Muualta Lapista

Valon metsä otti mukaan joikuun, varjoteatteriin ja vanhoihin valokuviin Vuotsossa

Vuotson koulun takapihalta avautui Valon metsä hämärtyvässä iltapäivässä torstaina.

Lyhdyillä valaistulle elämyspolulle saatteli tarina Njávešeátnista ja Áhčešeatnista. Naishahmot ovat saamelaisen suullisen kertomusperinteen haltijaolentoja. Áhcešeatni tai Háhtežan on kylmän valtiatar, jonka valtakausi on syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasaukseen. Njávešeatni tai Njávežan on auringon puoleisen maan, lämmön ja hyvän haltija.

Tämän tarinan kautta koululaiset olivat pohtineet keskiviikon työpajassa pimeyden ja valon, talven ja kesän vastakohtia ja niihin liittyviä muutoksia.

Vuotson koulun vaalea ulkoseinä toimi valkokankaana. Sille heijastui ristikuvainstallaatio. Kuka tahansa saattoi mennä kameran eteen ja yhdistää itsensä vanhoihin valokuviin Vuotsosta. Näin seinällä näkyi samaan aikaan mennyt ja nykyhetki.

Ennen valopolulle lähtöä kerrattiin metsän sääntöjä: Kulje rauhallisesti kuunnellen. Älä jätä sinne mitään mikä ei kuulu sinne, äläkä ota sieltä mitään. Polulle saivat tulla koululaisten lisäksi myös vanhemmat ja kyläläiset.

Koululaiset kulkivat koulun läheisen metsän valopolulla itse tehdyt lasilyhdyt valoinaan. Kulkua valaisivat myös viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden tekemät risulyhdyt. Öljykynttilälyhtyjen runkona toimivat koivurisut, joiden päälle oli kiinnitetty betonikangasta.

Polun varrella metsägalleriassa oli kehyksissä koululaisten maalaamia kuvia. Kuvien taakse asetellut kynttilät valaisivat kuvia pimenevässä metsässä. Galleriasta löytyi myös pohjoissaamen kielipesän ja Pikkuporon lasten yhteisteos metsän ihmeellisistä eläimistä ja muista olennoista.

Varjoteatterissa yleisö asetella kankaalle ja kasvattaa metsäistä tarinataulua. Se kertoi talven valtiaasta, jolle polun kulkijat laittoivat lisää varjokuvia kaveriksi

Polun varressa joikutaiteilija ja saamelaisen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanohjaaja Petra Biret Magga-Vars ja äänitaiteilija Ante Jalvela toistivat metsän salaisia viestejä, joita kuulee vain hän, joka on osaa herkistää mielensä kuulemaan. He kehottivat myös yleisöä osallistumaan ääniteokseen.

Katso videolta miltä kuulosti osallistuva äänitaideteos valopolulla Vuotsossa.

Keskiviikkona satanut uusi puolimetrinen lumikerros taisi olla Háhtežanin tekosia. Lumi aiheutti sen ettei polku ollut aivan esteetön, ja osalla osallistujista oli vaikeuksia kulkea polulla. Tästä huolimatta hekin kulkivat polun kokonaan.

Polku päättyi ristikuvien luo mehulle ja piparille.

Valon metsä oli Vuotson kylän toinen julkinen yhteisötaideteos. Se oli jatkoa Rievdan–Muutos -hankkeessa syksyllä toteutetuille katutaideteoksille koulun pihalla.

Se oli yksi syy siihen miksi vuotsolainen Inga-Briitta Magga halusi osallistua valotapahtumaan.

– Piha oli tylsä joten oli mukavaa saada siihen väriä. Syksyn osuus oli niin mahtava että oli pakko tulla kattomaan tämäkin, hän kuvaili.

Kuvagalleriassa poimintoja valopolun varrelta

Yhteisöllisen valo- ja äänitaidetapahtuman tarkoitus oli tuoda esiin valon ja pimeyden sekä metsän merkityksiä pohjoisessa eläville. Perusteemana koko hankkeessa on muutos. Tarkoituksena on pohtia taiteen avulla asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti muutoksen suuntaan.

Kolmivuotisessa hankkeessa järjestetään työpajoja ja tapahtumia, jotka tuovat yhteen perheitä, ikäihmisiä, nuoria ja koululaisia. Hanke myös kehittää uudistavaa arktista taidekasvatusta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.