Paikallisuutiset

Vielä keväällä hoitotakuu ei Kittilässä toteutunut, mutta nyt hoitoon pääsee kahdessa viikossa

Lääkärikunta saa kiitosta haastavan tilanteen selättämisestä.

Juha Vähämetsä on työskennellyt Kittilässä useampaan otteeseen yhteensä viitisen vuotta ja viihtynyt. Hän pitää siitä, että pitkien etäisyyksien vuoksi pääsee työssään ratkomaan haastavia asioita, ja hän pitää myös ihmisistä. ”Heidän kanssaan on hyvä keskustella ja helppo toimia.”Lääkäri Juha Vähämetsä. Kuva: Mari Palomaa

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Hoitotakuu toteutuu ensimmäistä kertaa pitkään aikaan niin kuin sen kuuluukin toteutua. Se oli vielä viime keväänä Kittilässä suuri ongelma, ettei päästy edes lähellekään senhetkistä hoitotakuun rajaa, ja tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että täytetään jopa 1. syyskuuta voimaan tullut hoitotakuun raja, Lapin hyvinvointialueen pohjoisen palvelualueen johtava lääkäri Kai Konki sanoo.

Hoitoon pääsyn enimmäisajat tiukentuvat vaiheittain, ja syyskuun alusta lähtien kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon on ollut päästävä 14 vuorokaudessa aiemman kolmen kuukauden sijaan. Marraskuussa 2024 hoitotakuun on tarkoitus lyhentyä seitsemään vuorokauteen.

Kittilän tilanteen taustalla on muun muassa se, että kesällä lääkärimiehitys oli hyvä, mutta Konkin mukaan hoitotakuun toteutuminen ei riipu ainoastaan siitä, montako lääkäriä kulloinkin on töissä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se ei ole pelkästään henkilömääräkysymys, vaan myös työnkuvan organisointia ja työmallien pyörittämistä, hän sanoo ja antaa asiassa ison kiitoksen Kittilän lääkärikunnalle.

– Siellä paikalla oleva lääkärityövoima on erittäin hyvin sitoutunut ja katsonut tilanteen ongelmallisuuden ja lähtenyt niihin muutoksiin, joita on vaadittu työn sisällön kannalta, ja ratkaissut käytännössä hoitotakuutilanteen tosi hyvin, hän sanoo.

Kittilässä on kuusi ja puoli lääkärin virkaa. Ylilääkärin virkaa hoidetaan sijaisjärjestelyin, koska hakijoita tehtävään ei ole ollut, mutta kaikissa viidessä kliinisen eli käytännön hoitotyön virassa on viranhaltija. Kaikki viranhaltijat eivät kuitenkaan aina ole paikalla koska suorittavat välillä muualla sairaalaerikoistumisjaksoja.

– Vaikka olisi heikompikin lääkäritilanne, ei heille voi loputtomiin sanoa, että et voi mennä, vaan jossain kohtaa heidät pitää päästää joka tapauksessa, Konki sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Erikoistumisjakson ajaksi virkaan pyritään palkkaamaan sijainen. Varsinkin lyhyisiin lääkärisijaisuuksiin löytyy Konkin mukaan hyvin hakijoita matkailun sesonkiaikoina, mutta niiden ulkopuolella, esimerkiksi touko- ja lokakuussa, tilanne on hieman haastavampi.

Tällä hetkellä lääkäreiden määrässä on jonkin verran vajausta, mutta lokakuun jälkeen tilanne lähtee korjaantumaan.

– Ensi vuosi näyttää tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyvältä, Konki sanoo.

Toistaiseksi ylilääkärin viranhaku on jäissä, se odottaa hyvinvointialueen linjauksia viran tarkemmasta tehtävänkuvasta. Loppuvuosi on turvattu tilapäisin järjestelyin, ja Konki uskoo hakijoitakin virkaan vielä löytyvän, kunhan se saadaan uudestaan auki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kittilässä on ollut aina hyvä työntekijävetovoima ja on edelleenkin, hän sanoo.

Ennen sote-palvelujen siirtymistä kunnilta Lapin hyvinvointialueen vastuulle vastaava virkanimike terveyskeskuksessa oli johtava lääkäri. Tähänkään tehtävään ei viimeisinä vuosina ollut Kittilässä tunkua.

Neljäntoista vuorokauden hoitotakuu miltei toteutuu, vahvistaa ylilääkärin sijaisena Kittilän terveysasemalla toimiva Juha Vähämetsä.

– Täyteen hoitotakuuseen pääseminen on ollut hirmu haastavaa. Se on varsin tiukka, ja muutos aiempaan on iso, mutta siihen pyritään, hän sanoo.

Jonoja saatiin Vähämetsän mukaan purettua kesän hyvän lääkäritilanteen ansiosta, ja tilannetta on parantanut osaltaan myös se, että poliklinikalle on saatu rekrytoitua lääkäri. Se on vapauttanut resursseja vastaanottotyöhön.

– Käytössä on lisäksi konsulttilääkäri, joka voi hoitaa asioita, joihin ei tarvita live-vastaanottoa.

Vähämetsän mukaan hoitotakuun tiukennuttua on käynyt ilmi, ettei kaikille asiakkaille ole aivan selvää, mitä hoitotakuu tarkalleen ottaen tarkoittaa.

– Tässä on osittain ollut hieman väärinkäsitystä, ja se on aiheuttanut luonnollisesti närää, kun odotus on ollut, että on heti vastaanottoaika uuden hoitotakuun tiimoilta, hän sanoo.

Määräaika tarkoittaa ensimmäisen hoitotapahtuman järjestämistä, mutta se ei siis välttämättä ole lääkäriaika.

– Kun potilas ottaa kontaktin terveyskeskukseen, hän saa ensimmäisen hoitajan kontaktin, ohjeistuksen, hoidon tarpeen arvion ja kiirearvion sekä ohjauksen tarvittaviin jatkoihin, eli hänet ohjataan lääkärin vastaanottoajalle, konsulttilääkärille tai sairaanhoitajan käynnille.

Juttua muokattu 11.9.2023 kello 15.20. Lisätty Juha Vähämetsän osuus ja faktalaatikko hoitotakuusta sekä vaihdettu jutun pääkuva.

Hoitotakuu

Kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat tiukentuivat 1. syyskuuta. Hoitotakuu on perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta.

Perusterveydenhuollossa hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Hoidon tarpeen arviointi tehdään saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Arvion hoidon tarpeesta tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Jos ensimmäisellä hoitokäynnillä todetaan, että potilas tarvitsee lääkäriä, tämä lääkäriin pääsy on järjestettävä seuraavan seitsemän vuorokauden sisällä.

Tiukennettu hoitotakuu koskee hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä