Muualta Lapista

Ville Häkkinen osti 15 vuotta sitten kelkan ja jäi – nyt hän avasi niitä myyvän ja huoltavan liikkeen: ”Täpinä tarttuu ja on ihan mahtavaa”

Moottorikelkalla on vahva rooli siinä, että Ville Häkkisestä, 47, tuli sodankyläläinen.

Vantaan Korsossa syntyneelle ja kasvaneelle miehelle Sodankylä oli kyllä tuttu paikka jo lapsuuden kesistä, sillä hänen äitinsä on kotoisin Syväjärveltä. Kun hänen perheeseensä syntyi 15 vuotta sitten esikoinen, syntyi samalla ajatus siitä, ettei hän haluaisi kasvattaa lapsiaan Helsingissä.

Alun perin suuntana piti olla Espanja. Pojan kanssa ei sitten tuntunutkaan enää hyvältä ajatukselta lähteä vieraaseen maahan, vaan pysyä suomalaisen terveydenhuollon piirissä.

Perhe päätti viettää kesän Sodankylässä, ja sitten talven, sillä sitä he eivät vielä olleet pohjoisessa kokeneet.

– Talvella sitten ostin kelkan ja totesin etten lähde täältä, Ville Häkkinen muistelee.

Tämän vuoden vaihteessa hän toteutti kypsyttelemänsä haaveen ja eriytti Arctic Engineering -yrityksensä autokorjaamon ja pienkonemyynnin toisistaan. Kylän eteläpäässä sijaitsevan autohuoltoa ja -korjauksia tekevän yrityksen ostajaehdokkaista jatkajaksi valikoitui Miko Sutinen. Häkkinen keskittyi suunnittelemaan pienkonemyyntiliikettään.

Häkkisen Arctic Powersports -yrityksen avajaisia vietettiin perjantaina ja lauantaina kirkonkylän pohjoispäässä. Liike keskittyy Polariksen moottorikelkkojen ja mönkijöiden myyntiin sekä niiden huoltoon ja varaosamyyntiin. Valikoimissa ovat edelleen myös CFMoto-mönkijät huoltoineen ja varaosineen. Myymälästä löytyy myös ajovarusteita.

– Oli hyvä että olin saanut vakiinnutettua tekemisen Arctic Engineeringillä ja päässyt niin sanotun Kuolemanlaakson yli. Muistan kyllä yrityksen kaksi–kolme ensimmäistä vuotta, jolloin piti tehdä hommia yötä myöten. Sitä yritän nyt välttää, vaikka avajaisiin asti onkin ollut paljon tekemistä.

Avajaisten oli alun perin tarkoitus sijoittua myöhempään ajankohtaan, mutta Polariksen ensi vuoden mallien kiertue vauhditti aloitusta.

Häkkinen kertoo halunneensa jo pitkään työskennellä moottorikelkkojen ja mönkijöiden parissa. Autokorjaamo oli sivupolku, jonne hän ajautui hieman vahingossa.

– Ei mennyt kylmiä väreitä kun Toyota Corolla tuli kuntoon. Mutta kun pojat tässä äsken kasasivat ihan uuden mönkijän, mietin vain, että ei jumalauta miten hienoja laitteita nämä ovat.

– Se täpinä kun asiakas hakee uuden laitteen ja koskee siihen ensimmäistä kertaa. Se tarttuu ja on ihan mahtavaa, hän lisää.

Ennen yrittäjyyttä Ville Häkkinen on työskennellyt muun muassa Neste Mokolla toimineessa korjaamossa sekä KoneVasaran moottorikelkkapuolella.

– Tiesin jo siellä että tätä haluan tehdä, hän tunnustaa.

KoneVasara investoi juuri isosti ja avasi marraskuussa kokonaan uuden liiketilan Häkkisen entisen yrityksen naapuriin. Erikoisliike myy ja huoltaa moottorikelkkoja, mönkijöitä sekä pienkoneita. Ville Häkkinen ei koe liikettä kilpailijana.

– Moottorikelkkamyyjillä on ollut tänä talvena tosi vaikeat ajat, mutta uskon ja luotan että he pärjäävät. Uskon myös, että meille kaikille on tässä kylässä paikkansa.

Häkkisen mukaan on ihan mieletöntä että tässä reilun 8000 asukkaan kylässä on mahdollista keskittyä moottorikelkkoihin ja mönkijöihin.

– Tarkoitukseni ei ole pyrkiä samaan kuin KoneVasara. Arvostan heitä älyttömästi, enkä olisi tässä ilman heitä.

Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi käydä yksi (valtuusto)kausi katsomassa.

Kunta- ja aluevaaleja Ville Häkkinen seuraa suurella mielenkiinnolla. Hän oli itse mukana kunnanvaltuustossa yhden kauden perussuomalaisena valtuutettuna vuosina 2017–2021. Neljä vuotta sitten hänen oli keskityttävä muuhun, eikä hän lähtenyt ehdolle. Nyt oli vähällä ettei hän alkanut jälleen ehdokkaaksi.

– Haluaisin mennä vieläkin politiikkaan. Mietin hetken, että entä jos en aloitakaan uutta hommaa vaan menen vaaleihin ehdolle. Sitten järki voitti.

Hän muistelee käyttäneensä luottamustehtävän vaatimaan perehtymiseen paljon aikaa, ja käyneensä listojen kahlaamisen lisäksi keskusteluja muun muassa kunnan viranhaltijoiden kanssa.

– Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi käydä yksi kausi katsomassa. Ei tarvitsisi olla vain umpisilmin, vaan näkisi mistä päätökset koostuvat, ja pitäisi ajatella koko kylän etua, hän perustelee.

Vapaa-aika kuluu työvälineiden parissa ulkona.

– Luonto on minulle se juttu ja ajaminen. Kaikki liittyy siihen: sähkömopot poikien kanssa, vene, kelkka, mönkijä.

Häkkisestä Sodankylässä on helppoa olla kotiseuturakas, sillä missään muualla ei ole yhtä paljon mahdollisuuksia toteuttaa näitä harrastuksia.

– En kaipaa mitään sellaisia palveluita, joita täällä ei ole. En enää mene käymään etelässä ilman syytä. Siellä pitää olla esimerkiksi jokin tapahtuma, jotta lähden sinne.

Hän pitää rikkautena sitä että saa harrastaa yhdessä lastensa kanssa.

– Kelkkailu on elämäntapa, jota pystyy harrastamaan näin vain täällä.