Mielipiteet

Viikon kirje: Toivoa ja valoa Sibeliuksen sävelissä

Sunnuntaina 8.12. vietämme Jean Sibeliuksen sekä suomalaisen musiikin päivää. Sibelius syntyi 1865 Hämeenlinnassa ja kuoli Järvenpäässä 1957. Hän oli tunnetuin suomalainen säveltäjä, joka sävelsi lukuisia sinfonioita ja muuta ikimuistoista musiikkia. Sibeliuksen musiikki on rakentanut kansallista identiteettiämme. Kaikkein tunnetuin hänen teoksistaan on Finlandia, jonka hän sävelsi vuosina 1899–1900. Myöhemmin V.A. Koskenniemi kirjoitti siihen sanat, jotka ovat tänäkin päivänä monille merkitykselliset. Sibeliuksen sävellyksistä myös Jääkärimarssi on tärkeä osa suomalaista historiaa, ja perinteisesti se aloittaa itsenäisyyspäivän juhlat Presidentinlinnassa. Näitä kappaleita ilman itsenäisyyspäivän vietto ei tuntuisi samalta.

Nuorempana, ala-asteikäisenä, klassinen musiikki ei tehnyt minuun suurta vaikutusta. Musiikkitunneilla kuuntelimme esimerkiksi Sibeliuksen Finlandiaa ja muita klassisia teoksia, mutta ne tuntuivat raskailta ja tylsiltä. Olisin kaivannut jotain svengaavampaa, kuten rokkia. Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, kuinka merkityksellinen tämä musiikki on. Kun kuuntelin Finlandian sanoituksia uudelleen aikuisena, ne tuntuivat jopa ennustukselta: "Oi katso Suomi, sinun päiväs koittaa." Suomi kuului tuolloin Venäjän suuriruhtinaskuntaan ja oli kokenut sortokausia. Tuntuu kuin Koskenniemi olisi sanoillaan ja Sibelius sävellyksellään nähnyt tulevaisuuden – päivän, jolloin Suomi olisi vapaa ja itsenäinen. Sibeliuksen musiikki henkii tuota toivoa ja päättäväisyyttä, joka auttoi kansaamme säilyttämään itsenäisyytensä jopa toisen maailmansodan jaloissa.

Vaikka "yön uhka karkoitettiin", maailman rauhattomuus muistuttaa meitä siitä, ettei vapaus tai rauha ole itsestäänselvyys. Konfliktit ja vihanpito herättävät kysymyksiä: mikä on kaiken tämän tarkoitus? Silti uskon, että Jumala pitää meistä huolta – ehkä tavalla, jota emme vielä ymmärrä.

Sibelius on jättänyt jälkensä myös suomalaiseen joulumusiikkiin. Hänen säveltämänsä "En etsi valtaa loistoa" on monille rakas osa joulunviettoa. Sanat tähän kauniiseen lauluun kirjoitti runoilija Zacharias Topelius. Viime aikoina olen alkanut todella ymmärtää tämän laulun syvällistä sanomaa: siinä ei kaivata rikkauksia tai maallista loistoa, vaan toivotaan taivaan valoa, rauhaa ja Jumalan läsnäoloa.

Joulun aikana saatamme pohtia, mitä todella tarvitsemme ollaksemme onnellisia. Moni meistä on haaveillut rikkauksista – minäkin. Raha toki helpottaa elämää, mutta tuoko se todellista onnea? Lopulta rikkaus ei ehkä löydykään ulkoisista asioista, vaan se kumpuaa sydämestä. "En etsi valtaa loistoa" muistuttaa meitä siitä, mikä joulussa on kaikkein tärkeintä: rauha, rakkaus ja yhteys Luojaan.

Kun juhlimme Sibeliuksen päivää ja valmistaudumme jouluun, voimme muistaa hänen musiikkinsa sanoman: todellinen rikkaus löytyy sydämestä. Toivon, että tämä joulu tuo meille kaikille rauhaa, valoa ja Jumalan läsnäoloa – juuri niitä asioita, joita 'En etsi valtaa loistoa' niin kauniisti kuvaa.