Paikallisuutiset

Väitös: Saamelaista poronhoitoa ja maankäyttöä ohjaavat siidajärjestelmässä omat lait ja oikeusperiaatteet

Saamentutkija FM Anne-Maria Magga tutkii politiikkatieteen alan väitöskirjassaan saamelaisen poronhoidon maankäyttöön liittyviä lakeja ja oikeusperiaatteita.

Enontekiöltä kotoisin olevan Anne-Maria Maggan tutkimus osoittaa, että saamelaisilla porosiidoilla on yhä tänä päivänä omia lakejaan, jotka toimivat paliskuntalaitoksen rinnalla, selviää Lapin yliopisto tiedotteesta.

Maggan tutkimuksen lähtökohtana on alkuperäiskansaoikeuden tieteenalan ymmärrys siitä, että alkuperäiskansoilla on ollut omat toimivat yhteiskuntansa ennen kolonialismia ja että he ovat hallinneet yhteisöjään omien lakiensa pohjalta. Suomessa on vallalla käsitys, että vain valtiot voivat säätää sitovaa oikeutta, mutta Anne-Maria Maggan väitöskirjassa tulee ilmi, että siidat ovat säilyttäneet omia lakejaan poronhoidossa tähän päivään saakka.

– Mikään yhteisö ei voi toimia ilman lakeja ja oikeusperiaatteita, Magga sanoo viitaten Kanadassa tehtyyn tutkimukseen alkuperäiskansojen oikeusjärjestelmistä.

Tutkimus avaa ja auttaa ymmärtämään saamelaisen poronhoidon sisäistä maailmaa.

Paliskunnat perustettiin vuonna 1900, ja ensimmäinen Suomen poronhoitolaki säädettiin vuonna 1931. Magga tarkastelee tutkimuksessaan, miten siidan, eli porojaan tietyllä maantieteellisellä alueella hoitavan, suvuista ja perheistä koostuvan yhteisön lait ja oikeusperiaatteet toimivat nykypäivänä.

Maggan tutkimuskohteena ovat erilaiset siidat Käsivarren, Kaldoaivin ja Näkkälän paliskunnissa. Nämä kattavat Suomessa valtaosan niistä harvoista paliskunnista, joissa siidajärjestelmä on yhä käytössä.

– Näillä alueilla saamelaisella poronhoidolla on pitkät perinteet ja pohjoissaamenkieli on päivittäisenä työkielenä.

Maggan mukaan yhden paliskunnan sisällä voi olla useita siidoja, joilla on omat laidunalueet ja jotka tekevät päätöksiä paimennuksesta ja maankäytöstä omalla alueellaan itsenäisesti.

Tutkimuksessa käy ilmi, että siidajärjestelmän oikeudet ja päätöksentekoprosessit ovat edelleen käytössä arkipäivän poronhoidon harjoittamisessa tutkimusalueilla.

– Ne siirtyvät suullisessa muodossa ja käytännön töiden kautta sukupolvelta toiselle, ja ihmiset noudattavat niitä poronhoitotöissä.

– Kiinnostuin alun perin tutkimusaiheesta, koska olen nähnyt käytännössä, miten Suomen poronhoitolaki on ristiriidassa siidajärjestelmän kanssa.

Magga kuuluu Kalkujärven siidaan, joka on yksi tutkimuksen kohteena olevista siidoista. Hän hyödyntää tutkimuksessaan omakohtaisia kokemuksia saamelaisena poronhoitajana.

Tutkimusta varten Magga on haastatellut saamelaisia poronhoitajia sekä analysoinut saamelaista kertomaperinnettä, muun muassa poroihin liittyviä kertomuksia ja joikuja. Aineistot ovat pääasiassa pohjoissaamenkielisiä.

– Tutkimus avaa ja auttaa ymmärtämään saamelaisen poronhoidon sisäistä maailmaa.

Tässä työssä tärkeää on kuitenkin kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja muistaa, että saamelaiset ovat omien lakiensa ja elinkeinojensa asiantuntijoita.

Tutkimus edustaa politiikka- ja oikeustieteellistä alkuperäiskansatutkimusta. Norjassa ja Ruotsissa on aikaisemmin tutkittu saamelaisia tapaoikeuksia, mutta Maggan väitöstutkimuksessaan käyttämiä alkuperäiskansalakien menetelmiä ja teorioita ei ole aikaisemmin sovellettu saamelaisen poronhoidon kontekstiin.

– Olen kiinnostunut tutkimuksessa myös lakien taustalla vaikuttavasta laajemmasta poliittisesta ja oikeudellisesta ajattelusta, sillä se eroaa länsimaisesta ajattelusta.

Eräs keskeisin asia saamelaisessa ajattelussa on ymmärrys siitä, että ihmisten täytyy säästää ja suojella laidunmaita, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus elää poronhoidolla.

– Lisäksi tärkeää on kunnioitus poroa kohtaan. Poroa ei ajatella pelkästään taloudellisena toimeentulona, vaan se on saamelaisen kulttuurin, saamen kielten ja yhteiskunnan perusta. Tällä hetkellä saamelainen poronhoito on kuitenkin uhattuna monilla alueilla ulkoisten uhkien vuoksi, Magga toteaa.

– Tutkimukseni tulokset voivat mahdollisesti auttaa poronhoitolain ja poronhoitoa koskevan lainsäädännön muutostöissä tulevaisuudessa sekä poronhoitohallinnon uudelleenjärjestämisessä. Tässä työssä tärkeää on kuitenkin kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja muistaa, että saamelaiset ovat omien lakiensa ja elinkeinojensa asiantuntijoita. Saamelaisten tulisi saada itse päättää omiin elinkeinoihinsa liittyvistä asioista, Magga toteaa.

Poronhoitolaissa ei oteta huomioon, että samassa paliskunnassa voi toimia useita siidoja Suomessa ei myöskään tunnusteta siidojen oikeuksia omiin laidunalueisiin. Siidoilla ja saamelaisella poronhoidolla on tästä johtuen heikko oikeudellinen asema Suomessa.

– Tämä aiheuttaa monia ongelmia saamelaiselle poronhoidolle. Yhtenä viimeaikaisena esimerkkinä tästä ovat Saamelaisalueelle tehdyt malminetsintävaraukset ilman siidojen lupaa, Magga toteaa tiedotteessa.

Maggan väitöskirja Siidan lait. Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1. maaliskuuta.