Paikallisuutiset
Turvallista tilaa, katulamppuja ja tilaa lumelle: Kolarin valtuutetut jättivät vuoden viimeiset aloitteensa
Ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin muutoksitta. Kolarin valtuusto säilyy 21-jäsenisenä, valtuusto päätti äänestyksen jälkeen.
Kolarin valtuutetut jättivät torstaina runsaasti valtuustoaloitteita.
Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän valtuustoaloite perää Kolarin kuntaan turvallisemman tilan periaatteen käyttöön ottamista luottamustoimen tilaisuuksiin ja tiloihin. Aloitteen mukaan Kolarin kunnassa pitäisi ottaa käyttöön periaatteet, joita tulee soveltaa kaikkeen kunnan toimintaan.
Periaatteet luotaisiin yhdessä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa, ja niitä sovellettaisiin koko kuntaorganisaatiossa kuten työpaikoilla ja tilaisuuksissa. Turvallisemman tilan periaatteet ovat käytännön työkalu kunnoittavan ja syrjimättömän ilmapiirin luomiseen. Ne myös neuvovat epäasiallisiin kohteluun ja turvattomiin tilanteisiin puuttumisessa.
– Hyvät tavat, kohtelias käytös, toimiva vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat jokaisen kunnanvaltuutetun taitoja ja ne kuuluvat kaikille, myös politiikkaan ja päätöksentekoon. Hyvä käytös lähtee aina toisten ihmisten kunniottamisesta, Saara Koivisto (kkt.) lausui.
Kolarin kylät ja -tunturit ryhmä teki lisäksi aloitteen siitä, että Kolarin kunta suhtautuisi lähtökohtaisesti myönteisesti palvelujen lähellä sijaitsevien asuntojen poikkeamislupahakemuksiin, joilla halutaan muuttaa niiden käyttötarkoitusta vapaa-ajan asunnoista vakituisiksi asunnoiksi, mikäli hakija pystyy osoittamaan, että muutos edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Mikko Lipposen (kkt.) aloite peräsi, että kunta kartoittaisi yhdessä vesiosakaskuntien ja ely-keskuksen kanssa Äkäslompolosta ja Ylläsjärveltä sopivat paikat kuljettaa keskitetysti ylimääräistä lunta, koska Ylläksellä on vaikeuksia löytää paikkoja säilyttää lunta. Kaavoitetut tontit ovat pieniä.
Lipposen toinen aloite peräsi kunnalta Ylläksen alueen kattavaan master plania, jolla rakentamiselle saneltaisiin selkeät ohjeet, jolla säilytetään kylien ilmeet, turvallisuus ja viihtyisyys. Aloitteen mukaan matkailun ja matkailurakentamisen tulevaisuudesta päättävät nyt muutamat kunnanviranhaltijat ilman selkeää visiota ja tavoitetta.
Kolari 21 -ryhmä toivoi aloitteessaan Luovatuksen kylän kohdalle Valtatielle 21 katuvalaistusta. Kylässä on koululaisia, jotka kulkevat pimeän aikana turvatonta reittiä linja-autopysäkille. Valtatien nopeusrajoitus kylässä on sata kilometriä tunnissa.
Eija Koivumaa (kesk.) esitti, että tuulivoimayhtiöitä vaaditaan maksamaan täysimääräinen korvaus menetetyistä oikeuksista kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistö sijaitsee tuulivoima-alueiden lähistöllä. Tuulivoimayhtiöiltä pitäisi myös vaatia maksamaan korvaus haitoista ja omaisuuden arvo täysimääräisesti elinkeinonharjoittajille, kuten poroelinkeinon harjoittajille, joille tuulivoima-alueet aiheuttavat haittaa.
Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) esitti, että kuntaan hankitaan vaatekierrätyspiste esimerkiksi Rinki-pisteen yhteyteen. Kaikkonen-Tiensuu ja Raimo Kumpurinne (sd.) esittivät, että kunta jatkaisi neuvotteluja sopimuksen jatkamisesta kuntosaliyrittäjien kanssa, niin että sopimus palvelisi kaikkia kuntalaisia. Aloitteen mukaan vain kansalaisopiston opiskelijoiden tukeminen ei ole tasapuolista.
Vasemmiston ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmien aloite esittää, että kunta olisi yhteydessä Lapin Liittoon ja pyytäisi sen edunvalvontaorganisaatiota esittämään valtion ensi vuoden lisätalousarvioon määrärahaa Metsähallituksen luontopalveluille eli kansallispuistoille ja reiteille. Taukopaikoista kolmannes saatetaan sulkea määrärahaleikkausten vuoksi.
Kunnan ensi vuoden talousarvion sekä suunnitelmat vuosille 2026 ja 2027 valtuusto hyväksyi muutoksitta.
Ensi vuoden talousarviossa tilikauden tulos painuu 864 550 euroa miinukselle, ja miinusmerkkisiä tuloksia ennakoidaan myös tuleville vuosille. Kuntataloutta rasittaa ensi vuodesta alkaen eniten 21,5 miljoonaa euroa maksavan monitoimitalon leasing-maksujen alkaminen. Ensi vuonna rahaa kuluu myös esimerkiksi vanhojen koulurakennusten purkuun sekä TE-palvelujen siirtymiseen kuntien järjestettäväksi.
Kunnan talous on pyrittävä suunnittelemaan tasapainoon ja kustannuksia tulisi hillitä, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja totesi valtuustolle.
Kunta korotti veroprosenttiaan ensi vuodelle puolella prosenttiyksiköllä 8,4:aan sekä tarkastelee ensi vuonna, mitä taksoja voisi korottaa. Heikkenevässä taloustilanteessa turvaa tuo toisaalta se, että kuntakonserni on aiempina vuosina tehnyt ylijäämää, joka on kertynyt taseeseen.
Kunnan suurin investointi ensi vuonna on miljoona euroa maksva monitoimitalon ensikalustaminen ja av-laitteiden hankkiminen rakennukseen. Ylläsjärven liikuntahallin suunnitteluun ja rakentamisen varataan 800 000 euroa ja Ylläsjärven kaavateihin 105 000 euroa. Sieppijärven katuvalaistukseen pannaan 25 000 euroa ja kirkonkylän kaavateiden peruskorjaukseen 80 000 euroa.
Valtuusto päätti äänin 15–6, että valtuusto säilyy 21-jäsenisenä valtuustokaudella 2025–2029. Päätös oli kunnanjohtajan esityksen mukainen.
Kuntalain mukaan kunnassa, jonka asukasluku on enintään 5 000, valtuutettuja tulee olla vähintään 13.
Mikko Lipponen esitti Markus Kiilin kannattama, että valtuuston koko pienennetään 17 jäseneen. Ryhmillä on hänen mukaansa vaikeuksia saada motivoituneita päättäjiä, ja siksi valtuustoa olisi perusteltua pienentää.
Valtuusto päätti
antaa kuntaympäristöpalveluille lisämäärärahan käyttötalousmenojen ylityksiin. 125 453 euroa menee sähkö- ja lämmityskulujen ennakoimattomiin nousuihin ja muihin kuluihin. Esimerkiksi keskuskeittiön irtaimiston luovutustappio oli 16 100 euroa, kirkonkylän lukion viereisen keltaisen rakennuksen vesivahinko söi 13 100 euroa ja Ylläsjärven ulkojääkentän vesiposti 10 000 euroa.
hyväksyä talousarviomuutoksen vuodelle 2024: suunnitelmavuosilta 2025 ja 2026 siirrettiin 430 000 euroa monitoimitalon hankinta-ajan leasingvuokriin vuodelle 2024 hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen toimialalle. Suunnitelma oli, että monitoimitalon hankinta-ajan leasingvuokra maksettaisiin kertaeränä, mutta sitä on perusteltua maksaa jo vuoden 2024 aikana. Talouden tasapainottaminen tulevina vuosina helpottuu.
hyväksyä päivitetyn hallintosäännön. Muutoksia tehtiin muun muassa henkilöstöjärjestelyiden ja TE-palveluiden muutoksen takia. Kunta ei täytä hallintojohtajan virkaa ei täytetä, joten kehitysjohtaja valitsee hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilökunnan.
Juttua on oikaistu 17.12. kello 12.39: juttuun on korjattu Mikko Lipposen aloitteen teksti alkuperäiseen muotoonsa. Lipponen esitti, että kunta kartoittaisi yhdessä vesiosakaskuntien ja ely-keskuksen kanssa paikat, joihin lunta voitaisiin kuljettaa. Jutun editoija muutti sanan vesiosakaskunta virheellisesti vesiosuuskunnaksi.