Kolumnit

Vesa Pellikan kolumni: Isak Wilhelm Pellikan elämä kertoo modernisaatiosta Suomessa

Luoteis-Lapin kolumnisti Vesa Pellikka. Kuva: Tiina Tapio

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uudessa Myrskyluodon Maija -elokuvassa Maija ja hänen tyttönsä katselevat englantilaisen upseerin pöydälle jättämää karttaa. Maija, joka ei osaa lukea, kysyy tytöltään, mitä tuossa lukee. Tyttö vastaa, että Madrid. He jatkavat kartan tutkimista ja tyttö kysyy, näkyykö tässä koko maailma. Maija arvelee, ettei näy vaan maailma jatkuu vielä kartan reunojen yli.

Elokuvan kohtaus oli mielestäni liikuttava. Maijalle oli hieman häpeällistä lukutaidottomuus ja hän joutuu turvautumaan tyttöönsä. Tilanne sai minut ajattelemaan yleissivistystä ja -tietämisen tasoa Suomessa 1854. Yleisenä totuutena historiankirjoissa kerrotaan, että Suomessa alkoi modernisaatioprosessi 1860-luvulla. Mitä se tarkoittaa ja mitä se merkitsee yksittäisille ihmisille?

Suvustani löytyy henkilö, joka kuvaa hyvin modernisaation etenemistä Suomessa. Isak Wilhelm Pellikka, joka syntyi 1874. Hän jo osasi lukea ja kirjoittaa toisin kuin hänen isänsä Tuomas Wilhelm, joka käytti puumerkkiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siirtyminen moderniin maailmaan ajatellaan usein tapahtuneen vain talouden ja elinkeinon muuttumisena. Se onkin keskeinen muutos. Isak aloitti maakauppiaana joskus 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Maakauppiaaksi kutsuttiin kauppiasta, joka toimii maaseudulla.

Vuosisadan vaihde loi Suomeen kansalaisyhteiskunnan erilaisine aatteineen ja yhdistyksineen. Isakin tapauksessa luettelosta tulee hengästyttävä. Hänellä on ollut aikaa selvästi enemmän vuorokaudessa kuin muilla. Hän oli perustamassa suojeluskuntaa Kolariin 1917. Hän oli Säästöpankin perustajajäseniä ja keräsi siihen alkupääoman. Hän toimi kunnanesimiehenä eli kunnanjohtajana sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1916–1919 ja hän oli viimeinen säätyjen valitsema puheenjohtaja.

Isakilla oli kaupan lisäksi Marttiini-nimisessä talossa myös kestikievari, polttoaineenmyynti ja kaiken lisäksi hän oli myös postinhoitaja. Hän toimi Kolarin yhteismetsän puheenjohtaja sekä vielä uittoyhdistyksen johtokunnassa. 13.9.1927 Pohjolan Sanomat kertoo, että Kolariin on ostettu ensimmäinen radio kauppias Isak Pellikalle. Hän oli muutenkin informoitu hyvin, koska hänelle tuli Pohjolan Sanomat ja Kaleva.

Oliko tuossa kaikki? Ei varmaankaan, mutta luulen ajatukseni tulleen selväksi. Modernisaatio alkoi muuttaa Kolariakin vääjäämättömästi. Marttiinissa asui hänen Artturi-veljensä, joka oli poliisi ja käynyt veljensä Vihtorin kanssa Amerikassa. Heille suuri maailma oli tuttu. Artturin nuorimmasta pojasta tuli Kolarin ensimmäinen ylioppilas vuonna 1935, joten myös sosiaalista pääomaa alkoi kertyä. Koulutus nähtiin tienä uusiin mahdollisuuksiin – sijoituksena tulevaisuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Modernisaatio alkoi edetä sekä Kolarissa että Myrskyluodolla.

Kirjoittaja on kolarilainen lukion rehtori, historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja kirjoittamisen harrastaja.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä