Paikallisuutiset

Valtuusto hyväksyi Kilpisjärven kaavan kahdella eriävällä mielipiteellä - ”Ei se varmaan kannata olla vastaan”

Prosessi on kestänyt 13 vuotta, ensimmäisestä varsinaisesta kaavaehdotuksestakin ehti vierähtää nelisen vuotta.

Valtuusto hyväksyi viimein Kilpisjärven osayleiskaavan. Kuva: Katja Keskitalo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Valtuusto on hyväksynyt Kilpisjärven osayleiskaavan.

Maankäyttöinsinööri Kai Takkusen mukaan kaava on laitettu alun perin vireille vuonna 2012, jolloin kaavaluonnos on ollut nähtävillä ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen tuli melkein kymmenen vuoden tauko, ja asia jatkui vuonna 2021, kun ensimmäinen kaavaehdotus oli nähtävillä.

– Siihen tuli sen verran palautetta varsinkin ELY-keskukselta ja korjattavaa oli niin paljon, että päätettiin vaihtaa kaavakonsulttia. Vuonna 2022 Sweko hyppäsi mukaan, Takkunen kertaa historiaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sweco Finland Oy:stä asiaa valtuutetuille esitteli kaavoitusarkkitehti ja maankäytön johtava asiantuntija Sanukka Lehtiö.

Hänen mukaansa Kilpisjärven kaava on osayleiskaava, joka ei toimi vielä esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena vaan yleiskaava on strateginen väline esittää, mihin maita tulisi käyttää.

ELY-keskuksen edellytyksen mukaan Kilpisjärven kolmelle kaavalle tehtiin myös Natura-arviointi, sillä Suomen puolella Natura-alueita on kolme.

– Sitä jumpattiin sitten ELYn kanssa, Lehtiö kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toimenpidesuunnitelma tässäkin saatiin tehtyä ongelmanratkaisuineen ja aikataulutuksineen.

Yleistilaisuuksien, luontoselvityksien, Natura-arviointien, työneuvotteluiden, valtuustoseminaarien, yleisötilaisuuksien ja kunnanhallituksen tutkailun jälkeen kaava on päässyt Lehtiön mukaan valtuuston hyväksymistä vaille olevaan kohtaan.

– Viimeinen pykälä tätä kaavaa, Lehtiö totesi.

Lopulta päädyttiin pyöristämään kaavamerkinnät erityisen laajoiksi. Sanukka Lehtiö

Elli-MariaKultimalla (Kesk.) oli Lehtiölle useampikin kysymys, ja hän totesi muun muassa olevansa huolestunut siitä, että Metsähallitus sulkee Saanan järvenpuoleisen reitin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se on kuitenkin kylän hyvä yhdysreitti, erinomainen paikka päästä hiihtämään Saanan lähialueilla. Kuluminen, mikä maastossa on ollut, ei ole kävijöitten aiheuttama. Meillä on kesäisin tuhatpäinen porotokka, joka pyörii juuri niillä paikoilla, Kultima sanoi.

Lehtiön mukaan Metsähallitus voi muutoksia tehdä eikä reittiä yleiskaavaan enää voi osoittaa, koska se on päätetty purkaa pois.

– Se oli yksi puoltava seikka sille, että nämä kolme aluetta Natura-arvioinnin pääsivät läpi, Lehtiö sanoi.

Kultima oli myös huolestunut siitä, että kaavasta puuttuvat kokonaan teollisuusalueet, sillä tarvetta pienteollisuudelle Kilpisjärven kylällä hänen mukaansa olisi ja tullee olemaan kasvavassa määrin.

Lehtiön mukaan ajatus teollisuusalueista on kulkenut mukana, mutta sopivaa paikkaa ei löytynyt muun muassa Paliskunnan ja Tullin kanssa käytyjen neuvottelujen tai maaperäasioiden jälkeen.

– Lopulta päädyttiin pyöristämään kaavamerkinnät erityisen laajoiksi, Lehtiö kertoi.

Ymmärrän, miksi kirjelmiä on tullut, tämä on epäkohta. Emilia Lyttinen

Emilia Lyttinen (EP) pohti, että tarpeet, halut ja vaatimukset ovat erilaiset sen mukaan, onko kyseessä ympärivuotinen tai loma-asukas tai matkailuyrittäjä.

– Ihmetyttää, että miksi niitä on laitettu kaavaan samalle alueelle vierekkäin ja ymmärrän, miksi kirjelmiä on tullut, tämä on epäkohta, Lyttinen sanoi.

Hänen mukaansa on suhteellista, mikä kenellekin häiriötä aiheuttaa.

Sanukka Lehtiön mukaan yleiskaavan pääperiaate on, mitkä alueet on mahdollista ottaa rakentamiselle ja mitkä ei. Yleiskaava antaa ohjeen asemakaavaan.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi (YLK) kiitteli yleiskaavan pitkää ja perinpohjaista valmistelua.

– On ihan selvä asia, että yleisluontoinen yleiskaava ei varmasti kaikkien osapuolten mieltymyksien mukanen voi olla, Näkkäläjärvi sanoi.

– Kyllä tähän on saanu lausua ja tästä on lausuttu. Tämä on kompromissien kompromissi. Valtuuston puheenjohtaja on joskus sanonu, että tämä on rajoittava kaava, ja onhan rakentaminen tässä kaavassa litistetty aika pienelle alueelle, sanoi Leena Palojärvi (YLK).

”Valmista kauraa” eli valmis päätettäväksi se hänen mukaansa kuitenkin oli.

Valtuuston kokousta ei voitu tällä kertaa suoratoistaa, koska paikalla ei ollut asianosaavaa henkilökuntaa. Kuva: Katja Keskitalo
Näitä samoja asioita olen tuonu aina esile. Elli-Maria Kultima

Käsittelyvaiheessa Emilia Lyttinen esitti, että asia palautetaan vielä valmisteluun.

– Haluan korostaa, että olen yleiskaavan laadinnan kannalla, mutta kaikilta osin en kaavaa kannata.

Elli-Maria Kultima oli kahden vailla, kannattaako Lyttistä vai ei.

– Minun tekis mieli kannattaa Emilian esitystä, mutta mie en tiiä, mitä se sitten vaikuttaa, ei se varmaan kannata olla vastaan. Luontaistilojen tontit voisivat olla jossaki muussa paikassa ja pienteollisuustilat puuttuvat kaavasta, näitä samoja asioita olen tuonu aina esile, Kultima pohti.

Lopulta hän kuitenkin päätyy kannattamaan Lyttistä.

Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Satu-Maria Eira-Keskitalo (YLK), Ulla Keinovaara (Kesk.), Helinä Hautamäki (Kok.), Kalevi Keskitalo (Kesk.) ja Anri Magga (Vas.).

– Eihän näitä saa muuten koskhan päätökshen, Magga sanoi.

– Nyt kun asia on noinkin valmis, kyllä se täytyy hyväksyä, Hautamäki meinasi, mutta halusi vielä maankäyttöinsinööri Kai Takkuselta kysyä, minkälainen aikataulu olisi, jos kaava edelleen pantaisiin valmisteluun.

Takkusen mukaan päätös tarkoittaisi kolmatta kaavaehdotusta ja noin vuotta ennen kuin asia jälleen olisi valtuuston edessä.

Kalevi Keskitalon mukaan kaavaa on niin kauan valmisteltu, että palauttamisella ei käytännössä olisi mitään merkitystä.

Valtuusto äänesti ja päätti äänin 12-2 jatkaa asian käsittelemistä.

Jatkamista kannattivat Palojärven, Eira-Keskitalon, Keinovaaran, Hautamäen, Keskitalon ja Maggan lisäksi Jarno Viitanen (YLK), Juha Kolehmainen (KD), Sari Norrgård (Kesk.), Miia Ahlholm (Kesk.), Sirpa-Liisa Korva (YLK) ja Jarmo Näkkäläjärvi.

Valmisteluun palauttamisen kannalla olivat Emilia Lyttinen ja Elli-Maria Kultima.

Ilman pitempiä keskusteluja valtuusto hyväksyi Palojärven kannatetulla esityksellä Kilpisjärven yleiskaavan kunnanhallituksen esittämällä tavalla.

Lyttinen ja Kultima jättivät pykälään kirjallisen eriävän mielipiteen.

Valtuuston tekemät henkilövalinnat

Ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen ympäristöjaostoon jäseneksi valittiin Kalevi keskitalo ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Juha Kolehmainen.

Tarkastuslautakunnan jäsenyydestä valtuusto myönsi eron sitä hakeneelle Helena Kokolle ja valitsi tarkastuslautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi Ulla-Maija Syväjärven.

Tunturi-Lapin maaseutulautakuntaan valtuusto valitsi Hannu Rannan, jonka henkilökohtaiseksi varajäseneksi Oula-Matti Palojärven, ja Satu-Marja Eira-Keskitalon, jonka henkilökohtaiseksi varajäseneksi Leena Palojärven. 1. varapuheenjohtajaksi ajalle 1.6.2025- 31.5.2027 valtuusto nimesi Eira-Keskitalon ja puheenjohtajaksi ajalle 1.6.2027- 31.5.2029 Rannan.

Valtuusto teki kokouksessaan myös muita päätöksiä.

Se muun muassa hyväksyi Kilpisjärven Skierrikujan omakotitonttien hinnoittelun ja hakijoiden pisteytykset sekä konserniohjeen. Tiedoksi valtuusto merkitsi luettelon kunnanhallitukselle lähetetyistä käsittelyssä olevista aloitteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä niin, että aloitteet merkittiin loppuunkäsitellyiksi lukuun ottamatta neljää aloitetta, jotka ovat edelleen käsittelyssä.

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä