Paikallisuutiset

Tulvavesi ympäröi Äkäslompolon rantahuvilat – Rakentaja pohtii tulvavallien rakentamista

Asemakaavan määräysten mukaan valmiiden huviloiden tulisi kestää vielä yli metrin tämänvuotista korkeampi tulvahuippu.

Äkäslompolo-järven tavanomaista suurempi tulva nousi toissa viikonloppuna ympäröimään Sannanrannantiellä käynnissä olevan Joiku Ski & Lake Chalets Ylläs -rakennushankkeen työmaata.

Rakennuttajan mukaan rakenteet eivät kuitenkaan kärsineet vahinkoja.

– Nähdäksemme kokonaisuuden kannalta mitään dramaattista vahinkoa ei ole tapahtunut. Ainoastaan tontilla olleet kaivannot ovat täyttyneet vedellä ja osa rakennustarvikkeista ovat olleet riskialueella, mutta näitäkin siirrettiin pois, kertoi rakennuttaja Havu Properties Oy:n edustaja Pekka Rintamäki viime viikolla.

Työmaalla on Rintamäen mukaan varauduttu tulvatilanteeseen.

– Olemme tehneet ja teemme omalta osaltamme parhaamme, että järveen ei pääse vesien mukana roskaa, taikka muita epäpuhtauksia. Keräsimme irtoroskia ja siirsimme tavaraa jo viime viikolla ja työt jatkuvat edelleen, Rintamäki kertoi viikko sitten maanantaina.

Joiku-huviloiden tontin maanpintaa on korotettu rakennustöiden aikana viime syksynä, jotta se olisi asemakaavassa määrätyssä korkeudessa. Korotustyöt sekä lopulliset maanrakennustyöt jatkuvat tulevana kesänä.

– Työmaan korkomittaseurannan perusteella viikonloppuna vallinneen tulvahuipun aikana vesi oli korkeimmillaankin yhdeksänkymmentä senttimetriä alempana kuin asuinrakennusten olemassa olevat lattiapinnan tasot, Rintamäki kertoo.

Hän jatkaa, että keskusteluita käydään myös pysyvän tulvavallin rakentamisesta tontin reunamalle.

Tontin kaava ei tulvavallia tällä hetkellä vaadi, mikä tarkoittaa, että sen rakentaminen edellyttäisi viranomaisluvan.

– Pysyviä tulvavalleja ei saa omin päin rakentaa, eli tällainen hanke täytyy luvittaa ja siinä nousee esille myös vesioikeudelliset asiat, Kolarin tekninen johtaja Kullervo Lauri sanoo.

Lähtökohtana on siis Laurin mukaan se, että piha-alue nostetaan asemakaavamääräyksen tasolle.

Äkäslompolonkin asemakaavassa määrätään minimikorkeus, mille rakennusten kosteudelle arat rakenteet tulee rakentaa. Rakennuskorkeus perustuu arvioon, jota tehdessä otetaan huomioon tulvista ja vesistön käyttäytymisestä vuosien mittaan kerätty tieto, mutta virallista mittausaineistoa löytyy kuitenkin pidemmältä menneisyydestä Laurin mukaan hyvin vähän ja osasta vesistöistä dataa ei ole käytännössä ollenkaan.

– Määrättyä korkeammallekin saa rakentaa, Lauri jatkaa. Yleisellä tasolla tärkeää on, että myös suunnittelija ja työmaan valvoja perehtyvät aina perusteellisesti rakennusalueeseen.

Viranomaisen määräysten noudattaminen on rakennusvaiheessa työmaan työnjohtajien vastuulla.

– Olemme olleet tiiviisti yhteyksissä arkkitehdin kanssa lupavaiheessa ja jonkun verran myös rakentamisenkin aikana, kertoo Kolarin rakennustarkastaja Pentti Möykkynen.

– Rakentamisen alkuvaiheessa teemme tontilla sijaintikatselmuksen, jossa varmistetaan, että rakennukset tulevat niille määritetyille paikoille. Seuraavat vaiheet rakennustarkastajan osalta ovat rakennekatselmus, käyttöönottotarkastus ja loppukatselmus. Vastaavat työnjohtajat hoitavat rakentamisen aikaisen valvonnan ja katsovat, että kaikki tehdään rakennusluvan mukaisesti, Möykkynen kertoo.

Olen laittanut Ely-keskukselle tietoa tämän vuotisesta tilanteesta, jotta he selvittäisivät, onko silta-aukkoa mahdollista suurentaa. Kullervo Lauri

Rakennuttajan edustaja Rintamäki toteaa, että viranomaisten määräyksiä on noudatettu koko rakennusprojektin ajan. Hän jatkaa nostamalla esiin, että tulvat koskevat myös muita alueen rakennuksia.

– Mikäli tulvavedet nousisivat esimerkiksi kymmenien vuosien päästä poikkeuksellisesti vieläkin korkeammiksi, aiheuttaisivat ne vahinkoja laajalti eri puolilla Äkäslompoloa oleville rakennuksille ja tässä tapauksessa asia on koko kyläyhteisön ongelma.

– Tällöin näemme, että olisi myös kunnan intressissä toimia jo nyt hyvissä ajoin minimoidakseen mahdollisia tulevaisuuden riskejä, Rintamäki pohtii.

Lauri toteaa, että Kolarin alueella ongelmia tulvasta on seurannut yleensä vain poikkeavissa tilanteissa.

– Tänä vuonna Äkäslompolon tilanteeseen on varmasti vaikuttanut ympäröivien tuntureiden äkillinen lumen sulaminen ja poikkeuksellisen voimakas lämpöaalto. Ja esimerkiksi jääpatohan voi hetkellisesti nostaa veden pintaa todella paljon. Todennäköisesti kyse on siitä, että Äkäsjoen sillan kohdalle on muodostunut tulppa, koska sillan aukko vetää kerrallaan vain tietyn määrän vettä.

– Olen laittanut Ely-keskukselle tietoa tämän vuotisesta tilanteesta, jotta he selvittäisivät, onko silta-aukkoa mahdollista suurentaa, Lauri kertoo.

Vedenpinnan korkeus oli ely-keskuksen mukaan tiistaina 21. toukokuuta Äkäslompolossa N60 -korkeusjärjestelmällä ilmaistuna 218,37 metriä merenpinnan yläpuolella. Tiistaina tehdyistä mittauksista selvisi myös, että vedenkorkeus Äkäsjoen padon yläpuolella oli 218,33 metriä, eli padolla oli 4 senttimetriä laskua järveen verrattuna. Luvut ilmaistaan N60-korkeusjärjestelmän avulla, missä luku kertoo vedenpinnan korkeuseron merenpintaan verrattuna.

Tämän kevään korkein maastomerkkien perusteella havaittu tulvahuippu järvessä oli 218,69 metriä, eli tulvavesi oli tiistaina tehtyjen mittausten perusteella laskenut 32 senttimetriä tämän kevään tulvahuipusta.

Ely-keskus haastatteli mittauksia tehdessä paikallisia, ja Kolarin kunnan heiltä saaman tiedon mukaan historiasta löytyy korkeammallekin noussut tulva. Tällöin vedenpinta on ollut noin 10–15 senttimetriä tämän kevään huippua korkeammalla.

Lauri kertoo myös asemakaavamääräyksien laatimisesta, että prosessissa kuullaan useita eri tahoja. Äkäslompolon alimpia rakentamiskorkeuksia koskevissa lausunnoissa on vuodesta 2018 lähtien käytetty ely-keskuksen lausuntoa, jossa todetaan, että rakennuspaikan alin korkeus tulee olla 219,3 metriä merenpinnan yläpuolella ja alimmat kastuvat rakenteet vähintään 219,8 metrin tasolla.

– Eli kyseessä olevalla alueella rakennuksen kosteudelle arat rakenteet tulee perustaa N6 -korkeusjärjestelmää käyttäen 219,80 metrin yläpuolelle ja nyt vedenkorkeushuippu oli 218,69 metriä.

Näistä luvuista laskettuna veden tulisi nousta vielä metrin ja yksitoista senttimetriä saavuttaakseen määräysten mukaan rakennetun talon kosteudelle arat rakenteet.

– Siinä on vielä reippaasti matkaa, Lauri summaa.

Juttua muokattu 28.5. kello 10.40. Korjattu Pentti Möykkysen titteli rakennustarkastaja oikeaksi. Jutussa luki aiemmin rakennusvalvoja.

Juttua muokattu 28.5. kello 9.51. Poistettu otsikon virheellinen muotoilu ”viime viikonloppuna”. Tulvavesi nousi ympäröimään huvilat toissa viikonloppuna.