Mielipiteet
Viikon kirje: Sinustako lähetystyöntekijä?
Tulevana viikonloppuna Levillä järjestetään lähetysjuhlat. Siellä esitellään kirkkojen ja järjestöjen tekemää lähetystyötä. Yleensä lähetystyöllä tarkoitetaan kristinuskon levittämistä uusille alueille tai ihmisryhmille. Perusteet lähetystyöhön löytyvät suoraan Raamatusta. Jeesus antaa seuraajilleen selkeän lähetyskäskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun oppilaitani” (Matt. 28:19).
Jeesuksen käsky ei kohdistu ainoastaan lähetystyöntekijöihin, jotka on erityisesti palkattu tähän tehtävään. Jeesus kutsuu lähetystyöhön meitä kaikkia. Kyllä, myös sinua. Monelle meistä lähetyskäsky kuulosta kiusalliselta. Omasta uskosta puhuminen tuntuu mahdottoman vaikealta. Puhumattakaan siitä, että julistaisi Jumalan sanaa aivan vieraille ihmisille. Mieluiten nämä asiat pitäisi omana tietonaan yhtä visusti kuin parhaat hillajänkät.
Voisiko lähetyskäskyä noudattaa myös ihminen, jota ei ole siunattu puhelahjoilla? Tai ihminen, joka ei löydä itsestään kutsumusta matkustaa minnekään? Katsotaanpa kuinka Jeesus ohjeistaa lähetystyöhön: ”Tehkää se kastamalla heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heidät noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa” (Matt. 28:19).
Jeesushan ei oikeastaan käske julistamaan tai matkustamaan minnekään. Jeesus käskee meitä opettamaan toisiamme. Näyttää siltä, että ihmiset oppivat parhaiten matkimalla. Lapset oppivat olemaan ihmisiä, kun he matkivat vanhempiaan, kavereitaan ja esikuviaan. Ehkäpä lähetyskäsky tarkoittaakin sitä, että ottaisimme Jeesuksen esikuvaksi ja matkisimme häntä? Eikö meistä silloin tulisi taivaan valtakunnan lähettiläitä siellä, missä milloinkin satumme olemaan? Lähettiläinä emme aina tekisikään niin kuin naapuri tekee tai niin kuin itsellä mieleen juolahtaa. Tekisimme sen, mihin Jeesus meitä opastaa.
Tällaisessa arjen lähetystyössä ensimmäinen askel olisi pysähtyä välillä miettimään, mitä Jeesus tässä tilanteessa tekisi. Toinen askel olisi tehdä se, mitä Jeesus tekisi, vaikka minä itse tekisin toisin. Kolmas askel olisi antaa kunnia Jumalalle. Jos joku sattuisi vaikkapa luulemaan, että minä itse olen rakastava ja anteeksiantava, niin silloin voisi vähäsen julistaakin: ”Minä en kyllä välttämättä ole, mutta Jumala on. Siksi pääsit nyt vähällä.”
Arjen lähetystyössä pääsee hyvin alkuun ohjeella, jonka joku viisas on jossain lausunut: ”Hyvää lähetystyötä on se, kun paljastaa olevansa kristitty ja välttää käyttäytymästä tyhmästi.”
Kirjoittaja on Kittilän seurakunnan seurakuntapastori.