Paikallisuutiset

Tutkimus: Ounasjoelta alasvaeltavilla lohenpoikasilla on hyvin heikot mahdollisuudet selvitä merelle

Lohen vaelluspoikasten alasvaellusta Kemijoen alajuoksulla on tutkittu alkukesällä 2024. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n yhteistyöhankkeessa merkittiin radiolähettimillä yhteensä 333 lohen vaelluspoikasta.

Kemijoessa on yhteensä viisi voimalaitosta, jotka estävät lohen nousun jokeen sekä haittaavat lohenpoikasten alasvaellusta mereen. Luken tiedotteen mukaan viiden voimalaitoksen yläpuolelta jokisuulle selviytyi touko—kesäkuun vapautusajankohdasta riippuen keskimäärin vain kymmenen prosenttia merkityistä vaelluspoikasista.

Heikoiten selviytyivät viimeisen kevättulvan jälkeisen vapautuserän vaelluspoikaset. Kaikkiaan poikasten selviytyminen oli huonompaa kuin vuotta aiemmin tehdyssä esitutkimuksessa.

Lohenpoikasten vaellus päättyi useimmiten voimalaitosten läheisyyteen. Voimalaitosten aiheuttaman kuolleisuuden lisäksi voimalaitokset hidastivat alasvaellusta. Ongelmat olivat suurimpia Petäjäskosken voimalaitoksella, mihin vaellus pysähtyi keskimäärin puoleksitoista vuorokaudeksi. Petäjäskoskelle saapuneista poikasista keskimäärin vain 77 prosenttia selviytyi voimalaitoksen alapuolelle. Muiden voimalaitosten läpi poikaset selvisivät huomattavasti tehokkaammin ja vaelluksen hidastuminen oli vähäisempää.

Petäjäskoskella ohijuoksutuspadon sijainti kaukana voimalaitokselta ja syvällä sijaitseva turbiinien vedenotto vaikeuttavat lohenpoikasten alasvaellusta. Petäjäskoski on Kemijoen toinen voimala ylävirrasta päin tullessa. Se on teholtaan Suomen toiseksi suurin.

Tutkimuksessa vaelluspoikasilla havaittiin myös niin sanottua kaasukuplatautia ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta.

Veden kaasupitoisuuden ylikyllästyminen kasvoi tutkimuksen mukaan kohti jokisuuta. Alimmilla jokiosuuksilla se oli riittävän voimakas tappaakseen lähes kaikki vapautusta odottaneet vaelluspoikaset.

Veden kokonaiskaasupitoisuuden ylikyllästymistä havaitaan luonnossa vesiputousten alla. Vastaava tilanne voi esiintyä vesivoimatuotantoon rakennetuilla joilla erityisesti tulvien aikana, jolloin vettä juoksutetaan voimalaitosten ja ohijuoksutuspatojen läpi paljon.

Alhaisilla vaelluspoikasten selviytymisprosenteilla on vaikeaa palauttaa merkittävää lohen luonnonkiertoa esimerkiksi Ounasjokeen.

Luken tiedotteen mukaan ongelmien vähentämiseksi tarvitaan toimivia alasvaellusratkaisuja, koska alhaisilla vaelluspoikasten selviytymisprosenteilla on vaikeaa palauttaa merkittävää lohen luonnonkiertoa esimerkiksi Ounasjokeen.

Alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa tutkimuksen mukaan aluksi priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja erityisesti Petäjäskoskelle. Kyseiset voimalaitokset ja patoaltaat ovat ensimmäiset, jotka Ounasjoessa kasvaneet vaelluspoikaset joutuvat alasvaelluksellaan kohtaamaan.

Tutkimushankkeen rahoittajina toimivat Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy sekä valtion Nousu-vaelluskalaohjelma.