Paikallisuutiset

"Unelmat on kuitenki käyneet toteen, kun tänne muutimme” - Seida toi perheensä lähemmäs sukua

Seida Alasaukko-oja muutti perheensä kanssa takaisin kotikylään ja toivoo nyt löytävänsä tilat kampaamoyritykselle.

– Mie olen halunnu, sanoo Seida Alasaukko-oja heti.

Syitä hänen ja Roni Mansikkaniemen päätökselle muuttaa Enontekiölle helmikuun lopulla ei tarvitse siis sen kauempaa kaivaa. Seida oli kaivannut jo pitkään Lappiin.

Kuvittele tämä: Saanan huippu, samppanjaa, soimassa Olavi Uusivirran Tuu mun vaimoksi. Kun Roni Seidaansa kolme vuotta sitten kosi, elämänsuunta kääntyi ehkä jo siinä hetkessä. Häät ovat kuitenkin vielä jonossa, sillä Seida ja Roni halusivat Avalle pikkusisaruksen lyhyellä ikäerolle. Nyt Noalla lisääntynyt neljän hengen ja kahden koiran perhe on asettumassa Hettaan.

Helpotti suunnattomasti elämää ja oli iso apu, kun äiti ja isi olivat Orimattilassa.

Kun Seida vuonna 2010 lähti lukion jälkeen yliopistomaailmaan Rovaniemelle, ei päällimmäisenä ajatuksena ollut palata takaisin kotiseudulleen Hettaan. Hän ehti opiskella puolitoista vuotta vaatesuunnittelua ennen kuin huomasi, ettei ala vielä ollutkaan se oma. Hän vaihtoi parturikampaajaopintoihin, opiskeli ensin vuoden verran Rovaniemellä, ja siirtyi sitten Lahteen.

Ronin kanssa he asuivat Orimattilassa, jossa perheeseen syntyivät nyt kolme ja puolivuotias Ava ja kesäkuussa kaksi vuotta täyttävä Noa.

Ruuhkavuosien avuksi riensivät runsas vuosi sitten Seidan vanhemmat Tuija ja Kai Alasaukko-oja. Kun heidän oli aika muuttaa takaisin, tuntui Seidasta ja Ronista, että tukiverkko karkaa liian kauas.

– Helpotti suunnattomasti elämää ja oli iso apu, kun äiti ja isi olivat Orimattilassa. Lapset olivat molemmat silloin niin pieniä, ja Noa oli aika itkunen vauva. Mie olin kyllä ihan rättipoikki, Seida kertoo.

Verkosto pitää yhtä edelleen.

– Lähes päivittäin näemä, ja nythän täällä on tietenkin minun täti Minna (Vaari), joka asuu tuossa aivan lähellä, ja mummi ja äijä.

Inga Saara ja Asko Kärki ovat varmasti iloisia saadessaan suvun pienimmät lähemmäs.

Roni on Orimattilasta kotoisin, ja siellä hän teki työkseen muoviputkia.

Orimattilaan Roni jätti omistusasuntonsa vuokralle, ja Enontekiölle muuttamiseen hänellä oli yksi ehto: töitä on oltava. Vaikka Roni ei kovin monta kertaa Enontekiöllä ollut käynyt ja vierailut olivat rajoittuneet lähinnä Seidan vanhempien luokse, tiesi hän kuitenkin, mihin leikkiin ryhtyi.

Töitä miehellä onkin piisannut. Seidalla sen sijaan se päällimmäinen toive olisi perustaa oma yritys Enontekiölle. Tällä hetkellä hän on kuitenkin Aspa-koti Riekonmarjassa henkilökohtaisena avustajana.

– Se on tosi kiva työ, ja olen kyllä tykänny siitä ihan hirveästi, Seida sanoo.

Ava ja Noa ovat totutelleet neljä päivää viikossa päivähoitoon, ja arki sielläkin tuntuu lähteneen hyvin vauhtiin. Ava listaa kavereita ja hoitotätejä jo iloisesti, ja sekin hyvä puoli on, että pikkuveli pääsi samaan ryhmään hänen kanssaan.

– Onhan täältä kaikki kaukana, myöntää Seida ja sanoo reippaassa kymmenessä vuodessa tottuneensa siihen, että palvelut löytyvät lähes nurkan takaa.

Vaikkei Orimattilakaan 16 000 asukkaalla ja suurella pinta-alalla mikään metropoli ole, palveluita sieltä Ronin mukaan löytyi kuitenkin.

Enontekiöllä puolestaan luonto on askeleen päässä, ja sitä Seida kertoo kaivanneensa ja siihen hän haluaa lapsetkin tutustuttaa.

– Etelässä en uskaltanut edes lähteä hakemaan paikkoja, koska siellä on käärmeitä ja punkkeja, enkä mie kestä ajatustakaan niistä, hän puuskahtaa.

Roni kertoo ostaneensa juuri sähköpolkupyörän.

– Se tuli toissa päivänä ja eilen hajos.

Mutta pyöränkorjaaja paikkakunnalta löytyi oitis.

Vapaa-aika on ainakin vielä mieluiten kulunut lasten kanssa. Ikävä etelään Ronilla ei vielä ole ehtinyt tulla, vaikka kavereita ja perhettä olisikin kiva nähdä.

– Mulla on molemmat mammatkin elossa. Ainoa este on pitkä välimatka, joka vaatisi vähintään viikon loman.

Veli ja isä Ronillakin ovat kuitenkin tulossa kylään jo viimeistään kesällä.

Muutama päivä sitte kävin vielä hiihtämässä, vaikka se ei harrastuksiin kuulukaan.

– Katotaan vähän, että miten täällä oleminen lähtee menemään. Unelmat ovat kuitenki käyneet toteen, kun tänne muutimme, Seida sanoo.

– Mitään sen kummempia suunnitelmia meillä ei ole, Ronikin meinaa.

Vapaa-ajan harvoina yksinolon hetkinä Seida musisoi ja maalaa, mutta muuten aika toistaiseksi kuluu töissä ja perheen parissa.

– On meillä kuntosalikortit ostettu, muistuttaa Roni ja kertoo kerran jo käyneensäkin paikassa.

Kaksi koiraa vievät oman aikansa, ja ulkoilu on muutenkin tärkeää, etenkin sitten, kun lumet sulavat ja kuntopolut avautuvat.

– Jos pääsis ehkä aloittamaan hölkkäämisen. Muutama päivä sitte kävin vielä hiihtämässä, vaikka se ei harrastuksiin kuulukaan, Seida sanoo.

Perhe elää tätä hetkeä, rauhoittuu paikoilleen ja odottaa, että toukokuinen elämä Enontekiöllä vaihtuisi kesän vilkkaampaan kauteen.

Kesällä lapsia odottaa mummin ja äijän pihalla oleva leikkimökki, mutta tällä hetkellä riittää, kun Ava laulaa Tuiki, tuiki tähtönen ja Noa käy antamassa halin.

Minusta olisi tosi kiva saada monipuolinen setti, jota tarjota.

Yrittäjäksi olisi halua, mutta toimipaikka puuttuu

Seida Alasaukko-oja perustaisi Hettaan oman parturi-kampaamon, jos sellaiseen paikka löytyisi.

– Täältä ei tunnu saavan liiketiloja.

Hän kertoo tietävänsä, että Hetan yritystalossa pitäisi olla vapaita tiloja ja on ollut asian tiimoilta kuntaan yhteydessä heti muutettuaan ja neljään eri henkilöön.

– Pitäisi saada selville, voiko tiloihin tehdä semmosta remonttia, että saisi putket pintavetona vesipaikkaa varten. Toistaiseksi asia ei ole edenny mihinkään ja hommat seisoo, se on aika turhauttavaa, hän kertoo.

Suunnitelmia Seidalla olisi suurempiakin, jos tarpeeksi iso tila löytyisi.

– Yritys voisi olla aivan kauneushoitola, josta saisi parturi-kampaamon lisäksi muitakin palveluja. Sitten siinä voisi olla vaikkapa pop up -tatuointiartisti viikon tai kaksi. Minusta olisi tosi kiva saada monipuolinen setti, jota tarjota.

Orimattilassa Seida kertoo olleensa vuokratuolilla yrittäjänä.

– Se oli hirveän simppeli homma. Mie menin sinne saksieni kanssa ja kaikki muu väreistä penkkiin olivat valmiina, Seida Alasaukko-oja kertoo.

Lahdessa hän oli jo ennen Orimattilaan muuttoa ollut toisella töissä.

– Mie olin siellä muutaman vuoden esimiehenä, mutta sitten se ketjuliike lopetti Lahdessa. Siitä jäinkin sitten sopivasti äitiyslomalle.

Suuriin remontteihin Seida ei aio yrityksensä puolesta ruveta.

– En mie ehkä mihinkään ilmastointien rakentamiseen raskis alkaa, hän miettii.

– Mutta työn alla tämä asia on.