Muualta Lapista

Vangit kertovat: Tällaisia ovat päivät Suomen pohjoisimmassa vankilassa

Ylitornion vankilan ilmapiiri on suljettua vankilaa toiveikkaampi, eteenpäin ja vapauteen tähyävä.

Vaikka vangin arki avovankilassa on huomattavasti vapaampaa kuin suljetussa laitoksessa, ei se silti vapautta ja siviiliä voita.

– Kaikki mitä vankeudessa ollaan, on tavallaan liikaa. Mutta onhan täällä ihan toisenlaista kuin suljetussa laitoksessa. Siellä ollaan lukkojen takana 22 tuntia vuorokaudesta. Ovet aukeavat ja sulkeutuvat automaattisesti. Ei ole kuin ruokailut ja tunnin ulkoilut, Jukka (nimi muutettu haastateltavan pyynnöstä) kuvailee.

Hän myös tietää, että vankeus syö siviilielämää.

– Siinä vaiheessa kun tuomio tuli ja piti lähteä istumaan, minulla oli elämässä jo kaikki hyvin. Siviiliin jää kuitenkin perhe ja läheiset. Äitikin, jolle tämä oli varmasti kova isku. Olin pettynyt myös tuomiooni ja oikeuslaitokseen, hän sanoo.

Saman toteaa Jere (nimi muutettu), joka on istunut jo useita lyhyitä tuomioita aiemmin.

– On se aina tuskallista lähteä istumaan. Monia asioita jää kesken, asiat jäävät päähän pyörimään. Tavallaan hyvä kuitenkin, että sain tuomion. Kun vain saisin istua nyt kaikki pois, että pääsisi sitten suunnittelemaan elämää eteenpäin ja pääsisi irti näistä kuvioista, hän kuvaa tunteitaan vankeustuomion saamisestaan.

Tälläkin kerralla hän tiesi, että vankeutta on jälleen tulossa. Se, että tuomiot niputettiin yhteen, ja että hänet pysäytettiin helmikuussa kesken automatkan, oli yllätys.

Yli kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion huume-, omaisuus- ja ampuma-aserikoksista saanut aloitti tuomionsa Oulussa ”kivitalossa”, kuten hän suljettua vankilaa kuvaa. Ylitorniolle hän pääsi kuitenkin jo vappuna.

Tulevasta tuomiosta tulee hälläväliä-meininki

Hän tietää, kuinka uudesta tulossa olevasta tuomiosta tulee hälläväliä-meininki.

– Jos tietää, että tuomio on taas tulossa, ei ole motivaatiota laittaa elämää kuntoon. Olen kyllä opiskellut jo kaksoistutkinnon hitsaaja-koneistaja ja lukiotakin on jo paljon käytynä, hän sanoo.

Huumeet ja päihdemaailma ovat vieneet häntä jo aivan nuoresta saakka. Hänet huostaanotettiin 14-vuotiaana, koska hän käytti päihteitä ja ei omien sanojensa mukaan totellut ketään. 18-vuotiaana, kun hän pääsi laitoksesta, vapaus huumasi lopullisesti.

Avovankilaan pääsyn edellytyksenä on kuitenkin ollut sitoutuminen päihteettömään elämään.

– Yritän tehdä parhaani ja ottaa päivän kerrallaan, että pääsisi irti siitä kaikesta, Jere toteaa.

Tietenkin ensimmäinen reaktio tuomioon oli, että voi vittu.

Myös Jukalla on huumetausta. Hänellä on viiden vuoden tuomio, josta istuttava on reilut kolme vuotta. Vapauden pitäisi koittaa parin vuoden päästä.

Hän ei oikein itsekään ole selvillä, mistä kaikesta tuomio lopulta tuli, koska käräjäoikeuden tuomio koveni hovissa. Nyt hän odottaa korkeimman oikeuden päätöstä, ottaako se asian käsittelyyn.

– Hovin tuomio oli yllätys minulle. Että se koveni vielä. Tietenkin ensimmäinen reaktio tuomioon oli, että voi vittu. Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että joka on leikkiin ryhtynyt, se leikin kestäköön. Tuomio on kärsittävä, Jukka sanoo.

Vaikka hän on kotoisin pohjoissuomalaisesta kunnasta, hän toteaa, että sieltä, kuten kaikkialta muualtakin, huumeita löytyy. Amfetamiini oli hänen juttunsa.

– Sitä tuli kokeiltua ja jäin koukkuun. Välillä valvottiin ja vedettiin ja sitten taas oli taukoa käytössä. Matkan varrella on käyttörikoksia, kortitta ajoa, rattijuopumuksia ja kaikkea huumeisiin liittyvää.

Töitä hän on silti tehnyt koko elämänsä ja hoitanut asiansa.

– Ei mulla mitään velkoja ole. Tai no jotain voi olla ulosotossa, mutta aina olen asiani hoitanut.

Tämänkertainen tuomio on kolmas. Aiemmat ovat olleet lyhyitä visiittejä rattijuopumusten ja sakkojen muuntoa.

Suljetussa on tylsää

Tuomion istumisen hän aloittanut tutkintavankeudella Oulussa, sitten Oulun vankilassa, josta siirtyi Pelsoon ja sitten avovankilaan Naarajärvelle Pieksämäelle.

– Hain tänne Ylitornion avolle monta kertaa ja aina tuli ”tyssilappu” (kielteinen päätös). Ajattelin, että haen sitten vauhtia Naarajärveltä. Eihän siinäkään paikassa mitään vikaa ole, mutta on vain niin kaukana läheisistä, hän sanoo.

Ylitorniolle hän on tullut juhannuksena.

– Olen ollut erossa huumeista vuodesta -21 eli kun sinne Ouluun jouduin ja nyt on tarkoitus pysyäkin. Elämä on uusilla raiteilla nyt.

Molemmat miehet ovat tyytyväisiä päästyään ”kivitalosta” avovankilaan. Toisaalta sekä Jere että Jukka toteavat, että on itsestä kiinni, miten henkinen kantti vankeuden kestää.

– Suljetussa on tylsää, Jere sanoo.

– Kyllä siellä on tv:n uusinnat katsottu kaikki läpi, koska ei muuta tekemistä ole. Toiset kestää sitä paremmin ja toiset huonommin, mutta kyllä siihen tottuu, Jukka jatkaa.

Suljettu vankila voi heidän mielestään jopa toisille sopia paremmin. Ei tarvitse tehdä, eikä ajatella juuri mitään.

Paluu kivitaloon on edessä, jos kärähtää päihteistä tai jää palaamatta sovitusti.

Avovankilassa vangeilla on toimintavelvoite. Käytännössä se tarkoittaa työskentelyä joko vankilassa, sen ulkopuolella tai opiskelua. Jere ja Jukka käyvät puusepänverstaalla arkisin noin seitsemästä neljään, perjantaisin lopetetaan aiemmin.

Miten ja kuka avovankilaan sitten pääsee? Ylitornion vankilan yksilönpäällikön Ilkka Lämsän mukaan yksi tärkeimmistä on sitoutuminen päihteettömään elämään.

– Paluu suljettuun laitokseen puolestaan voi koittaa, jos jää päihteistä kiinni täällä tai jää palaamatta poistumisluvalta tai poistuu luvattomasti.

Avovankilankin ympärillä on verkkoaita, mutta toiminta perustuu silti luottamukseen.

– Yritin kysyä silloin kivitalossa, miten se luottamus ansaitaan, että tänne pääsee, mutta en saanut vastausta, Jukka naurahtaa. Hänelle siirto tuli ajan kanssa.

Joku voi tulla suoraan siviilistä istumaan tuomiotaan avolle, jos voidaan ennalta jo vakuuttua siitä, että tulee toimeen muiden vankien kanssa, pystyy hoitamaan asiansa ja sitoutumaan päihteettömyyteen.

Vankien päivät ovat heidän itsensä mukaan vapaita iltayhdeksään saakka. Aamu alkaa kello 6.10 tarkastuksella, kello seitsemän tarkastuksella ja kaikkien paikallaolo tarkistetaan vielä päivällä, iltapäivällä ja illalla nukkumaan mennessä. Tarkastuksissa myös päihteettömyys arvioidaan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittauksin.

– Aamut alkavat aamupalalla ja töihin lähdöllä. Iltapäivällä sitten tehdään ruokaa osaston keittiössä ja illalla ollaan salilla, lenkillä tai skypetetään läheisten kanssa tai katotaan tv:tä, Jere kertoo.

Jukka muistuttaa, että järvelläkin (Reväsjärvi) saa käydä kalassa ja metsäisellä alueella voi lenkkeilläkin.

– Parasta täällä on, että tietää, että voi itse mennä ja tulla ovesta, vaikka alueen ulkopuolelle ei pääsekään. Ystävät siviilissä ovat tärkeitä, että jaksaa olla täällä.

Kaupassa meitä moikataan iloisesti

Avovankilan paku kaartaa kahdesti viikossa kauppa-asioille paikkakunnan jompaan kumpaan kauppaan. Jokainen vanki ostaa itse ruokatarvikkeensa ja laittaa ruokaa osastonsa keittiössä.

– Täällä on varmasti vankeihin jo totuttu. Ei meitä katsota pitkään ja väki moikkaa iloisesti, kassatkin. Eteisessä, kun odotellaan, että toiset saavat ostoksensa valmiiksi, vartijoita tullaan puhuttamaankin, miehet kertovat.

40-paikkainen vankila on jaettu neljään osastoon. Osastoilla on myös omat suihku- ja pesutilat.

Ruokaraha on 8,35 euroa päivältä, minkä lisäksi jokaiselta päivältä maksetaan 1,60 euroa käyttörahaa. Toimintarahaa saa työpäiviltä 7,35 euroa. Työtehtäviä on puusepänverstaan ja rakennuspuusepänverstaan lisäksi metallipajalla, kiinteistönhoidossa ja siivouksessa.

Omat kämppänsä jokainen siivoaa itse.

Jukalla on sellikaveri, jonka kanssa yhdessä hän tekee myös ruoat. Jerellä on oma ”yksiö”.

Porttien ulkopuolelle voi anoa poistumislupaa vaateostosten, pankkiasioiden tai perheasioiden, ylipäänsä tärkeän asian vuoksi. Kun tietty aika vankeudesta on takana päin, yleensä noin kaksi kolmannesosasta, voi saada kolmen vuorokauden poistumisluvan joka toinen kuukausi ”poistamaan vankeuden haittoja eli edistämään paluuta normaalielämään.”

Jere pääsi perhesyiden vuoksi ensimmäisen kahden viikon jälkeen käymään vapaalla ja Jukka kuukauden jälkeen.

– Olihan se aika mahtava tunnelma. Ja haikeaa on tietenkin tulla takaisin. Se on pakko ajatella niin, että jos ei tuu takaisin, tekee itselleen elämän vaikeammaksi, hän sanoo.

Kaikkia pitää sietää

Vankilassa saa käydä myös vieraita. Yleensä heitä tavataan oleskelutilassa tai lehtienlukusalissa niin sanotusti valvotusti. Perhetapaamiseen on käytettävissä erillinen paritaloasunto, jossa saa olla vieraidensa kanssa omissa oloissaan.

Yhteishenki Jukan ja Jeren mielestä vankilassa on hyvä.

– Ainakin meidän osastolla, he katsovat toisiaan ja naurahtavat.

– Miksi pitäisi riidellä, jos kaikki on hyvin, Jukka kysyy vakavoituen.

Kysymykseen, onko vankiloissa nokkimisjärjestystä, miehet eivät halua vastata. Ilkka Lämsä tietää, että on. Perinteisesti esimerkiksi lapsiin kohdistuneiden rikosten tekijöitä ei aina hyväksytä vankien keskuudessa, eikä seksuaalirikoksiakaan hyvällä katsota.

– Kaikkia pitää sietää, mutta kaikkien kanssa ei ole pakko olla tekemisissä, jos ei halua, Jukka muistuttaa.

Turvattava jokaiselle rauha suorittaa tuomiota

Ilkka Lämsä toteaa, että fyysinen väkivalta talossa on äärimmäisen harvinaista, mutta suusanallista kiusaamista ja härnäämistä on ja siihen henkilökunta puuttuu.

– Niin kuin lasten hiekkalaatikolla, Jere täydentää.

Myös oma käyttäytyminen vaikuttaa kohteluun vankilassa, sen tietävät niin vangit kuin talon päällikkökin.

– Henkilökunnan tärkein tehtävä on turvata rauha niin, että jokainen voi suorittaa tuomionsa rauhassa, siten että valmiudet rikoksettomaan elämään paranevat ja yhteiskunnan turvallisuus kasvaa, Ilkka Lämsä toteaa.

Vankilassa toisilta vangeilta uusi tulokas saa tietoa talon käytännöistä ja toki myös henkilökunta neuvoo.

– Miksi sitä pitäisi mennä alakerrasta pamppulasta kysymään, jos muiltakin saa tietoa, Jukka sanoo.

Vuorokausirytmi syntyy aikatauluista. Päiväjärjestys on vankilassa säännöllinen.

– Silloin, kun on mennyt huumemaailmassa, ei se ole ollut tämmöistä. Toki jos on ollut koulussa tai töissä niin elämä on ollut säännöllisempää, Jere myöntää.

Jukka puolestaan jatkaa, että hänen pelastuksensa on ollut jo ennen vankilaa se, että on ollut työ, joka on pitäny arjessa kiinni.

– En tiedä miten kaikki olisi mennyt, jos en olisi ollut töissä, hän pohtii.

Kuntosaliharjoittelu on molemmille asia, joka on tullut vasta vankilassa säännölliseksi ja tutuksi.

– Täällä on siihen hyvät puitteet ja aikaa.

Vapaus. Oikea vapaus. Se on se, mistä miehet avovankilassakin haaveilevat. Kun joku pääsee vapaaksi, hän tarjoaa jääville kakkukahvit.

– Toivotetaan lähtevälle kaikkea hyvää ja että pysyisi järki päässä, eikä palaisi tänne enää, Jukka sanoo.

Omankin vapautumisen päivämäärä on tiedossa, mutta päiviä siihen ei kannata vielä laskea, ettei tule liian pitkiä päiviä.

– Kyllä ne sitten heittää täältä ulos, kun on ollut riittävän kauan, Jukka keventää.

Ei tänne kukaan kotia tee

Vaikka avovankilassa on jo jonkin verran vapautta, olisi hänen mielestään mahtava mennä ihan vapaasti mihin tahansa ja tehdä mitä tahansa.

– Pitää muistaa, että tämä on vain väliaikainen vaihe, ei tänne kukaan kotia tee. Vapaudessa on omia hyviä puolia. Nykyään muitakin kuin huumeet.

– Toivon vain, että saisin kaikki tuomiot nyt ja pääsisin tästä kierteestä oikeaan elämään, Jere sanoo.

Katsotaan tulevaisuuteen

Ylitornion vankilan yksikönpäällikkö Ilkka Lämsä on työskennellyt myös suljetuissa laitoksissa. Hänen mukaansa avolla ilmapiiri on positiivisempi, toiveikkaampi ja tulevaisuuteen katsovampi kuin suljetussa.

– Tietenkin täälläkin käydään vankien kanssa läpi tekoa ja tuomiota ja pyritään ottamaan siitä opiksi, mutta selkeästi painopiste on tulevassa ja vapautumisessa, hän pohtii.

Siihen, ollaanko vankilassa tekemisisissä enemmän hyvän kuin pahan kanssa, hän ei pysty suoraan vastaamaan. Teot, joita vangeilla taustallaan ovat, voivat olla hyvinkin hirveitä:

– Kyllä täällä kaikista nimikkeistä istutaan mitä vain rikoslaki tuntee ja mistä voi vankilaan joutua, hän toteaa.

Joukossa on siis niin omaisuusrikollisia kuin murhaajiakin.

Haastatellut vangit haluavat pysyä tunnistamattomina. Tästä syystä heidän nimensä on muutettu. Heidän nimensä ovat toimituksen tiedossa.