Ajankohtaista

Uusiutuvan energian kysyntä kasvaa — lopulta kunta päättää hankkeista

Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvityksen tavoitteena on antaa tietoa mahdollisten voimaloiden sijoittamisesta Lappiin.

Lapin alueen tarjoamia mahdollisuuksia aurinko- ja tuulivoimaloille ruoditaan nyt tarkasti. Kasvanut tarve lisätä energiaomavaraisuutta ja paine luopua fossiilisesta energiantuotannosta on lisännyt uusiutuvan energian kysyntää.

Vuoden 2023 tammikuussa aloitetun Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvityksen tavoitteena on kartoittaa Lapin alueelta seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet ja teollisen mittakaavan aurinkovoimatuotantoon soveltuvat alueet. Lisäksi tehdään selvitys ja merkittävien vaikutusten arviointi mahdollisen maakuntakaavoituksen lähtötiedoiksi ja kuntakaavoituksen tueksi.

Tiistaina 19. maaliskuuta pidetyssä yleisöwebinaarissa esiteltiin, mihin mahdollisia tuuli- ja aurinkovoimaloita voitaisiin sijoittaa Lapissa. Lapissa erityisiä huomioon otettavia seikkoja perinteisten reunaehtojen lisäksi ovat muun muassa porotalous, saamelaisten kotiseutualue, matkailu sekä puolustusvoimien toiminta. Edellisessä, vuoden 2022 tuulivoimaselvityksessä saamelaisten kotiseutualuetta ei ollut mukana.

– Selvityksen seuraavissa vaiheissa paneudutaan tarkemmin siihen, mitä haittoja aurinkovoimasta on porotaloudelle. Aurinkovoimakenttä voidaan jakaa aidattuihin osioihin, jolloin haitta on pienempi. Aurinkovoimakentät ovat myös huomattavasti pienempiä kuin tuulivoimapuistot, suunnittelujohtaja Paula Qvick Lapin liitosta sanoo.

– Matkailun osalta haitta konkretisoituu ennen kaikkea maisemavaikutuksissa. Toisaalta tietoinen matkailija on kiinnostunut myös siitä, tuotetaanko hänen majoitus- ja muut palvelunsa fossiilisella vai uusiutuvalla energialla, hän jatkaa.

Puolustusvoimat on mukana työssä ja selvittää parhaillaan tilannetta. Qvick kertoo, että aurinkovoimaa ei voi sijoittaa puolustusvoimien alueiden eikä varalaskupaikkojen läheisyyteen. Puolustusvoimien alueilla on myös suojavyöhykkeet, jotka eivät sovellu voimaloiden käyttöön.

Selvityksen seuraavissa vaiheissa paneudutaan tarkemmin siihen, mitä haittoja aurinkovoimasta on porotaloudelle. Paula Qvick

Tällähetkellä Lapissa on 182 tuulivoimalaa, mikä on 11 prosenttia koko Suomen kapasiteetista. Laskennallisen tuloksen mukaan Lappiin mahtuisi 2300 voimalaa, joista noin 500 olisi mahdollista sijoittaa merialueelle. FCG:n Jan Tvrdy korostaa luvun olevan laskennallinen maksimimäärä ja mahdollisten tulevien voimaloiden määrän olevan todellisuudessa paljon pienempi.

Sekä tuuli- että aurinkovoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös muun muassa erämaa- ja luonnonsuojelualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä etäisyys sähköasemaan. Näille alueille voimaloita ei voida sijoittaa.

Länsirajalla sijaitseva CBA (Cross Border Area) harjoitusalue on Ruotsin kanssa yhteinen, ja se muodostaa osan lentotoimintaharjoitusten ilmatilasta. Suomen puolella tälle alueelle ei anneta enää myönteisiä lausuntoja, ja lisäksi CBA-alueen viereinen alue, CBA-Rovaniemi-Lokka-CBA, on myös haasteellista aluetta tuulivoimapuistojen sijoittamisen kannalta.

Kriteereitä potentiaalisille alueille on nykyinen maankäyttö, etäisyys tiestöstä, voimajohdoista ja muuntoasemista, rinteen jyrkkyys ja suunta sekä auringon vuosittainen säteilymäärä.

– Teollisen mittakaavan aurinko- ja tuulivoimapuistot vaativat muuntoasemia ja riittävän kapasiteetin kantaverkolta. Pohjois-Lapissa Fingridin kantaverkko on rajallinen uusille aurinko- sekä tuulivoimahankkeille. Painopiste on kantaverkon kehityksessä tällä hetkellä Etelä-Lapissa sekä Meri-Lapissa. Kantaverkon kehittäminen vaatii markkinalähtöisesti tarpeeksi aurinko- ja tuulivoimainvestointeja, jotta verkkoa lähdetään kehittämään, koordinaattori Johannes Turunen Lapin liitosta kertoo.

Myös kuntien omat linjaukset otetaan selvityksessä huomioon. Lopullinen päätös siitä, tuleeko kuntaan tuulivoimaa ja missä laajudessa, on kunnilla itsellään.

– Enontekiö, Utsjoki ja Inari ovat tehneet kielteisen päätöksen tuulivoimarakentamiseen, mutta heidän vastauksensa vuosi sitten kyselyymme toi esille tiedontarpeen, jota tällä selvityksellä tuotamme. Ranualla edetään tapauskohtaisesti. Vuoden 2022 selvitys ei koskenut saamelaisten kotiseutualuetta, ja saimme siitä kritiikkiä. Suhtautuminen tuulivoimaan riippuu kunnan päätöksentekijöistä, ja kuntavaalit on joka neljäs vuosi, Qvick sanoo.

Käynnissä olevan selvityksen ohjausryhmässä on mukana asiantuntijoita sekä eri toimijoiden edustajia. Mukana on muun muassa edustajia Puolustusvoimilta, Paliskuntain yhdistyksestä, Lapin ELY-keskuksesta sekä Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Saamelaiskäräjät on kutsuttu ohjausryhmään mukaan, mutta he eivät ole nimenneet edustajia ohjausryhmään.