Muualta Lapista

Tuore Hilla Kyvyt -urheilija Kuura Koivisto valmistautuu Milanon talviolympialaisiin 2026 – Katso Kuuran taidonnäytteet videolta!

Kilpailut, harjoitukset ja erilaiset projektit kuljettavat nuorta ivalolaislähtöistä huippu-urheilijaa ympäri maailmaa. Koivisto palasi vastikään kutsuvierastapahtumasta, joka järjestettiin Kaliforniassa. Tällä hetkellä hän on kuvaamassa lasketteluelokuvaa Riksgränsenin upeilla rinteillä. Vaikka elämä vie urheilijaa pitkin ja poikin, ovat hänen juurensa tukevasti Inarin maaperässä.

– Meillä ois ollu viikonloppuna Tunturi-Kiekon lätkäjoukkueen kanssa pelireissu, ja muistan kuinka minä valehtelin valmentajalle, että oon kipeenä. Ihan vaan sen takia, että pääsisin kavereiden kanssa rinteeseen. Siinä minä heräsin että eiköhän se ole päivänselvä juttu, että kumpi laji mua oikeasti kiinnostaa enemmän, Kuura Koivisto muistelee lapsuuttaan Ivalossa.

Laskettelu on kirjattuna Koiviston DNA:han. Ensimmäistä kertaa hän oli suksien päällä kolmevuotiaana, kun isä Juha Iisakki (Koivisto) vei poikansa mäkeen laskemaan. Jossain vaiheessa vauhti alkoi kuitenkin olla isälle liikaa, ja Kuura siirtyi isoveljensä ”riesaksi”. Vanhemmat pojat tekivät toinen toistaan hienompia temppuja, ja tämä sytytti kilpailuvietin Kuuran sisällä: ”Minäkin haluan pystyä tuohon!”

Vaikka Koivisto treenaakin nykyään Suomen maajoukkueen kanssa, palaa hänen sisällään edelleen se sama liekki, joka aikoinaan syttyi Saariselän rinteillä.

Kun Koivistolta kysyy hänen esikuvistaan, nousee keskustelussa esiin muutamia laskulegendoja, kuten Tom Wallisch ja Henrik Harlaut. Silti se tärkein esikuva löytyy lähempää.

– Mun veli on mulle se isoin esikuva. Ukon (Koivisto) perässä sitä pystyi kulkemaan nuoruusvuodet, ja mun ykköstavote laskettelussa oli pitkään se, että oisin parempi ku isoveli. Se toimi motivaattorina sille, että oppi ja jaksoi harjotella aina uusia temppuja.

Saariselän rinteet saivat jäädä taakse 15-vuotiaana, kun Koivisto pakkasi kamppeensa ja muutti laskettelun perässä Rukan alppikouluun käymään lukiota.

– Olihan se iso juttu 15-kesäiselle. Asuimme kaikki omillamme, tai olihan mulla siinä kämppiksenä toinenki samanikäinen jolla ei myöskään ollu mitään hajua siitä miten asutaan yksin, Kuura naureskelee.

– Onneksi alppikoulussa opetettiin yksin asumisen perusteita – miten laitetaan ruokaa ja miten koti pidetään siistinä. Toki porukoiden kanssa opeteltiin jo etukäteen ruoanlaittoa ja muuta, että ei sitä ihan kädettömänä minua maailmalle päästetty, hän jatkaa.

Yksi asia, josta Koivisto on erityisen kiitollinen, on perheen tuki.

– Perhe on mulle kaikki kaikessa. He ovat aina kannustaneet ja uskoneet minuun, ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen. Luulen, että moni vanhempi ei ehkä haluais, että juuri heidän lapsensa harrastaisi tällaista tapaturmaherkkää lajia: aina on joku paikka rikki. Ei pidä pitää itsestäänselvyytenä sitä, että pääsee tekemään sitä omaa juttua, ja että vanhemmat lähettää 15-vuotiaan nuoren yksin ihan eri kaupunkiin. Se vaatii paljon luottoa myös heiltä.

Vieraalla paikkakunnalla nuori urheilija joutui ottamaan vastuun omasta elämästään. Valintoja oli kaksi: keskittyä olennaiseen tai bilettää.

– Älysin lukioaikoina myös opiskelun tärkeyden. Se helpotti arkea, kun teki koulua täysillä, ja lopun ajan keskittyi lasketteluun. Muu turhuus jäi sitten ulkopuolelle.

Rukalla Koivisto oppi urheilijan mentaliteetin, rytmin josta on ollut apua vielä tänä päivänäkin.

– Meillä oli hyvä ryhmä siinä alppikouluaikoina, aina kun kausi alko, niin ylimääräinen jäi pois, olimme kaiken vapaa-ajan mäessä. Meillä oli myös aamutreenit aina ennen koulun alkua, ja viikonloput kuluivat aamusta iltaan mäessä.

Tänä päivänä Koivisto opiskelee urheilun ohella Aalto Yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on opinnoissaan kandivaiheessa.

– Opintojen kanssa on pitänyt priorisoida ajankäyttöä. Nyt on ollut hektiset pari kuukautta, olin kutsuvierastapahtumassa Kaliforniassa muutaman viikon, ja sieltä tulin toiseen samanmoiseen tänne Ruotsiin. Kun tämän reissun jälkeen pääsen takaisin Suomeen, niin ilmoittaudun samantien kursseille.

Koivisto ei halua painaa opintoja puolivillaisella, vaan haluaa saada koulusta kaiken irti. Tämän vuoksi hän ei ota keväälle ollenkaan opintoja.

– Kun viettää kahdeksan tuntia päivästä mäessä, ja sen päälle vielä kaikki yhteistyökuvaukset, niin riittävän levon jälkeen ei ole aikaa millekään.

– Pidän kouluttautumista tärkeänä, koulusta saa hyviä vinkkejä esimerkiksi omaan henkilöbrändiin liittyen, mutta se toimii samalla myös toisinpäin: urheilijan elämästä saa paljon apua myös opintoihin.

Koivisto on hyvillään siitä, että nykyaika mahdollistaa opintojen tekemisen myös etänä. Osa kesän kurssista valmistuukin lapsuuden kodissa Ivalossa.

Kuinka usein kiireinen huippu-urheilija käy pyörähtämässä kotosalla?

– Liian harvoin. Näiden kuvausviikkojen jälkeen lähden suoraan Ivaloon, ja olemme sopineet vanhempieni kanssa, että hekin ovat tuolloin kotona, että päästään näkemään ihan kunnolla.

Talven Koivisto elää matkalaukusta. Valtaosa ajasta kuluu ulkomailla.

– Maksan vuokraa Helsinkiin, mutta tuoki kämppä toimii lähinnä varastona. Säilytän siellä tavaroita, mutta aika vierähtää jossain aivan muualla.

Kuura Koivisto viettää valtaosan vuodesta Keski-Euroopassa, jossa hän näkee itsensä myös tulevaisuudessa asuvan.

– Voisin muuttaa sinne jopa jo ensi kaudeksi. Siellä tulee oltua joka tapauksessa eniten ajasta.

Maailman parhaat rinteet löytyvät Koiviston mielestä Itävallasta. Hän on mielissään siitä, että on uransa puolesta päässyt näkemään maailmaa. Nykyään matkaamisessa ei ole enää ”uutuuden jännitystä” sillä monet eri laskukohteet ovat hänelle jo hyvin tuttuja.

– Esimerkiksi Itävaltaan jos mennään leirille, niin siellä oleminen ei ole enää niin kuormittavaa, kun kaikki paikat ovat jo entuudestaan tuttuja. Yksi hauska huomio oli myös se, että kun tulin Jenkeistä tänne Ruotsiin, niin huomasin että täällä Pohjoismaissa on luonnon puolesta paljon kotoisampi olo. Täällä on helpompi hengittää.

Kuura Koivisto on yksi tämän vuoden Hilla Kyvyt -urheilijoista. Koivisto haluaa näyttää esimerkillään nuoremmille, että urheilun huipulle voi ponkaista myös Lapista.

– Monet ovat sitä mieltä, että on kauhean iso juttu, jos urheilija on kotoisin juurikin Lapista, pienestä Ivalon kylästä. Mun päässä mä ajattelen, että ei se oo mitenkään erityisen ihmeellinen yhtälö, mulle tämä urheilijana olo tuli luonnostaan.

– Haluan myös näyttää sen, että se ei oo ollenkaan mahotonta lähteä kotoa maailmalle tekemään sitä omaa juttua. Esimerkiksi Inarissa on tosi hyvät mahdollisuudet treenaamiseen, ja sitä kautta edetä pitkälle talvilajeissa, ja miksei muissakin urheilulajeissa, Kuura jatkaa.

Samalla Koivisto painottaa, että huippu-urheilijana olo, ja lajin huipulle pääseminen ei ole välttämättä niin helppo ja mukava prosessi. Se vaatii itsehillintää ja vaikeita päätöksiä.

– Lukion puolivälissä minulla tuli sellainen tajuaminen itellä, että en halua olla hyvä, vaan haluan olla paras siinä omassa jutussa. Olen monesti jäänyt pois, kun kaikki muut kaverit lähti nuorempana johonki juhlimaan. Jos seuraavana päivänä oli hyvä keli, niin minä menin mieluummin aamumäkeen. Ei tuommoset päätökset ole ikinä tuntunu mulle uhrauksilta, vaan kaikki nää päätökset on tullu tosi luonnollisesti, oon vaan omassa päässä priorisoinu asiat tärkeysjärjestykseen.

– Ja mitä tulee treenaamiseen, niin jo nuorena huomasin, että jos joku asia on sinun intohimo, niin sinä teet sitä mielellään. Rinteeseen ei oo ikänä ollu kurja lähteä. Ja pähkinän kuoressa: se menestyminen vaatii toistoja, toistoja ja toistoja...

Katso videolta Kuura Koiviston taidonnäytteet!

Video: Arttu Heikkinen

Urheilulliset tavoitteet kiiltävät rinkuloina silmissä. Koiviston suurin ja tärkein tavoite on mitali vuoden 2026 Milanon talviolympialaisista.

– Urheilullisia tavoitteitahan mulla on satoja, ellei tuhansia erilaisia. Tässä kohtaa katse on kuitenkin jo Milanossa. Kisoihin pääseminen alkaa olla jo konkreettinen tavoite, mutta sen lisäksi aion ottaa sieltä mitalin. Ensi kaudella alotetaan karsintakisat olympialaisiin, eli kauden Maailman Cup-kisat täytyy laskea todella hyvin.

Maailman Cup ja olympiamenestyksen lisäksi Koivisto nostaa tavoitteisiinsa X Games -kutsuvierastapahtuman. X Games -tapahtumissa kilpaillaan extremelajeissa kuten lumilautailussa, freestylehiihdossa, BMX:ssä ja rullalautailussa.

– Sinne pääsy kävi tällä kaudella jo tosi lähellä, Kuura sanoo.

Kaiken tämän lisäksi Koivistolla on tällä hetkellä työn alla kaksi lasketteluelokuvaa.

– Kilpailukausi loppuu maaliskuussa, joten sen jälkeen on aikaa muille projekteille. Olemme muun muassa täällä hetkellä Riksgränsenillä kuvaamassa materiaalia erääseen lasketteluelokuvaan. Kuvausten on määrä jatkua myös ensi kaudella, ja haluan jättää oman jälkeni näihin projekteihin.