suurempia kuin nykyisin käytössä olevat. Niiden lapojen suunnitellaan käyvän korkeimmillaan 300 metrin korkeudessa. Myllyt on suunniteltu sijoitettavan noin 800 metrin päähän toisistaan, jolloin edessä olevan myllyn jättöpyörre on heikentynyt riittävästi ennen seuraavaa myllyä. Myllyt pyörisivät suunnitelman mukaan ympäri vuorokauden.

– Käytännössä vain tuulen puute tai voimalassa oleva tekninen syy rajoittaa voimalan käyttöä, Sandgrund kertoo.

Yhtiön teettämän välkeselvityksen mukaan pyörivien lapojen aiheuttama varjon välke ei ylitä Ruotsissa ja Saksassa määriteltyä vuotuista kahdeksan tunnin enimmäismäärää missään lähialueen havainnointipisteessä.

Yleisöä kiinnosti myös lapojen mahdollinen putoaminen ja niihin kertyvän jään putoaminen. Sandgrund kertoi, että tuulivoimaloiden osia on pudonnut Suomessakin, mutta se on harvinaista. Osat ja jää putoavat tämänhetkisen tiedon mukaan hyvin lähelle myllyä.

Myös myllyn siivistä irtoava mikromuovi ja siipien materiaali sekä kierrättäminen kiinnostivat.

– Mikromuoveja irtoaa 150 grammaa vuodessa. Henkilöautosta irtoaa 1,1 kiloa vuodessa, Huhtinen kertoi.

Siivet ovat myllyjen hankalimmin kierrätettävät osat, jotka koostuvat Sandgrundin mukaan puusta, lasikuidusta ja maalista. Ne voidaan kierrättää sementin raaka-aineeksi. Voimalassa on eniten terästä ja lisäksi muita metalleja kuten kuparia.

Voimalan betoninen perusta jää maahan sen jälkeen, kun voimala puretaan. Hirvasjärven tuulivoimapuiston iäksi on arvioitu 40 vuotta.

”Euro on hyvä konsultti”

HIrvasjärven yhteismetsä on vuokrannut tuulivoimaloiden käyttöön 2 000 hehtaarin alueen enimmillään 60 vuoden ajaksi. Sopimus tehtiin vuosi sitten kesäkuun viimeisenä päivänä.

– Ne oli hikisiä istuntoja minun olohuoneessa, yhteismetsän puheenjohtaja Ahti Hiltunen kertoo.

Yhteismetsässä on kaikkiaan 61 osakastilaa. Mikä painoi vuokrasopimuksen tekemisessä?

– Yhteismetsän ohjesäännön mukaan yhteismetsän on kaikin tavoin tuotava tuottoa osakkaille, osakas Juha Kuru kertoo.

Hiltunen näkee tuulivoimapuiston hyötynä myös sen, että alueen tiestö paranee.

– Euro on hyvä konsultti, hän toteaa.

Tuulivoimaloista yhteismetsälle maksettava vuokratulo on liikesalaisuus.

Kuolinpesän kautta yhteismetsän osakas Pirjo Satta Sieppijärveltä sanoo, että ihmisten on päästävä irti fossiilisista polttoaineista. Hän ymmärtää, että tuulivoimaa ei voi rakentaa vain sinne, missä käyttöä on eniten. Tai esimerkiksi Ylläkselle.

– Tottakai luontoarvot pittää ottaa huomioon. Ei kaikkea saa tuhota tekniikan takia. Eikä niinkään, että koska olema syrjässä, tänne voi mitä tahansa laittaa. Järki joka paikkaan, hän sanoo.

Nyt voi kertoa mielipiteensä siitä, mitä vaikutuksia pitää selvittää

Hirvasjärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi alkoi toukokuun lopulla, kun Energiequelle toimitti vaikutusten arviointiohjelman Lapin ely-keskukselle.

Arviointiohjelmassa yhtiö kuvaa hankkeen, esittää useamman toteuttamisvaihtoehdon ja kertoo, mitä ympäristövaikutuksia selvitetään. Arviointiohjelmasta voi kertoa mielipiteensä Lapin ely-keskukselle 6. heinäkuuta saakka.

Arviointiohjelma on nähtävillä verkossa ymparisto.fi-sivustolla ja Kolarin kunnanvirastolla sekä kirjastossa. Mielipiteet lähetetään osoitteeseen kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi.

Hirvasjärven hankkeessa vaihtoehdot ovat 27 voimalaa, vähemmän kuin 27 voimalaa ja ei lainkaan tuulipuistoa. Sähkönsiirrolle on esitetty kolme erilaista linjausta, jotka päätyvät samaan pisteeseen Lohinivan pohjoispuolelle Kittilään.

Lapin ely-keskus lausuu arviointiohjelmasta elokuusssa, jolloin se ottaa kantaa ohjelman laajuuteen ja tarkkuuteen sekä tekee yhteenvedon muiden antamista kommenteista.

Energiequelle on jo aloittanut ohjelman mukaisten ympäristövaikutusten kuten melun sekä eläimiin kohdistuvien vaikutusten selvittämisen ja tekee selvityksiä kesän aikana.

Tuulivoimapuiston alue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa sekametsää, jossa kasvaa uhanalaista hetekinnassammalta ja lettorikkoa. Hankealueella on myös sääksen pesä. Sääksen pesäpuut on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

– Se otetaan ehdottomasti huomioon, Sandgrund sanoo.

Alueella seurataan muun muassa lepakoita kesäöiden aikana.

Yhtiö aikoo selvittää tuulivoimapuiston vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoihin, melu- ja välkevaikutukset, vaikutukset maisemaan, kasveihin, eläimiin, maaperään, vesiin, liikenteeseen, viestintäyhteyksiin sekä puiston ympäristöriskit.

Tulevassa yva-selostuksessaan yritys käy läpi hankkeen vaikutukset ympäristöön eli luontoon ja ihmisiin. Yritys aikoo jättää yva-selostuksen helmikuussa 2024.

Lapin ely-keskus kuuluttaa yva-selostuksen kommentoitavaksi ja tekee perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Päätelmä ei ole päätös eikä siitä voi valittaa, mutta se vaikuttaa hankkeen lupaharkintaan.

Kolarin kunnanhallitus päätti marraskuussa aloittaa tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Hirvasjärven alueelle. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole vielä kuulutettu nähtäville.

Kaava tulee nähtäville ja kunnanhallitus käsittelee sitä ja saatuja palautteita ainakin kahdesti, valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa, minkä jälkeen kaavan hyväkymispäätöksen tekee valtuusto.

Sitowise on sekä kaavanlaatijana että yva-konsulttina, ja samoja ympäristöselvityksiä hyödynnetään kummassakin.