Muualta Lapista

Työ toi professori Mikko Sipilän Sallaan, rakkaus Sodankylään

Sipilä tuottaa työnsä puolesta ikävää tietoa esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä. Siltä suojelee tutkijan luonteeseen kuuluva uteliaisuus.

Ilmakehätieteilijä, professori Mikko Sipilää kiinnostaa luonnon ekosysteemien, ilmakehän ja ilmaston vuorovaikutus.

– Jäämerellä elävä plankton päästää erilaisia rikkiyhdisteitä ilmaan. Niillä on pienhiukkasiin ja pilviin liittyviä vaikutuksia, jotka vaikuttavat arktisen alueen ilmastoon. Samalla tavoin luonnollisia ilmastovaikutuksia on esimerkiksi tundrakasvillisuudella ja metsillä.

Seitsemän vuotta sitten Sipilä asui vielä Helsingissä. Hän perehtyi luonnon ja ihmistoiminnan päästöihin napa-alueiden ilmakehässä. Työ Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtajana vei Huippuvuorille, Etelämantereelle ja Grönlantiin.

Hänellä oli toive uudesta suunnasta uralleen. Se löytyi retkeillessä Tuntsan erämaassa Sallassa. Murhahaaran autiokämpältä oli 20 kilometrin matka Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalle. Se oli hänen vanha kesätyöpaikkansa fysiikan opiskeluajoilta. Sipilä päätti käydä Värriöllä morjenstamassa vanhoja tuttuja.

– Kun nousin metsästä aseman pihaan, syttyi ajatus että täältä voisi saada uutta haastetta elämäänsä.

Sipilä sai siirron Sallaan ja pestin asemanjohtajana. Työ Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtajana jatkuu etänä.

Värriön tutkimusasema perustettiin 1967 biologisia tutkimuksia varten. 1990-luvulta alkaen tutkimus keskittyi Kuolan suurteollisuuden saastepäästöjen vaikutuksiin Lapin luonnossa. Nyt ilmakehätutkimus on suuressa roolissa.

Sodankylään hänet toi vaimo Riikka Karppinen.

–Onhan tämä Lapin kunnista ykköspaikka asua. Täältä on lyhyt matka kaikkialle. Luonto ja ihmiset ovat ihan huikeita. Olen viihtynyt erittäin hyvin.

Sipilä ottaa vilkkaasti kantaa ympäristöasioihin. Hän kertoo muodostavansa mielipiteensä niistä keräämänsä tiedon pohjalta. Hän sanoo seuranneensa Viiankiaavan tapausta jo ennen sodankyläläistymistä ja aapasuon puolestapuhujaksi tiedetyn puolisonsa tapaamista. Sipilän näkökulma aapaan on luonnonsuojelulaki.

– Näkemykseni perustuu siihen mitä tiedetään luontokadosta ja sen nopeudesta. Sen tiedon valossa Suomella ei ole vaaraa heikentää luonnonsuojelulainsäädäntöä nykyisestä lainkaan.

Hän kertoo katsovansa Sodankylää muualta tulleen silmin.

– Urho Kekkosen kansallispuisto, Koitelainen ja Viiankiaapa ovat arvokkaita, laajoja ja yhtenäisiä, jos ei ihan koskemattomia niin hyvin lähellä alkuperäistä luontoa olevia alueita. Muut eivät voi sellaisia saada, elleivät he pura moottoriteitä ja ennallista, jotta tuhannen vuoden päästä sielläkin on alkuperäistä luontoa.

Sipilä ei lähtökohtaisesti vastusta teollista toimintaa kuten kaivoksia tai metsätaloutta. Hän korostaa rajoja.

– Toivon, että alueita, jotka on yhteisesti sopien jätetty tiettyjen toimintojen ulkopuolelle, kunnioitettaisiin. Niitä on vaikeaa saada takaisin.

Luonto oli yksi syy hakeutua Lappiin. Hän nauttii Sodankylän mahdollistamasta elämäntyylistä. Pari syö paljon itse pyytämäänsä kalaa eri tavoin valmistettuna. Metsästysharrastus on jäänyt vähemmälle, mutta marjastus on mieluisaa. Sipilä saa liikkua luonnossa myös työssään havaintovälineitä huoltaen tai vaikkapa kanalintulaskentaa tehden. Nuorempana hän oli aktiivinen lintuharrastaja.

Ilmakehätutkijalla on ajantasaisin tieto ilmaston lämpenemisestä. Se alkoi ihmisen aiheuttamana teollisesta vallankumouksesta. Sipilän opiskellessa 1990-luvulla ilmastonmuutos oli vielä asia joka oli tulossa.

– Nyt elämme keskellä sitä ja se on Värriöllä ja Tähtelässäkin mitattavissa oleva asia.

Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet niin, että maapallo on lämmennyt 1850-lukuun verrattuna 1,2 astetta. Viime vuosi oli ennätyksellinen: maapallon keskilämpötila oli 1,5 astetta lämpimämpi. Suomi on lämmennyt esiteolliselta ajalta kaksi astetta. Lämpenemisnopeus on kaksin- tai jopa kolminkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna. Lappi lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Jäämerellä ja Huippuvuorilla lämpeneminen on paikoin jopa kuusinkertaista.

– Vuonna 2050 Lapissa ollaan noin neljässä asteessa oikeastaan huolimatta siitä mitä kasvihuonepäästöille tapahtuu.

Jos kasvihuonepäästöt saadaan ajettua välittömästi nollaan, ilmasto saattaisi alkaa jäähtyä neljän asteen jälkeen. Päästöistä ei kuitenkaan olla pääsemässä.

– Nykyisellä kehityskululla 60 vuoden päässä 2080 ollaan kuuden asteen keskilämpötilan nousussa. Se alkaa olla paljon. Sodankylän ilmasto on nyt sellainen kuin Kajaanissa muutama vuosikymmen sitten. Vuosisadan loppua kohden täällä lähennellään etelärannikon ilmastoa.

Sipilä kertoo, että lämpeneminen riippuu globaalista päästökehityksestä. Jos päästöille ei tehdä mitään, lämpeneminen voi olla jopa kymmenen astetta.

– Talvet lämpenevät kesiä enemmän. Talvilämpötilat ovat nousseet jo kolme astetta, joulukuussa jo lähes neljä astetta. Vuosisadan loppua kohden keskitalven lämpötila nousee lähes kymmenen astetta. Jos päästöjä ei rajoiteta, lämpötilat voivat nousta 13 astetta. Talven tulo siirtyy ja pysyvän lumipeitteen tulo viivästyy. Värriön mittauksiin perustuen pysyvä lumi tulee kaksi viikkoa myöhemmin kuin mitä se tulisi luonnontilassa.

Ennusteiden tekeminen on kuulemma vaikeaa, sillä mitä enemmän ilmasto lämpenee, tulee ikäviä keikahduspisteitä ja yllätyksiä, kun erilaiset järjestelmät keikahtavat toiseen tilaan.

– Korallit kuolevat pois. Amazonin sademetsän ekosysteemillä on suuri todennäköisyys romahtaa, sillä se ei selviä kahden asteen lämpenemisestä, vaan kuivuu ja palaa. On vaikeaa ennustaa mitä jäätiköille tapahtuu ja milloin. Romahtaako jokin meriveden altakäsin sulattama jäätikkö mereen ensi vuonna vai sadan vuoden päästä?

Sipilä huomauttaa, että toisistaan riippumattomat tutkijaryhmät ovat havainneet että Atlantin kiertoliike on matkalla kohti romahdusta. Romahdusta ennustetaan tämän vuosisadan puoliväliin. Ajankohdasta ei ole kuitenkaan tieteellistä konsensusta.

– Se tarkoittaisi Sodankylässä 15–20 asteen kylmenemistä. Jäätiköt alkaisivat levitä kylmemmiltä alueilta ja tämä alue muuttuisi tundraksi.

Ikäviä yllätyksiä on tarjolla sitä todennäköisemmin nitä enemmän ilmastoa lämmitetään.

– Ilmastonmuutoksen kanssa otetaan hurjia riskejä. Sellaisia ei kannata ottaa.

Sipilä on huomannut omin silmin miten tunturit metsittyvät. Värriötunturijonon matalin eli kakkonen on muuttunut 22 vuodessa vaaraksi, sillä nyt se kasvaa 1,5 metristä taimikkoa. Teoreettinen puuraja on noussut 300 metriä.

– Tunturilajisto siirtyy pohjoisempaan kunnes ei enää pysty ja lakkaa olemasta. Tänä vuonna emme löytäneet enää yhtään keräkurmitsaa, tunturikahlaajalintua. Värriö on ollut sen eteläisin pesimäpaikka. Yöperhosansoissa tuli viisi uutta hyönteislajia. Hyönteispopulaatiot seuraavat ilmastonmuutosta nopeammin kuin linnut tai metsä.

Sipilä ajattelee, että iso osa maapallon ongelmista johtuu siitä että suuri yleisö on hiljaa ja antaa niille hiljaisen hyväksynnän.

– On ymmärrettävää ettei kaikilla ole energiaa eikä työkaluja. Olen etuoikeutettu kun voin hankkia tietoa työajalla ja saan siitä palkkaa. On tärkeää ettei anna kaiken luisua, vaan tekee oman pienen osuutensa siitä mitä voi.

Sipilä haluaa tuoda tiedon valossa esille ongelmia ja näkemyksiä siitä miten asioiden pitäisi olla.

– Se riittää minulle, että voi ajatella seisovansa tällä tavalla historian oikealla puolella.

Miten ihminen selviää niin suuresta määrästä ikävää tietoa? Sipilä kertoo että tutkijaa suojelee uteliaisuus.

– Satun elämään ja todistamaan isoa muutosta ihmiskunnan historiassa. Sen seuraaminen on kutkuttavaa ja toivon että saan olla todistamassa muutosta mahdollisimman pitkään nähdäkseni esimerkiksi mitä Atlantin kiertoliikkeelle tapahtuu.