Paikallisuutiset

Tuomiokapitulilta aloite Tunturi-Lapin seurakuntayhtymästä – ”Aloite on tehty, jotta seurakuntien ja seurakuntalaisten näkemyksiä voidaan kuulla ennen päätöstä”

Kirkkohallitukselle asti asia ei ole vielä edennyt.

Oulun tuomiokapituli on päättänyt kokouksessaan 16. lokakuuta tehdä Kirkkohallitukselle aloitteen Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion seurakuntien seurakuntajaon muuttamiseksi niin, että seurakunnat liittyvät vuoden 2027 alussa perustettavaan Tunturi-Lapin seurakuntayhtymään.

Hiippakuntadekaani Juha Rauhala toteaa, että tuomiokapitulin tehtävänä on arvioida seurakuntien toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa Tunturi-Lapin alueen seurakunnissa on tunnistettu haasteita, jotka liittyvät talouteen, henkilöstöresursseihin, kiinteistöihin ja hallinnon kuormitukseen.

– Aloite seurakuntayhtymästä on tehty, jotta seurakuntien ja seurakuntalaisten näkemyksiä voidaan kuulla asianmukaisesti ennen päätöksentekoa. Tuomiokapituli ei ole tehnyt lopullista päätöstä, vaan lausuntojen perusteella harkitaan, miten asiassa edetään, Rauhala painottaa.

Siinä missä seurakunnan luottamushenkilöt pääsevät sanomaan painavan sanansa, myös seurakuntalaisilla on mahdollisuus jättää kannanotto tuomiokapitulille.

Kirkkohallitukseen asia ei siis ole vielä edennyt, ja seurakuntia kuullaan marraskuun istunnon jälkeen lausuntopyynnöllä. Seurakuntien lausunnoilla on Rauhalan mukaan merkittävä painoarvo, erityisesti silloin kun kyse on rakenteellisista muutoksista.

Siinä missä seurakunnan luottamushenkilöt pääsevät sanomaan painavan sanansa, myös seurakuntalaisilla on mahdollisuus jättää kannanotto tuomiokapitulille. Heille varataan mahdollisuus kannanottojen jättämiseen tuomiokapitulille 14 päivän kuluessa aloitetta koskevan kuulutuksen julkaisemisesta.

Enontekiön kirkkoherra Teemu Aallon mukaan tuomiokapituli toivoo nimenomaan seurakuntalaisten ääntä ja kannanottoja.

Enontekiöllä lausunto tulee toimittaa kapituliin 12. marraskuuta mennessä, sen jälkeen, kun siitä on julkaistu kuulutus niin Enontekiön Sanomissa kuin Enontekiön seurakunnan sivuilla 29. lokakuuta.

Aalto muistuttaa, että vaikuttaa voi myös keskustelemalla valtuutettujen ja kirkkoherran kanssa.

– Tämä on arvokasta ja vaikuttavaa välillistä vaikuttamista. Vaikuttaminen on kuin kylvö keväällä – jokainen sana ja kohtaaminen on kuin siemen voi kasvaa merkittäväksi osaksi päätöstä.

Lisäksi saamelaiskäräjiä on pyydetty ilmoittamaan, haluaako se neuvotella asiasta.

– Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Tuomiokapitulin tulee saamelaiskäräjälain mukaisesti tarjota neuvottelumahdollisuus yhtymäasiasta Saamelaiskäräjille, Juha Rauhala huomauttaa.

Infokierroksella saatu palaute on ollut arvokasta ja vaikuttanut siihen, mitä aloitteen perusteluissa on otettu huomioon. Juha Rauhala

Asiassa tuomiokapitulin esittelijänä toiminut lakimiesasessori Mari Aalto kertoo, että tuomiokapitulin mielestä yhtymän perustaminen on kirkon tehtävän toteuttamisen kannalta tarkoituksen mukaista ja parantaa seurakuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Päätöksen perusteluina tuomiokapitulilla ovat olleet Kari Tiirolan tekemä seurakuntayhtymäselvitys, henkilökuntien ja seurakuntalaisten kuuleminen, tuomiokapitulin viranpuolesta oleva aineisto sekä seurakunnista saatu muu aineisto.

Juha Rauhala kiersi seurakuntayhtymän selvityshenkilö Kari Tiirolan kanssa kaikki neljä seurakuntaa syys-lokakuun vaihteessa. He tapasivat seurakuntien työntekijöitä, mutta myös seurakuntalaisia infotilaisuuksissa.

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pöytäkirjan mukaan kaikissa tapaamisissa esitettiin näkemyksiä sekä seurakuntayhtymän perustamisen puolesta että vastaan, ja muistiot näistä tapaamisista on toimitettu tuomiokapituliin.

– Infokierroksella saatu palaute on ollut arvokasta ja vaikuttanut siihen, mitä aloitteen perusteluissa on otettu huomioon, Rauhala sanoo.

Viisas vaeltaja pakkaa reppuunsa vain tarpeellisen. Teemu Aalto

Teemu Aalto kertoo aluksi kannattaneensa seurakuntayhtymää, koska ajatteli sen tuovan taloudellista turvaa ja lisäresursseja.

– Seurakuntayhtymän puolesta yksi keskeinen argumentti on ollut se, että se tuo taloudellisesti leveämmät hartia. Leveämmät hartiat ainakin meidän perheen ruokapöydässä tarkoittaa myös isompaa vatsaa – isompi budjetti ei aina tuo säästöjä, vaan todennäköisesti kasvattaa kulurakennetta, Aalto sanoo.

Nyt, puolentoista vuoden työskentelyn jälkeen, hän ei näe yhtymään liittymistä taloudellisesti järkevänä, sillä se toisi kulujen lisäksi myös hallinnollista raskautta.

Aallon mukaan toinen keskeinen puolesta argumentti seurakuntayhtymän puolesta on ollut se, että yksipappisten seurakuntien kirkkoherran tehtävät todennäköisesti kevenevät.

– Uskon sen olevan totta, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että se ei tule ilmaiseksi. Talous- ja hallintopalveluihin täytyy palkata lisää työvoimaa.

Enontekiön seurakunta on hoitanut taloutensa hyvin ja sopeuttanut toimintaansa vuosien saatossa, Aalto muistuttaa.

– Lisäksi on todettava, että viisas vaeltaja pakkaa reppuunsa vain tarpeellisen.

Hänen mielestään kulkemisesta on tullut mahdollisimman kevyttä sopeuttamisen myötä, eivätkä pienet resurssit ole este, vaan mahdollisuus.

– Ne ovat vahvistaneet seurakuntalaisten aktiivisuutta ja syventäneet ymmärrystä siitä, mitä varten seurakunta on: ei rakenteita ja hallintoa varten, vaan kutsuna palvella Luojaa, luontoa ja toisiaan.

Toisaalta puhelimeen ei ole välttämättä vastaamassa seurakunnan omia eijoja, jotka tuntevat hautausmaat kuin omat taskunsa. Teemu Aalto

Jos Tunturi-Lapin seurakuntayhtymään päädyttäisiin, Teemu Aallon mielestä hengellisesti ajatellen seurakunnan omaleimaisuus saattaisi muuttua osana suurempaa kokonaisuutta, ja hän toivoisi, että enontekiöläinen luottamus-usko saisi säilyä.

– Se ei ole vaativaa tai pakottavaa. Se on kuin pieni tunturipuro, jonka kauneuden näkee vasta, kun pysähtyy sitä ihmettelemään, ja toivoisin, että se saisi kaiken jälkeen virrata vapaasti. Tapahtui mitä tapahtui.

Kirkolliset palvelut saattaisivat yhtymän myötä laajentua, mutta samalla etääntyä seurakuntalaisista, Aalto uskoo.

– Esimerkiksi kirkkoherranviraston palvelut saatetaan keskittää yhteen paikkaan, jolloin viraston aukiolot laajenevat. Toisaalta puhelimeen ei ole välttämättä vastaamassa seurakunnan omia eijoja, jotka tuntevat hautausmaat kuin omat taskunsa, hän lisää.

Korjattu juttuun 21.10.2025 klo 16.02 kirjoitusvirhe lauseessa, joka alkaa Jos Tunturi-Lapin seurakuntayhtymään päädyttäisiin -sanoilla. Aiemmin jutussa luki seurakuntaan.

Päivitetty juttua 21.10.2025 klo 15.53 lisäämällä kirkkoherra Teemu Aallon kuva.