Paikallisuutiset

Tuulivoimayhtiö haluaa päästä 21 voimalan rakennustyöhön ensi vuonna Kolarin Hirvasjärvellä

Sähkönsiirto mietityttää linjavaihtoehdon varrella asuvaa Airi Lonnakkoa. Voimalat tuottaisivat sähköt 66 000 omakotitalolle.

Kolarin Pasmajärven, Nuottavaaran ja Taapajärven väliseen maastoon suunnitellun Hirvasjärven tuulivoimahankkeen koko tarkentui Pasmajärvellä joulukuun alussa pidetyssä keskustelutilaisuudessa.

Projektipäällikkö Kim Stålhandske kertoi, että Energiequelle Oy on päätynyt ympäristövaikutusten arvioimisen jälkeen edistämään kakkosvaihtoehtoa, jossa tuulivoimaloita on 21 kappaletta. Yva:ssa selvitettiin myös vaihtoehtoa, jossa voimaloita olisi 26.

Lokakuussa valmistunut ympäristövaikutusten arvio puntaroi, että tuulivoimalat haittaavat toteutuessaan merkittävästi poronhoitoa Kolarin paliskunnassa, ja vaikutukset linnustoon olisivat 21 tuulivoimalan puistossa kohtalaisen kielteiset.

Kohtalainen kielteinen vaikutus tuulivoimapuistolla on myös maisemaan, kulttuuriympäristöön, elinoloihin ja viihtyisyyteen. Tuulivoimaloiden välke ja ääni ovat yva-selostuksen mukaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia.

Stålhandske avasi Pasmajärvellä nykyistä suunnitelmaa, jossa 21 voimalan kokonaisteho olisi 210 megavattia ja käyttöikä noin 40 vuotta. Vuosittainen sähköntuotanto, 670 gigawattituntia vastaa noin 66 000 omakotitalon sähkönkulutusta.

Tuulivoimapuiston kokonaisinvestonti olisi noin 300 miljoonaa euroa. Kolarin kunta saisi kiinteistöveroa noin 630 000 euroa vuodessa.

Hirvasjärven hankkeen yva-selostuksesta sekä viime vuoden lopulla valmistuneesta osayleiskaavaluonnoksesta ehtii vielä esittää mielipiteensä 10. tammikuuta mennessä. Yhtiö odottaa yva:sta yhteysviranomaisen eli ely-keskuksen perusteltua päätelmää alkuvuodesta. Tämän ja ensi vuoden tavoitteena yhtiöllä on, että kaavoituksen viimeistelyn ohella se pääsee hakemaan rakennuslupia.

Seuraavaksi tarkentuu myös sähkösiirtoreitti, josta on selvitetty kuutta eri vaihtoehtoa. Rakentamista suunnitellaan vuodelle 2026.

Pasmajärven Sointulan kaksituntisessa yleisötilaisuudessa käytiin läpi ympäristövaikutusten arviointi sekä kaavaluonnos.

Kommentit yleisöstä olivat pääosin kriittisiä.

Esimerkiksi havainnekuvat tuulivoimaloista kylien maisemassa kiinnostivat selvästi yleisöä.

Yva-konsultti Sini Kantola Sitowise Oy:stä totesi maisemavaikutuksista ylipäätään, että järvi- ja peltoalueilta näkyvyyttä tuulivoimaloihin on eniten. Yleisöstä ihmeteltiin, miksi Hinttajärveltä ei ole tehty havainnekuvaa, vaikka se sijaitsee vain kahden kilometrin päässä alueesta.

– Toivottavasti kaavavaiheessa asia huomioidaan, kysyjä kommentoi.

Tilaisuudessa nähtiin myös yöaikaisia havainnekuvia tuulivoimaloista. Kantola kertoi, että Suomessa voimaloissa käytetään punaisia valoja yöaikaan ja että Suomessa niiden ei tarvitse vilkkua.

Kaikki havainnekuvat löytyvät hankkeen yva-aineiston liitteistä.

Perustamisesta seuraavana vuonna alkaa kiinteistöveron saaminen. Markku Vehkaoja

Kolarin kunnanjohtaja Markku Vehkaoja totesi, että hankkeella olisi kunnalle paljon myönteisiä vaikutuksia, vaikkakaan kielteisiltä vaikutuksilta kylissä ei voi välttyä. Kiinteistöverovaikutusten lisäksi kunta hyötyy parantuneesta infrasta.

– Perustamisesta seuraavana vuonna alkaa kiinteistöveron saaminen. Siitä se sitten tosin vähenee vuosien mittaan, hän sanoi.

Vehkaoja toivoi yhteisen sävelen löytyvän, jotta hanke voisi toteutua.

Paula Ajanki muistutti, että vaikutusalueella asuu joko vakituisesti tai vapaa-ajan asukkaana paljon ihmisiä, jotka eivät ole hankkeeseen tyytyväisiä toisin kuin siitä hyötyvät. Hyötyjiin kuuluvat maata vuokraavat maanomistajat sekä Kolarin kunta. Hanke muuttaisi toteutuessaan ympäristöä paljon, Ajanki muistutti.

– Isoimmat vaikutukset ovat niillä, jotka joutuu tätä asiaa sietämään.

Ajanki lisäsi, että myös tonttien arvojen laskeminen mietityttää.

Projektijohtaja Stålhandske myönsi, että hankkeessa on paljon yhteensovittamista.

– Haluamme edetä niin, että negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisimman pieniä, hän sanoi.

Eihän se kiva olisi, kun meillä on metsäaluetta siinä. Airi Lonnakko

Myös sähkönsiirrolla olisi vaikutuksia maisemaan ja ihmisiin. Reittimahdollisuuksia on arvioitu yhteensä kuusi, joista Taapajärven lähelle sijoittuvat arvioitiin vaikuttavan kielteisimmin asumisviihtyisyyteen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön.

Kaikki sähkönsiirtovaihtoehdot tuotantoalueelta valtakunnalliseen verkkoon päättyvät Lohinivaan, minne rakennetaan liittymispiste Fingridin verkkoon. Pituudeltaan ilmassa kulkevat voimajohdot ovat 21–27 kilometriä.

Voimajohtolinjat edellyttävät 36 metrin puutonta johtoaukeaa sekä sen molemmin puolin kymmenen metriä leveää reunavyöhykettä, jolla puiden kasvua rajoitetaan.

Taapajärven ja Lohinivan kylien välissä Ruopaspalossa asuvaa Airi Lonnakkoa hanke koskettaisi mahdollisesti sähkönsiirron takia. Yksi vaihtoehdoista, tarkemmin vaihtoehto E, kulkisi kappaleen matkaa perheen mailla.

– Jos vaihtoehto toteutuu, se veisi jonkun verran maa-aluetta, Lonnakko kertoo.

– Eihän se kiva olisi, kun meillä on metsäaluetta siinä. Tuotanto loppuisi niillä alueilla.

Seuraavaksi Lonnakko haluaa miehensä kanssa kuulla tuulivoimayhtiöltä tarkempaa tietoa sähkönsiirrosta.

Yleisesti hän miettii hankkeesta, että se vaikuttaisi voimakkaasti läheisen Taapajärven kyläkuvaan.

Myös isojen voimalarakenteiden kuljettaminen huonokuntoisella Lohinivan ja Sieppijärven välisellä tiellä huolettaa paljon. Mikäli hanke toteutuu, Lonnakko toivoo tien korjausta ja asvaltointia ennen sitä.

Juttua oikaistu 8.1. kello 15.05 ja korjattu siitä useita virheitä sekä lisätty linkiksi aiheesta aiemmin julkaistu uutinen. Korjattu jutun alusta mainittuja, yva:ssa arvioituja vaikutuksia. Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että hankkeen ”isoja” vaikutuksia olisivat välke, vaikutus maisemaan ja ihmisten elinoloihin. Yva:ssa kuitenkin arvioidaan, että tuulivoimaloilla olisi kohtalainen kielteinen vaikutus maisemaan, kulttuuriympäristöön, elinoloihin ja viihtyisyyteen. Tuulivoimaloiden välke ja ääni ovat yva-selostuksen mukaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia. Korjattu, että 21 voimalan hankkeessa vaikutukset linnustoon ovat kohtalaisen kielteiset, kun aiemmin jutussa kerrottiin vaikutusten linnustoon olevan merkittävän kielteiset. Tämä koskee yva:ssa arvioitua 26 voimalan vaihtoehtoa.

Tuulivoimapuiston 300 miljoonan ”hinta” on korjattu oikeaan muotoon ”kokonaisinvestoinniksi”.

Korjattu Kim Stålhandsken nimi jutun toisen kuvan kuvatekstiin.

Jutussa muutamassa kohdassa tuulivoimaloista käytetty sana ”mylly” on korjattu oikeaan muotoon ”tuulivoimala”.

Poistettu jutusta lause ”tuulimyllyjen yöaikaisista valoista toivottiin myös havainnekuvaa” ja korjattu, että tilaisuudessa näytettiin yleisölle myös yöaikainen havainnekuva. Lisätty tieto, että kaikki havainnekuvat löytyvät hankkeen yva-aineiston liitteistä.

Juttua on muokattu 7.1. kello 11.15: jutusta on korjattu kirjoitusvirheitä.