Ihmiset 

Vuoden 1974 ylioppilas nuoremmilleen: ”Tehkää rohkeita valintoja ja eläkää oman näköistä elämää”

Lukion lakkiaisissa oli paljon tunteikkaita hetkiä. 50 vuotta sitten lakitetut Riemuylioppilaat toivat terveisensä ja alppikoululainen esitteli vauhdikasta vuottaan.

Kittilässä lakitettiin lukion kevätjuhlassa ja lakkiaisissa lauantaina 20 uutta ylioppilasta. Juhlallisuuksia vietettiin perinteisin menoin laulamalla Gaudeamus Igitur -laulua, pitämällä puheita ja kuuntelemalla musiikkiesityksiä.

Oppilaita lakittanut apulaisrehtori Sarianna Kivilahti herkistyi kertoessaan oppilaille ajatuksiaan.

– Te kaikki olette tehneet mahtavan työn, olen tosi ylpeä teistä. Nyt ehkä alkaa se hankalampi vaihe, kun pitää miettiä, mitä haluaa tulevaisuudelta, Kivilahti sanoi.

Apulaisrehtori kertoi toivovansa nuorille rohkeutta kokeilla ja yrittää — aina saa unelmoida ja haaveilla, mutta myös erehtyä, muuttaa mieltä ja vaihtaa suuntaa. Kivilahti muistutti, että kaatuakin voi, kun nousee ylös ja yrittää uudelleen.

– Teillä on kaikki mahdollisuudet maailmassa, kun uskallatte yrittää ja olette valmiita tekemään töitä, Kivilahti sanoi.

VIDEO: Lakituksen aika:

Video: Miika Sirkiä

Ylioppilaiden juhlapäivän tunnelmaan liittyivät myös Riemuylioppilaat. Tapaamisessa oli 11 Riemuylioppilasta vuodelta 1974 sekä yksi opettaja. Kittiläläinen Riitta Jussila piti juhlassa Riemuylioppilaan puheen.

Jussila aloitti kansakoulun ensimmäisen luokan vuonna 1962. Hän kertoi, että muistot ovat turvallisia ja lämpimiä. Koulunkäynti oli hänen mukaansa hyvin erilaista kuin nykyään.

– Viiden päivän sijaan koulua käytiin kuutena päivänä viikossa ja jalkineina oli vain monoja, huopikkaita, nutukkaita ja kumisaappaita. Kesälomat olivat pidempiä. Koulu alkoi vasta ensimmäinen päivä syyskuuta. Ruokalassa leipänä oli ainoastaan näkkileipää, jota kastettiin maidossa. Vessassa käytiin ulkohuussissa eli hyyssikässä.

Neljänneltä luokalta Jussila meni pääsykouluun viisivuotista keskikoulua varten — se ei ollut itsestään selviää eikä kaikille edes mahdollista.

– Keskikoulu ei ollut ilmainen, vanhemmat maksoivat lukukausimaksut ja kirjat ja kauempaa tulleet asuivat asuntolassa tai sukulaisten luona, Jussila sanoi.

Keskikoulun jälkeen osa lähti ammattikouluun, osa yleissivistävään lukioon. Kittilän yhteislyseo oli Jussilan mukaan edistyksellinen, tasokas ja hyvin rakennettu opinahjo. Lukio ja ruokailu olivat maksullisia.

– Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he ymmärsivät arvostaa koulutusta, jota he itse eivät voineet saada ja maksoivat vähistä varoistaan koulutukseni. Toivon, ettei enää yhdenkään oppilaan tarvitsisi samalla tavalla murehtia rahasta ja että kaikilla olisi mahdollisuus koulutukseen, Jussila sanoi.

– 50 vuotta sitten olimme tässä samassa salissa, painamassa omat valkolakkimme päähän. Maailma on muuttunut nopeasti, se on vaatinut sopeutumista ja joustavuutta meiltä kaikilta, Jussila sanoi.

Hän totesi, että tietokoneiden käyttö on ollut välttämätön taito ja teknologia kehittyy pelottavaakin vauhtia.

– Nykyään kysymykset tekoälystä ja sen tulevaisuudesta ovat kuin scifi-elokuvasta. Haluan muistuttaa, että vaikka tulevaisuudentutkijat sanovat, että tekoäly voi tehdä monta asiaa, niin empaattista, kahden ihmisen välistä kohtaamista ja vuorovaikutusta se ei korvaa.

Lukion jälkeen Jussila kertoi pitäneensä välivuoden ja hän toimi opettajan sijaisena. Sattumalta hän hakeutui sairaanhoitajakouluun. Vaikka aikomus oli lähteä töihin kehitysmaihin, kohtalo päätti toisin ja unelmatyö löytyi syntymäkotikunnasta.

– Pian huomasin jääneeni eläkkeelle 40 vuotta kestäneestä sairaanhoitajan työstä Kittilän terveyskeskuksessa, Jussila totesi.

Tuoreille ylioppilaille Jussila jätti lämpimän viestin.

– Tehkää rohkeita valintoja ja eläkää oman näköistä elämää. Ystävyyssuhteita kannattaa vaalia, ne kantavat läpi elämän.

Kuuntele koko puhe tästä:

Ylioppilas Iisko Kuusisto esitti juhlassa This is freeride -videoteoksen. Itävallan ja Ruotsin maisemissa kuvattu video kertoi Levi Snow Sport Academyn Freeride-linjan tunnelmista.

– Ideana oli näyttää opettajille ja oppilaille, että mitä me oikein alppikoulussa tehdään. Viikon aikana väsäsin tämän valmiiksi, Kuusisto sanoi juhlan jälkeen.

Videolla näkyi komeita vuoristomaisemia ja käännöksiä puuterilumessa.

– Se on paljon muutakin, kyllä me opetellaan ruuantekoa ja kaikkea tämmöistä, Kuusisto sanoi monipuolisesta opiskelustaan.

Ylioppilaskirjoitukset menivät Kuusiston mukaan niin sanotusti rimaa hipoen läpi.

– Se oli siinä ja siinä, mutta näköjään meni lävitte. Rehtori soitti mulle neljästoista päivä, että haluatko hyvät vai huonot uutiset eka. Olin, että kerro vaikka ne hyvät. Sitten kuulin, että pääsen ylioppilaaksi — se oli iloinen hetki, Kuusisto muistelee.

Ne huonot uutiset koskivat saksan kieltä — se ei mennyt läpi. Ylioppilaslakki ei kuitenkaan ollut uhattu kompensaatiopisteiden ansiosta.

On kiva, että Kittilän lukiossa tarjotaan joustamista. Annetaan nuorten olla nuoria. Iisko Kuusisto

Seuraavaksi Kuusistolla on suunnitelmissa välivuosi ennen armeijaan menoa. Tavoitteena on mennä opiskelemaan Itävallan Innsbruckiin taloustietoa.

Alppimaista hänellä on kokemusta alppikoulun matkoilta ja viime kesänä Kuusisto oli töissä Ranskan Chamonixissa.

– Viime vuonna olin seitsemän kuukautta ulkomailla, loput koulussa. Se voi vähän selittää, miksi koulu meni niin huonosti. On kiva, että Kittilän lukiossa tarjotaan joustamista. Annetaan nuorten olla nuoria.

Lukio on antanut Kuusiston mukaan hyvät eväät ja hieno yhteisöllisyys jäi mieleen.

– Ilmapiiri on tosi hyvä, vaikka on näitä omia kuplia — freeride ja alppikoulu. Silti ollaan yhdessä siellä. Kaikille voi puhua ja kaikki tuntevat toisensa.

Kesällä Kuusisto menee Norjaan töihin viiden tähden ravintolaan tarjoilijaksi.

– Kirjoittelin CV:hen vähän hassutteluja, ja sieltä tuli soitto.

Työpaikka on Etelä-Norjassa lähellä Strynin kesähiihtokeskusta.

– Laskemaan pitäisi päästä koko vuoden ympäri.

– Tulevaisuutta ei tarvitse suunnitella sen enempää, mutta ainakin sen välivuoden meinasin pitää, Kuusisto sanoi ja jatkoi ryhmäkuvaan alppikoululaisten joukkoon.

VIDEO: Perinteisen laulun aika:

Video: Miika Sirkiä

Muokattu 3.6. kello 7.25: Lisättu kuvaan Riemuylioppilaiden nimet.