Paikallisuutiset

Viranhaltijat pitää saada kiinni ja työnkulun olla aukoton, Kolarin kunnanjohtaja sanoi valtuustolle - ”Ei tässä kukaan pääse pakoon, eikä varsinkaan vastuusta”

Mihin toimiin Kolarin kunta ryhtyy viime vuoden tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen pohjalta?

Kolarin valtuusto keskusteli aiheesta torstaina, kun valtuutetut esittivät huomioita ja kysymyksiä. Kysymyksensä valtuutetut osoittivat kuntaympäristöpalveluille ja tekniselle johtajalle Kullervo Laurille.

Tarkastuslautakunnan huomattavin kritiikki kohdistui kuntaympäristöpalveluihin.

Öljylämmityksestä luovuttiin kirkonkylän paloasemalla ja Äkäslompolon vanhalla koululla, mutta 115 000 euron valtionavustukset jäivät hakematta, koska kunnossapitomestari unohti ne hakea. Asiasta on pidetty palautekeskustelu kunnanjohtajan, teknisen johtajan ja kunnossapitomestarin välillä. Jatkossa prosessit pitää varmistaa aukottomiksi paremmalla seuraamisella, kuntaympäristöpalveluista vastattiin.

Valtuutettu Johanna Kiili (kkt.) kysyi, onko oleellisia muutoksia tehty työskentelyssä, jotta vastaavaa unohdusta ei pääse enää tapahtumaan.

Tekninen johtaja Lauri vastasi, että työnkulusta on keskusteltu kunnanjohtajan, teknisen johtajan ja kunnossapitomestarin välillä useita kertoja.

– On terästetty tätä ketjua, että tähän ei jää mitään katkeamia väliin. Kyllä tässä meiän täytyy tietenkin kaikkien kolmen kattoa peiliin. Nämä varmistetaan jatkossa, Lauri sanoi.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja lisäsi, että varmistaminen tarkoittaa työnjohdon aktiivisempaa panostusta valvomiseen, että alaiset tekevät työnsä.

– Ei tässä kukaan pääse pakoon, eikä varsinkaan vastuusta. Kyllä se tarkoittaa sitä, että meiän pitää parantaa juoksua, Vehkaoja sanoi.

Tarkastuslautakunta kritisoi myös kuntaympäristöpalveluiden johtavan viranhaltijan taitoja johtaa osastoaan sekä olla tietoinen siitä, mitä alaiset tekevät tai jättävät tekemättä. Tarkastuslautakunta totesi, että kaavoitus on ollut tehotonta useamman vuoden ajan. Useat asiakkaat, jotka ovat tarvinneet maankäyttöinsinöörin palveluita, eivät ole saaneet yhteyttä viranhaltijaan.

Vastauksena todettiin, että johtavien viranhaltijoiden ja esihenkilöasemassa olevien kouluttamiseen on tarjottu mahdollisuutta. ”Henkilöstön koulutusta voidaan lisätä tarvittaessa, vaikkakin useat koulutukset eivät ehkä rekisteröidy tilastoihin samalla tavalla kuin ennen niiden tapahduttua internetissä ja etänä. Epäkohtiin on puututtu”, lautakunta lausuu. Kritiikki johtavan viranhaltijan taidoista johtaa on merkitty tiedoksi.

Valtuustossa valtuutettu Kiili kysyi, onko kuntaympäristöpalveluissa niin sanottua palvelulupausta kuten on esimerkiksi hoivapuolella.

– Onko sellaista mietitty, olisiko siinä järkeä, että sellainen kirjattaisiin ylös?

Lauri vastasi, että yleisesti kunnalla on vastaamisvelvollisuus 14 vuorokauden kuluessa.

– Tämä kysymys on hyvin monisäikeinen, mitä tähän on avattu, eikä tämä olen niin yksinkertainen asia, miltä se ulkopuoliselle näyttää. Enempiä yksityiskohtia en tästä tehtävästä valitettavasti voi avata. Eivät kuulu julkisuustiedon piiriin, Lauri vastasi Kiilin kysymykseen.

Kunnanjohtaja Vehkaoja tulkitsi kysymystä yleisemmin ja vastasi, miten kunnassa yleensä ottaen viranhaltijat pitää saada kiinni.

– Vastataan asappina eli as soon as possible.

Kunnanjohtaja kertoi näin itse toimivansa, ja kohtuullisen nopean vastauksen toimintatapa koskee yleensä kaikkia viranhaltijoita.

– Puhelimeen ei voi olla vastaamatta vuotta, se on aivan selvä asia. Näinkin on jossakin vaiheessa meillä kunnassa saattanut olla. Mutta ei voi olla jatkossa, ja uskon että meillä ei enää tällaista kulttuuria ilmene. Jos ilmenee, siihen pitää puuttua koko orkesterin johtajan eli kunnanjohtajan, Vehkaoja sanoi.

Tarkastuslautakunta kysyi myös kirkonkylän Teuran lenkin kunnostuksen perään. Kaatumassa olleita valopylväitä on nostettu ja reittiä raivattu talkoilla viime vuoden syksyllä. Vastauksena tuli, että kunnostus on kesken ja jatkuu tänä vuonna maanpinnan tasaamisessa. Siinä käytetään osittain monitoimitalon työmaalta saatuja maa-aineksia. Töitä haittaa paikoittainen märkyys ja vaikeus johtaa pintavesiä pois reitiltä, mikä haittaa konetöitä. Lisäksi yksi maanomistaja ei ole antanut lupaa kunnostaa reittiä tilansa kohdalta.

Valtuutettu Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) huomautti, että reitin kunnostusta kesäkäyttöön on odotettu jo monta vuotta. Märkyys näyttää olevan hankala este.

– Se vain, että onko parempi nostaa kädet pystyyn ja sanoa, ettei onnistu? Kaikkonen-Tiensuu kysyi.

Tekninen johtaja Lauri kertoi, että reitille on ajettu märkiin kohtiin maa-aineksia monitoimitalon työmaalta, ja ne on nyt jätetty painumaan.

– Mutta se on niin märkä se ja sieltä ei pintavedet lähe mihikään. Ens vuodelle esitetään määrärahaa sorastukseen.

Maa-ainekset liittyvät myös huomioon monitoimitalon kaivuutöistä syntyneiden maiden läjityksestä. Tarkastuslautakunta kysyi, onko Teuran lenkin lähtöpaikalle Pajatien päähän tehty läjitysalue järkevä ja asianmukainen tapa käsitellä maa-aineita pitkällä tähtäimellä. Se myös kysyi, miksi aluetta ei ole maisemoitu.

Kuntaympäristöpalvelujen vastauksessa ei suoraan oteta kantaa Teuran lenkin lähtöpaikalle tuotuihin maamassoihin, vaan kerrotaan, että monitoimitalon massanvaihdossa on ”osittain hyödynnetty maamassoja kustannussyistä” rakentamalla koulun tontille lasten pulkkamäki Pienois-Ylläs. Sille on saatu lupa samaan aikaan monitoimitalon rakennusluvan kanssa.

Kysymykseen paljon käytetyn jäähallin piha-alueen asvaltoinnista vastattiin tarkastuslautakunnalle, että ennen mittavaa massanvaihtoa parkkipaikkaa ei voi päällystää. Jäähallin parkkipaikalle on vuosien mittaan ajettu erilaisia maa-aineksia, kuten turvetta. Jos päättäjät haluavat panna puoli miljoonaa asvalttiin, kuntaympäristöpalvelut alkavat töihin, tekninen johtaja Lauri kertoi valtuustolle.

Valtuutettu Stiina-Kaisa Räisänen (k21.) halusi valtuustossa selvennyksen siitä, onko Pajatien päädyssä oleva, hiihtolenkin alkuun sijoitettu nykyinen läjitysmaa tulossa parkkialueeksi ja onko siihen tehty kunnon pohjat jopa mahdollista tulevaisuuden asvalttia varten.

– Nythän se on sellainen mutalillu.

Lauri kertoi, että paikkaan ei ole tulossa parkkipaikkaa, vaan Teuran lenkille johtava hiihtoladun pohja koululaisten käyttöön. Laurin mukaan ratkaisua puolsi myös sivistystoimi.

– Tähän tarkoitukseen ei ole mittavaa massanvaihtoa tarkoitus ollut tehäkään, mutta jos halutaan, että se sillekin puolelle tehhään, määräraha ko osotetaan, me alama hommiin.

Tarkastuslautakunta arvosteli myös muun muassa Ylläksen osayleiskaavan tekemisen hitautta, mutta kaavoituksesta valtuustossa ei tällä kertaa keskusteltu.

Ylläksen kaava piti valmis olla jo viime vuonna. Tarkastuslautakunta lausui, että Ylläksen kovan rakentamispaineen vuoksi yleiskaavan uudistamista tulisi viedä eteenpäin. Tarvittaessa kaava-aluetta tulisi pienentää ja poistaa kiistanalaisia alueita, jotka hankaloittavat tai estävät kaavan etenemisen.

Vastauksena kuului, että osayleiskaavaa on viivästyttänyt puutteellinen Natura-arviointi luontotyypeistä. Ely-keskus velvoitti kuntaa täydentämään arvioita, ja maastotöitä tehdään parhaillaan. Täydentäminen valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen ely-keskuksella on puoli vuotta aikaa antaa lausuntonsa täydennetystä Natura-arviosta. Arvion puutteet koskivat luontotyyppiaineiston ajantasaisuutta, vaikutusmekanismien huomioimista arvioinnissa, vaikutusalueiden määrittelyä, vaikutusten merkittävyyden arviointitapaa, yhteisvaikutuksia, lieventämistä ja seurantaa.

Lisäksi kaavaan pitää tehdä selvitys 1950–1970-lukujen matkailurakentamisesta, ja Tornionlaakson museo on esittänyt lisäselvityksiä arkeologiasta. Tavoitteena on saada yleiskaavan uudistaminen valtuuston hyväksyttäväksi, jotta se antaisi Ylläksen alueelle uusia kehittämismahdollisuuksia, tarkastuslautakunnalle todetaan.

Ylläksellä tarkastuslautakuntaa myös huoletti asemakaavoitus, erityisesti vireillä oleva asemakaavamuutos, jossa järven rannan tulva-alue rakennettaisiin. Se kysyi, onko se järkevää, koska tulva siirtyy näin muille alueille ja rakentaminen muuttaa kyläilmettä. Ympäristölautakunta lausui tähän vastauksessaan, että eri intressitahojen tahtotilojen yhteensovittaminen ei ole päättävällä toimielimellä aina helppoa. Asemakaavoitukseen liittyy maankäytöllisiä ristiriitoja jo pelkän maanomistuksenkin suhteen. Ratkaisuja pitää tehdä, vaikka ne eivät aina tyydyttäisi kaikkia osapuolia.

Hallinto- ja elinkeinopalvelujen alalla tarkastuslautakunta kysyi, onko järkevää kuormittaa yksittäisiä viran- ja toimenhaltijoita niin, että heidän työpanoksensa ei tule käytetyksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Irtisanoutuneen hallintojohtajan virkaa ei täytetty vaan hänen tehtävänsä hoitavat nyt kunnanjohtaja ja kehitysjohtaja. Järkevää olisi tarkastuslautakunnan mukaan harkita uuden hallintojohtajan palkkaamista.

Sitä ei suunnitella, vaan hallinto- ja elinkeinopalveluista vastattiin, että hallintojohtajan virka jätetään toistaiseksi ”pakasteviraksi”. Kunta hoitaa hallintojohtajan tehtävät aloitetulla tavalla, ja kokemusten perusteella henkilöstöorganisaatiota muokataan. Esitys viran hoitamisen mallista tulee luottamushenkilöille tämän syksyn aikana.

Lautakunnat ja kunnanhallitus antoivat alkusyksystä vastineensa tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen, joka puntaroi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Painopistealueeksi tarkastuslautakunta otti viime vuonna kuntaorganisaation toiminnan.

Juttua muokattu 30.9. kello 11.56. Lisätty perään toinen valtuustoaihetta käsittelevä juttu.