Ihmiset

Ylioppilas Olivia Huttu käytti äidinkielen koevastauksen suunnitteluun pari tuntia — Lue valmis teksti ystävyydestä

– Tosi hyvin meni kirjoitukset, en odottanut yhtään näin hyviä arvosanoja, sanoo tuore kittiläläinen ylioppilas Olivia Huttu.

Huttu kirjoitti psykologian, ruotsin, äidinkielen, englannin ja lyhyen matikan. Hän sai ruotsista ja psykologiasta laudaturit, kaikista muista eximiat.

Huttu kertoo lukeneensa paljon psykologiaa, ja ruotsi on ollut hänelle aina helppoa. Hän kirjoitti molemmat aineet jo syksyllä ja korotti kolme pistettä L:stä jäänen ruotsin onnistuneesti keväällä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Huttu käsitteli vastauksessaan tosiystävyyttä. Teksti sai parhaat pisteet Kittilän lukiossa. Tämän kevään teemana oli vuorovaikutus.

– Ajattelin heti, että suunnittelen tekstiä kunnolla. Suunnitteluun menikin pari tuntia. Aihe oli sellainen, josta oli omaakin sanottavaa, ja aivan hyvä siitä tuli, Huttu sanoo.

Lukio antoi kolme vuotta lisäaikaa miettiä, mitä haluan. Olivia Huttu

Lukulomallaan Huttu piti tasaisen rytmin arjessaan — hän heräsi aina samaan aikaan, opiskeli kirjastolla ja kävi koululla syömässä.

– Tein niistä ihan normipäiviä. Lukulomalla en ollut vielä töissä, mutta aloitin koululla kirjoitusten jälkeisellä viikolla.

Huttu työskenteli maanantaina viimeisen päivän kirkonkylällä Lukkarin koululla. Kesän suunnitelmat ovat hänellä auki, mutta ainakin kesäkuun hän aikoo lomailla.

Yhteishaussa Huttu haki Kuopioon Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan liikuntalääketieteitä sekä Tampereelle ammattikorkeakouluun fysioterapiaa lukemaan.

– Välivuosikaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, hän sanoo.

Huttu liikkuu paljon. Hän pelaa lentopalloa, kesällä biitsiä ja käy säännöllisesti salilla.

– Testailen aina mielelläni uusia lajeja.

Huttu kertoo, että opiskeleminen on ollut helppoa, ja enemmän hän on joutunut panostamaan siihen vasta viimeisen vuoden aikana.

– Lukio antoi kolme vuotta lisäaikaa miettiä, mitä haluan. Tykkään siitä, että täällä on pieni lukio — kaikki tuntevat toisensa. On aivan oma fiilis ja hyvä opetus.

Ylioppilasjuhlia varten Hutun perhe on varannut mökin Leviltä. Sääennuste näyttää poutaiselta ja valmistelut ovat hyvällä mallilla. Mitä juhlapöydästä pitää ainakin löytyä?

– Ehdottomasti britakakku, kun on kesäjuhlat, Huttu sanoo empimättä.

Kittilän lukiosta valmistuu tänä keväänä 28 ylioppilasta.

Olivia Hutun kirjoitustaidon vastaus yo-kokeessa: Tosiystävä

Ystävyyssuhteet ovat yksiä elämämme merkittävimmistä ihmissuhteista. Erityisesti nuoruudessa, kun etsimme itseämme ja paikkaamme maailmassa, niiden merkitys korostuu. Saamme uusia ystäviä, ja vanhat ystävyyssuhteemme saattavat unohtua tai palata takaisin entistä vahvempana. Toimiva vuorovaikutus on ystävyyssuhteiden kulmakivi, ja ilman sitä ystävyys ei kestä. Sen olen oppinut kantapään kautta. Se, miten kypsää vuorovaikutus on, erottaa ystävän ja tosiystävän toisistaan. Millainen tosiystävä sitten on?

Ystävien välinen vuorovaikutus ilmenee parhaiten ihan tavallisessa arjessa. Vaikka arkiset tilanteet saattavat tuntua vuorovaikutukseltaan hyvin suppeilta ja yksitoikkoisilta, heijastavat ne ystävysten välistä vuorovaikutusta kokonaisuudessaan. Omalla kohdallani kyse on usein kuulumisten vaihdosta tai tapaamisten sopimisesta kaukana asuvan ystäväni kanssa. Tällaisessa ystävyyssuhteessa, jossa ei nähdä päivittäin, on toimiva vuorovaikutus ensisijaisen tärkeää. Aito kiinnostus toisen ihmisen elämässä tapahtuviin asioihin vahvistaa ystävyyssuhdetta välimatkasta huolimatta. Esimerkiksi onnistunut tyttöjen viikonlopun suunnittelu viestii molemmille osapuolille, että toinen on valmis järjestelemään kalenteriaan yhteisen ajan löytämiseksi. Pitkän odotuksen jälkeen kasvokkain käydyt keskustelut vahvistavat ystävien välistä sidettä ja auttavat jaksamaan seuraavaan tapaamiseen asti. Toimivan vuorovaikutuksen kannalta on myös olennaista, pidetäänkö sovituista asioista kiinni. Järjestelmällisenä ihmisenä minun on paljon helpompi rakentaa luottamusta silloin, kun tiedän, että myös toinen pitäytyy sovitussa.

Arkisen vuorovaikutuksen lisäksi ystävien väliseen vuorovaikutukseen kuuluu olennaisesti myös syvällisistä ja vaikeista asioista keskustelu. Sellaiset keskustelut eivät onnistu kenen tahansa kanssa, vaan niihin tarvitaan hyvää kuuntelemisen taitoa. Tosiystävä on tällainen hyvä kuuntelija. Toimittaja Oona Laine käsittelee artikkelissaan "Keskustelun mestariksi" (Helsingin Sanomat, 3.2.2023) sitä, millainen on hyvä keskustelija ja miten sellaiseksi voi tulla. Laine korostaa taitavan kuuntelemisen merkitystä osana hyviä vuorovaikutustaitoja. "Se, että on hyvä keskustelija, ei todellakaan tarkoita pelkkää sujuvaa supliikkia. Vähintään puolet on sitä, osaako todella kuunnella ja noteerata, mitä vastapuolella on sanottavanaan", painottaa puheviestinnän professori Pekka Isotalus Laineen artikkelissa. Kuuntelemisen merkitystä vaikeista aiheista keskustellessa ei voi korostaa tarpeeksi. Taitava kuuntelija on läsnä, keskittyy kuuntelemiseen ja osoittaa kuuntelemisensa minimipalautteella, kuten nyökyttelyllä. Kuuntelija on tukena, mutta hänen ei tarvitse yrittää ratkaista tilannetta. Kuunteleminen ja läsnäolo riittävät. Tätä korostaa myös Isotalus Laineen artikkelissa: "Pelkkä katse ratkaisee paljon. Välillä edes hiljaisuus ei ole töykeää.”

Olen aina rakastanut rauhaa ja pyrkinyt välttämään konflikteja. Olen myös haalinut ympärilleni hyvin samanlaisia ihmisiä, joiden kanssa harvoin koen tarvetta riidellä.

Terveessä ystävyyssuhteessa asioista saa olla eri mieltä, eikä omaa mielipidettä tarvitse muuttaa toisen osapuolen takia. Huomasin kuitenkin vastikään joutuneeni tilanteisiin, joissa toisen ihmisen vahvat mielipiteet alkoivat haluamattani vaikuttaa siihen, miten itse ajattelin. Se sai minut tuntemaan, ettei minun mielipiteelleni ole tilaa tai ettei sillä ole merkitystä. Tällaisiin tilanteisiin ei kuitenkaan tosiystävän kanssa tarvitse joutua. Tosiystävä hyväksyy toisen mielipiteen, vaikka se ei vastaisikaan hänen omaansa. Laineen artikkelissa työelämäprofessori ja työpsykologian tohtori Helena Åhman painottaa, että toisen ihmisen kanssa samalla puolella oleminen ei tarkoita sitä, että täytyisi olla tämän kanssa samaa mieltä. Juuri se, ettei toisen ihmisen eriäviä mielipiteitä lytätä tai tuomita, rakentaa avointa ja turvallista keskusteluilmapiiriä, jossa uskalletaan olla eri mieltä myös tulevaisuudessa.

Joskus ystävyyssuhteissa kuitenkin päädytään riitatilanteeseen. Konfliktin voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset tottumukset, mielipiteet tai väärinymmärrykset. Riitely sanana on omaan korvaani sävyttynyt negatiivisesti, vaikka todellisuudessa se kuuluu hyvin olennaisena osana kaikkiin vuorovaikutussuhteisiin. Ala-asteen mykkäkouluja lukuunottamatta riitely ei ole kuitenkaan ollut osa ystävyyssuhteitani, sillä olen aina rakastanut rauhaa ja pyrkinyt välttämään konflikteja. Olen myös haalinut ympärilleni hyvin samanlaisia ihmisiä, joiden kanssa harvoin koen tarvetta riidellä. Tosiystävän kanssa riitely on kuitenkin rakentavaa, eikä sitä tarvitse pelätä. Riidasta voi jopa oppia ja saada uusia näkökulmia elämään. Rakentavassa riidassa keskustellaan avoimesti, kuunnellaan toista, perustellaan omat näkemykset eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Riidan jälkeen ilma puhdistetaan, ja elämä jatkuu tavalliseen tapaan.

Ystävyyssuhteissa korvaamattoman tärkeää on arvostuksen osoittaminen toista osapuolta kohtaan.

Tosiystävä osaa myös lukea toista osapuolta niin, ettei sanoja tarvita. Lukion äidinkielen tunnillakin opimme, että sanaton viestintä kattaa jopa puolet vuorovaikutuksestamme. Siihen kuuluvat esimerkiksi ilmeet, eleet ja asennot. Myös äänensävy kuuluu sanattomaan viestintään. "Luemme toisiamme koko ajan sanattomien viestien kautta ja pystymme hyvin pienistä vivahteista ja tuntemuksista oivaltamaan merkityksellisiä asioita toisesta ihmisestä", kertoo psykologi Tony Dunderfelt Marja Kasasen artikkelissa "Sanaton viestintä kertoo enemmän" (Kollega.fi-verkkolehti, 11.1.2017). Kasasen artikkeli käsittelee sanatonta viestintää kolmen ulottuvuuden kautta. Näitä ulottuvuuksia ovat intuitiivinen viestintä, tunneviestintä ja vallan viestintä. Ystävien välisessä vuorovaikutuksessa näistä korostuu mielestäni intuitiivinen viestintä sekä tunneviestintä. Intuitiiviseen viestintään kuuluu Dunderfeltin mukaan avoin keskusteluilmapiiri, läsnäolo ja se, että osapuolet ovat "samalla aaltopituudella". Tunneviestintään puolestaan kuuluu tunteiden tarttuminen ja toisen ihmisen tunteiden tunnistaminen. Tosiystävä rakentaa hyvää ilmapiiriä ja huomaa, jos toinen kokee olonsa jossain tilanteessa epämukavaksi. Tosiystävä osaa myös sovittaa omia tunteitaan toisen tunteisiin tai tilanteeseen sopiviksi.

Ystävyyssuhteissa korvaamattoman tärkeää on arvostuksen osoittaminen toista osapuolta kohtaan. Tosiystävä näyttää sekä sanoillaan että toiminnallaan sen, että toinen on hänelle tärkeä. Arvostusta voi osoittaa pienillä teoilla, kuten kukkakimpulla merkkipäivänä. Arvostusta voi osoittaa pienillä sanoilla, kuten "Oot tärkeä!" tai "Tsemppiä!" Arvostusta voi osoittaa antamalla tilaa ja kuuntelemalla. "Antaessamme toisen tulla kuulluksi, puhuja kokee tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi", tiivistää myös Kasanen artikkelissaan. Kun me kaikki arvostamme ystäviämme, keskustelemme avoimesti ja kehitämme aktiivisesti vuorovaikutustaitojamme, meistäkin voi tulla tällaisia tosiystäviä.