Paikallisuutiset

Kittilän kirjaston suunnitelmat etenevät, mutta paikkaa ei vielä paljasteta

Uuden kirjastorakennuksen paikkaa ei vielä kerrota, vaikka ensimmäiset asemakuvaluonnokset on jo tehty. Kirjastosuunnitelmista kysyttiin valtuuston kyselytunnilla maanantaina.

– En tässä hetkessä aio paljastaa paikkaa, koska kyseessä on ensimmäinen luonnosversio. Ajatus on se, että käydään luonnos läpi ja tuodaan se sitten päätettäväksi – että te saatte päättäjinä päättää, oletteko meidän esityksen kanssa samaa mieltä, tekninen johtaja Roni Jänkälä sanoi valtuutetuille.

Kirjastosuunnitelmien edistymisestä kysyi vasemmiston valtuutettu Niina Summanen, ja jatkokysymyksen paikasta esitti SDP:n valtuutettu Aila Moksi. Summasen kysymykseen uudisrakennuksen valmistumisaikataulusta Jänkälä totesi, että tarkan ajankohdan arvioiminen on hankalaa.

Itse näkisin, että vuonna 2027 uusi kirjasto olisi käyttöönotettavissa. Roni Jänkälä

– Tekninen lautakunta on varannut talousarvioesityksessä määrärahoja ensi vuodelle ja vuodelle 2027. Käyttöönottoon vaikuttavat monet tekijät, jatkosuunnittelun eteneminen, rakennusluvitukset ja päätöksenteot muun muassa. Itse näkisin, että vuonna 2027 uusi kirjasto olisi käyttöönotettavissa, Jänkälä sanoi.

Suunnittelu päästiin Jänkälän mukaan aloittamaan nopeasti, koska kunta pystyi käyttämään suunnittelua vetävänä arkkitehtina niin sanottua sopimuspuitekumppania eikä valintaa tarvinnut siksi kilpailuttaa.

Valtuusto päätti elokuussa äänestyksen jälkeen keskustan esityksestä, ettei se myönnä lisämäärärahaa vanhan kirjaston remontoimista varten ja että uutta kirjastoa aletaan suunnitella välittömästi.

Suunnitelmat remontista ja väistötiloista oli jo tehty, ja vaikka remontista luovuttiin, kirjasto muutti alkuperäisen suunnitelman mukaisesti väistötiloihin, jotka avattiin yleisölle lokakuun alussa.

Onko elyn kanssa neuvoteltu, miten hanke voitaisiin toteuttaa? Marita Toivanen

Kyselytunti oli uuden, kesäkuussa aloittaneen kunnanvaltuuston ensimmäinen, ja kysymyksiä oli toimitettu etukäteen ainoastaan kolme. Marita Toivanen (vas.) kysyi Pakatin tulvasuojelusta ja Pekka Rajala (kesk.) Kätkänpirtistä.

Toivanen halusi tietää, mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty Pakatin tulvasuojelun ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. Pakatin kaava tuli lainvoimaiseksi viime vuoden marraskuussa.

– Lienee selvää, että ely yksin ei tule näitä rakentamaan, vaan vaaditaan kunnan rahallista panostusta. Onko elyn kanssa neuvoteltu, miten hanke voitaisiin toteuttaa? Vieläkö valtio korvaa puolet tulvavallien rakentamiskustannuksista? Toivanen kysyi.

Kunnan tiemestari Janne Heikkilä kertoi, että patorakentaminen on kirkonkylällä vaiheistettu kolmeen vaiheeseen. Kirkonkylän puoli on tarkoitus saada valmiiksi kolmen seuraavan vuoden aikana.

– Meillä on yhtenä isona osana ensi vuonna vesihuollon siirto. Se on yksi iso vaihe, ennen kuin päästään varsinaista patoa rakentamaan. Vanha vesihuolto tulee patorakenteiden alle, ja meidän täytyy siirtää se matalampaan eli pois padon alta, hän kertoi.

Pöydällä on pitkä lista asioita, jotka koskevat valtion väyliä. Janne Heikkilä

Pakatin puolelle tulvasuojausta rakennetaan vuosina 2027–2030. Yleissuunnitelma on jo olemassa, mutta rakentamista ennen on laadittava tarkempi rakennussuunnitelma.

– Kevyen liikenteen väylä on osa patorakentamista, tai se on ainakin yleissuunnitelmissa mukana, Heikkilä sanoi.

Vuodesta 2030 eteenpäin on Alakittilän tulvasuojauksen vuoro.

Heikkilä kertoi, että Lapin ely-keskuksen kanssa on sovittu tapaamisesta joulukuun alussa.

– Pöydällä on pitkä lista asioita, jotka koskevat valtion väyliä, hän sanoi.

Ainakin toistaiseksi patorakentamiseen ja tulvasuojauksen suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin valtionosuus.

Pekka Rajala kysyi, mitä kunta aikoo tehdä Kätkänpirtin suhteen. Kunta osti sen vuonna 2019 käyttämällä etuosto-oikeuttaan.

Rajala halusi tietää, kuinka paljon rakennusta on vuokrattu, ja ilmaisi huolensa kunnan resursseista pitää siitä huolta.

– Onko laitettu sähköt? Onko korjattu piisi? Onko hirsiä vaihdettu ja sauna korjattu? hän kysyi.

Rajala halusi myös tietää, voisiko kunta harkita, että joku muu kuin kunta pitäisi paikasta huolta.

Avainrekisterin mukaan vuodesta 2019 lähtien sitä on käytetty alle 20 kertaa. Esa Summanen

Kunnan kiinteistöpäällikkö Esa Summanen kertoi, ettei rakennuksessa vielä ole sähköjä mutta suunnittelu on jo tilattu.

– Helppo ja yksinkertainen ratkaisu olisi vetää sähköt pinnassa ja patteri joka ikkunan alle, mutta sopiiko se siihen pirttiin, se on toinen asia, joka pitää miettiä, hän sanoi.

Uuni on hänen mukaansa kunnostettu viime vuonna ja saunan ovetkin ovat kunnossa. Myös aggregaatti on käyttökunnossa. Hirsiä hänen tietääkseen rakennukseen ei ole vaihdettu.

Vilkasta paikan käyttö ei ole ollut.

– Avainrekisterin mukaan vuodesta 2019 lähtien sitä on käytetty alle 20 kertaa, Summanen kertoi.

Viime vuonna kunnassa käsiteltiin paikallisen yrittäjän hakemusta vuokrata paikka pitempiaikaisella vuokrasopimuksella. Silloin tekninen lautakunta esitti, että ennen vuokraamista selvitetään markkinaehtoinen vuokrataso ja mahdolliset kilpailulainsäädännön rajoitukset. Kunnanhallitus hyväksyi lautakunnan esityksen saatesanoilla, että alueen kehittämistä tulee jatkaa Kätkälän alueen työryhmässä.

Kätkälän vanha, sodalta säästynyt pihapiiri sijaitsee yksityistien varrella Kätkäjärven rannalla Sirkassa. Siellä kuvattiin vuonna 1973 Timo K. Mukan romaaniin perustuva, Rauni Mollbergin ohjaama Maa on syntinen laulu -elokuva.

Pihapiiriin kuuluu noin vuonna 1900 rakennettu hirsinen päärakennus sekä piharakennuksia, joista vanhin on vuonna 1801 rakennettu aitta. Rakennukset ja pihapiiri suojeltiin Levin yleiskaavassa vuonna 2011 historiallisista, rakennushistoriallisista ja maisemallisista syistä.

Kätkälän pihapiiri on tuttu monelle hiihtäjälle, sillä se näkyy järven toisella puolella olevalle Kätkän laavulle, jossa toimii keväisin suosittu latukahvila.